Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Liha tottelee kuria
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Nousukasperhe upeassa desingtalossa on vähän hullunkurinen. Kaikki on "niin oikeasti hyvin" ja sitten kuitenkin kaikki on niin totaalisen vinksallaan. Perheeseen kuuluvat viinaan menevä äiti joka elää omassa kuplassaan, isä jolla on sanomista vain musiikista, tytär joka harrastaa syömishäiriötä ja sadomasokismia, poika joka on oikeasti laiha onneton luikku, kunnes ryhtyy bodaamaan, vetämään hormoneita ja sekoilemaan ja hämillään oleva pikkusisko joka onkin oikeasti vaan pikkusiskopuoli.
Näistä asioista ei varsinaisesti tiedetä tai niistä ei ainakaan puhuta ääneen. Onhan nyt elämässä tärkeämpiäkin asioita, nimittäin kulissit ja hienot kutsut. Eikä ole mitään, mitä ei hilloleipä saisi korjattua. Kapellimestari-isän ja sisustaja-äidin täydellinen rakkaus on saanut muutamia vuosia taaksepäin lomamatkalla pienen kolahduksen, mutta onko sekään nyt sitten maailman loppu.
Kaikkiin perheisiin mahtuu sopivasti luurankoja, Supisen kirjassa niille yritetään tehdäkin jotain.
Näennäisen huumorin, lukemisen helppouden ja herkullisten tapahtumien takana on oikeastaan aika ahdistava ja täysin ajankohtainen nykymenon kuvaus. Ei kuitenkaan mikään perhehelvetti, kaukana siitä.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Virkistävä romaani tai inhimillinen komedia: nautinnosta tai hillon syömisen vaaroista, itsepetoksesta tai kohtalokkaasta hairahduksesta.
Näissä saappaissa seisoo ja niitä tarvitsee Astra, 22-vuotias Silolan perheen ylpeys. Etukannen kuntosalille haaksirikkoutunut poika on Silmu, Astran veli joka aikoo tovereidensa kaltaiseksi. Takaliepeen lumpeella kelluu Pelagia, mutta vain haaveissaan – oikeasti hän viljelee samettieläimiään pitkin Siloloitten kaunista kotia. Mutta ennen Pelagian syntymää vanhemmille – kuuluisalle ja joviaalille kapellimestarille sekä perhelääkärin lempeydellä koteja parantavalle sisustussuunnittelijalle – on sattunut pieni hairahdus. Juhlat voivat alkaa.
Liha tottelee kuria on inhimillinen komedia perheestä, onnesta ja nautinnosta. Se on ilahduttava kertomus hillon syömisen vaaroista, piinallisen levollisesta sisustuksesta ja näyttävän juhlan järjestämisestä. Tuoretta ja virkistävää, pelottavan tarkkanäköistä proosaa tämän hetken omaäänisimmältä esikoistekijältä.
(WSOY)
Näistä asioista ei varsinaisesti tiedetä tai niistä ei ainakaan puhuta ääneen. Onhan nyt elämässä tärkeämpiäkin asioita, nimittäin kulissit ja hienot kutsut. Eikä ole mitään, mitä ei hilloleipä saisi korjattua. Kapellimestari-isän ja sisustaja-äidin täydellinen rakkaus on saanut muutamia vuosia taaksepäin lomamatkalla pienen kolahduksen, mutta onko sekään nyt sitten maailman loppu.
Kaikkiin perheisiin mahtuu sopivasti luurankoja, Supisen kirjassa niille yritetään tehdäkin jotain.
Näennäisen huumorin, lukemisen helppouden ja herkullisten tapahtumien takana on oikeastaan aika ahdistava ja täysin ajankohtainen nykymenon kuvaus. Ei kuitenkaan mikään perhehelvetti, kaukana siitä.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Virkistävä romaani tai inhimillinen komedia: nautinnosta tai hillon syömisen vaaroista, itsepetoksesta tai kohtalokkaasta hairahduksesta.
Näissä saappaissa seisoo ja niitä tarvitsee Astra, 22-vuotias Silolan perheen ylpeys. Etukannen kuntosalille haaksirikkoutunut poika on Silmu, Astran veli joka aikoo tovereidensa kaltaiseksi. Takaliepeen lumpeella kelluu Pelagia, mutta vain haaveissaan – oikeasti hän viljelee samettieläimiään pitkin Siloloitten kaunista kotia. Mutta ennen Pelagian syntymää vanhemmille – kuuluisalle ja joviaalille kapellimestarille sekä perhelääkärin lempeydellä koteja parantavalle sisustussuunnittelijalle – on sattunut pieni hairahdus. Juhlat voivat alkaa.
Liha tottelee kuria on inhimillinen komedia perheestä, onnesta ja nautinnosta. Se on ilahduttava kertomus hillon syömisen vaaroista, piinallisen levollisesta sisustuksesta ja näyttävän juhlan järjestämisestä. Tuoretta ja virkistävää, pelottavan tarkkanäköistä proosaa tämän hetken omaäänisimmältä esikoistekijältä.
(WSOY)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tarkka aika
Alkukieli
Tekstinäyte
Mikkiksen penkkitulos oli kasvanut kymmenillä kiloilla. Hän kylpi toverillisessa ihailussa ja kateudessa. Teinipojat katselivat laajennenin silmin, kuinka Mikkis työnsi yhä uusia kiekkoja tankoon. Massamiehet halusivat varmistaa ja läpsiä high fiveä. Mikkis hymyili ja pelleili joka suuntaan. Hän oli koko Aivo Gymin huomion keskipiste.
" Työntää horkkaa hanuriin", nurkissa mutistiin. Ero äänensävyssä - myhäilevä vai närkästynyt - paljasti puhujan mielipiteen steroideista.
Mutta eräänä päivänä Mikkis tuli kuntosalille surkeana. Hän raahusti pukuhuoneeseen, rojahti penkille, tervehti lyhyesti Silmua, Ködeä ja Anttia, sysäsi kassinsa lattialle ja alkoi huokailla.
"Mikäs miestä syö?" Köde kysyi.
Mikkis nosti päänsä ja katsoi Ködeä synkeänä.
"Emäntä näki meikäläisen roinat ja nyt se uhkaa jättää.
Se veti thaikut vessanpöntöstä alas."
" Työntää horkkaa hanuriin", nurkissa mutistiin. Ero äänensävyssä - myhäilevä vai närkästynyt - paljasti puhujan mielipiteen steroideista.
Mutta eräänä päivänä Mikkis tuli kuntosalille surkeana. Hän raahusti pukuhuoneeseen, rojahti penkille, tervehti lyhyesti Silmua, Ködeä ja Anttia, sysäsi kassinsa lattialle ja alkoi huokailla.
"Mikäs miestä syö?" Köde kysyi.
Mikkis nosti päänsä ja katsoi Ködeä synkeänä.
"Emäntä näki meikäläisen roinat ja nyt se uhkaa jättää.
Se veti thaikut vessanpöntöstä alas."
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
336