Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Ristin ja raudan tie
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Itsenäinen jatko-osa Seitsemäs temppeliherra Karisto 2007.
Ristiretki-saagan ensimmäinen kirja sukeltaa uskonsotien kuohuvaan aikakauteen.
Mikael Canmore, nuori aseenkantaja Skotlannin nummilta, matkaa ristin ritarien ja pyhiinvaeltajien joukossa kohti Pyhää maata. Kristikunnan sotajoukon tehtävänä on vapauttaa Jerusalem muslimien vallasta. Mikael, jolla on omat syynsä paeta menneisyyttä, etsii pyhiinvaeltajien joukosta kadonnutta rakastettuaan. Samaan aikaan hän kuulee huhun, että hänen veljensä, Skotlannin prinssi, on matkannut Pyhälle maalle pyhiinvaeltajien etujoukoissa. Tapaako Mikael enää läheisiään tässä maailmassa?
JP Koskisen esikoisromaanin uudistettu ja laajennettu laitos aloittaa neljän kirjan historiallisen saagan.
(Like, 2022)
"Juha-Pekka Koskisen romaani Ristin ja raudan tie sijoittuu ensimmäisen ristiretken aikaan (1096-99). Päähenkilö Mikael Canmore on ritari Sir Munron aseenkantaja. Parivaljakko kuuluu mahtavaan mutta riitaisaan ristiretkiarmeijaan, joka on matkalla valloittamaan Pyhää maata turkkilaisten hallinnasta.
Koskinen on varmasti kyllästymiseen asti saanut kuulla vertailua Mika Waltariin. Vertailulta ei voi välttyä, niin lähellä nämä kirjailijat ovat toisiaan. Mikael Canmore on selvästi Mikael Karvajalan ja Mikael Hakimin sukua.
Samoin kuin usein Waltarilla myös Koskisella päähenkilönä on älykäs nuori mies (minä-kertoja), idealisti, joka tämän tästä törmää elämän raadollisiin realiteetteihin. Päähenkilön kumppani on karski realisti, joka näennäisestä karheudestaan huolimatta on pohjimmiltaan hyväsydäminen. Naiset ovat arvoituksellisia lumoojattaria tai sitten kipakoita kansannaisia, jotka panevat ukkoparat ojennukseen. Kaikki nämä luonnehdinnat sopivat paitsi moniin Waltarin hahmoihin myös Mikael Canmoreen, Sir Munroon, Mikaelin rakastettuun Michelleen ja palvelijattareen Annaan.
Koskinen osaa kertoa tarinan. Hänen kielensä on taipuisaa ja vivahteikasta ja samalla tavoin viihteellistä kuin Waltarinkin."
* * * * * *
"Romaanin keskeinen jännite vallitsee Mikaelin ja sotapäällikkö Bohemondin välillä. Kookas ja mustiin pukeutunut Bohemond on kuin Tähtien sodan musta lordi Darth Vader. Bohemond on julma ja kyyninen, mutta hänessä on myös jotain kunnioitusta herättävää. Hän osaa ennakoida vaarat etukäteen ja valmistautuu niihin toisin kuin typerät ylimykset, joita ristiretkiarmeija on pullollaan. Bohemondin neuvokkuus ja henkilökohtainen rohkeus ovat omaa luokkaansa.
Juonikkaat kreikkalaiset ja riitaisat, ahneet ristiretkeläiset ovat samalla kertaa sekä tympäisevää että ihailtavaa joukkoa. Varsinkin ristiritarien julmuus on pöyristyttävää, ja Koskinen kuvaa sitä tehokkaasti. Toisaalta ritariarmeijan urheus toivottomalta näyttävissä tilanteissa ja sen keskuudessa sittenkin elävä idealismi kääntää sympatiat (ainakin hetkittäin) ritarien puolelle. Tämä näkökulman vaihtelu tuo Ristin ja raudan tiehen tiettyä syvyyttä."
(Jari, Lybeck: Waltarin jäljillä, Turun Sanomat 14.11.2004)
Ristiretki-saagan ensimmäinen kirja sukeltaa uskonsotien kuohuvaan aikakauteen.
Mikael Canmore, nuori aseenkantaja Skotlannin nummilta, matkaa ristin ritarien ja pyhiinvaeltajien joukossa kohti Pyhää maata. Kristikunnan sotajoukon tehtävänä on vapauttaa Jerusalem muslimien vallasta. Mikael, jolla on omat syynsä paeta menneisyyttä, etsii pyhiinvaeltajien joukosta kadonnutta rakastettuaan. Samaan aikaan hän kuulee huhun, että hänen veljensä, Skotlannin prinssi, on matkannut Pyhälle maalle pyhiinvaeltajien etujoukoissa. Tapaako Mikael enää läheisiään tässä maailmassa?
JP Koskisen esikoisromaanin uudistettu ja laajennettu laitos aloittaa neljän kirjan historiallisen saagan.
(Like, 2022)
"Juha-Pekka Koskisen romaani Ristin ja raudan tie sijoittuu ensimmäisen ristiretken aikaan (1096-99). Päähenkilö Mikael Canmore on ritari Sir Munron aseenkantaja. Parivaljakko kuuluu mahtavaan mutta riitaisaan ristiretkiarmeijaan, joka on matkalla valloittamaan Pyhää maata turkkilaisten hallinnasta.
Koskinen on varmasti kyllästymiseen asti saanut kuulla vertailua Mika Waltariin. Vertailulta ei voi välttyä, niin lähellä nämä kirjailijat ovat toisiaan. Mikael Canmore on selvästi Mikael Karvajalan ja Mikael Hakimin sukua.
Samoin kuin usein Waltarilla myös Koskisella päähenkilönä on älykäs nuori mies (minä-kertoja), idealisti, joka tämän tästä törmää elämän raadollisiin realiteetteihin. Päähenkilön kumppani on karski realisti, joka näennäisestä karheudestaan huolimatta on pohjimmiltaan hyväsydäminen. Naiset ovat arvoituksellisia lumoojattaria tai sitten kipakoita kansannaisia, jotka panevat ukkoparat ojennukseen. Kaikki nämä luonnehdinnat sopivat paitsi moniin Waltarin hahmoihin myös Mikael Canmoreen, Sir Munroon, Mikaelin rakastettuun Michelleen ja palvelijattareen Annaan.
Koskinen osaa kertoa tarinan. Hänen kielensä on taipuisaa ja vivahteikasta ja samalla tavoin viihteellistä kuin Waltarinkin."
* * * * * *
"Romaanin keskeinen jännite vallitsee Mikaelin ja sotapäällikkö Bohemondin välillä. Kookas ja mustiin pukeutunut Bohemond on kuin Tähtien sodan musta lordi Darth Vader. Bohemond on julma ja kyyninen, mutta hänessä on myös jotain kunnioitusta herättävää. Hän osaa ennakoida vaarat etukäteen ja valmistautuu niihin toisin kuin typerät ylimykset, joita ristiretkiarmeija on pullollaan. Bohemondin neuvokkuus ja henkilökohtainen rohkeus ovat omaa luokkaansa.
Juonikkaat kreikkalaiset ja riitaisat, ahneet ristiretkeläiset ovat samalla kertaa sekä tympäisevää että ihailtavaa joukkoa. Varsinkin ristiritarien julmuus on pöyristyttävää, ja Koskinen kuvaa sitä tehokkaasti. Toisaalta ritariarmeijan urheus toivottomalta näyttävissä tilanteissa ja sen keskuudessa sittenkin elävä idealismi kääntää sympatiat (ainakin hetkittäin) ritarien puolelle. Tämä näkökulman vaihtelu tuo Ristin ja raudan tiehen tiettyä syvyyttä."
(Jari, Lybeck: Waltarin jäljillä, Turun Sanomat 14.11.2004)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Päähenkilöt
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Alkukieli
Tekstinäyte
"Huolesi ovat turhia. Partaaseen nojaa aivan vieressäsi mies, joka osaa kyllä selittää mustankin valkoiseksi jos tarve niin vaatii", sir Munro sanoi. Hän nauroi kuin pikkupoika ja löi kämmenellään rintarautaan joka kumahti vaimeasti.
Meren keinuttaessa laivaamme istuimme kannen alla kuuntelemassa hevosten hermostuneita hirnahduksia. Minä tuijotin valkeana hohtavaa paperia Guillemin ja sir Munron kumotessa viiniä suihinsa. Tämän tästä he ilmestyivät olkani taakse antamaan sekavia ohjeitaan ja kysymään miksen ollut jo kirjoittanut kirjettä valmiiksi niin että viimein hermostuin heidän kyselyihinsä.
"Ymmärrätte kai että yritän laatia kirjettä Ranskan kuninkaan veljen nimissä. Enhän toki voi kirjoittaa mitä ensimmäisenä mieleeni juolahtaa", huudahdin äreästi.
Sir Munro vain hekotti ja taputteli minua hartioihin. "Ainahan puhutkin mitä ensimmäisenä mieleesi juolahtaa. Oletko tulossa vanhaksi, ystäväni Mikael."
Meren keinuttaessa laivaamme istuimme kannen alla kuuntelemassa hevosten hermostuneita hirnahduksia. Minä tuijotin valkeana hohtavaa paperia Guillemin ja sir Munron kumotessa viiniä suihinsa. Tämän tästä he ilmestyivät olkani taakse antamaan sekavia ohjeitaan ja kysymään miksen ollut jo kirjoittanut kirjettä valmiiksi niin että viimein hermostuin heidän kyselyihinsä.
"Ymmärrätte kai että yritän laatia kirjettä Ranskan kuninkaan veljen nimissä. Enhän toki voi kirjoittaa mitä ensimmäisenä mieleeni juolahtaa", huudahdin äreästi.
Sir Munro vain hekotti ja taputteli minua hartioihin. "Ainahan puhutkin mitä ensimmäisenä mieleesi juolahtaa. Oletko tulossa vanhaksi, ystäväni Mikael."
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
370
Kustantaja
Kieli
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
389
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
Uudistettu ja laajennettu laitos.