Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Arkielämää

Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoittaa tai klikkaa pikkukuvaa.
Lue kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Voit tarkistaa, löytyykö teos omasta kirjastostasi.

 
 
Nimi
Arkielämää
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Tyyppi
romaanit
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tapahtuma-aika
Tarkka aika
Alkukieli
kuvaus
Arkielämää on Maria Jotunin (1880-1943) kolmas kirja, ensimmäinen romaani ja yksi tuon sukupolven suurkirjailijoittemme kolmesta yhden päivän romaanista – muut ovat Joel Lehtosen Putkinotko ja Volter Kilven Alastalon salissa. Jotunin kirja on näistä suppein mutta alaltaan yhtälainen: sen kohteena tuntuu olevan elämä kaikkineen. Päähenkilö, ’pappi’ Nymanin näkökulmaa avautuu sydänsavolaisen kesän koko heleyteen lauantaiaamusta auringon seuraavaan nousuun. Hän tulee kiertelyillään Koppelmäen maalaistaloon, tapa ihmisiä lapsista vanhuksiin, näkee rikkautta ja köyhyyttä, rakkautta ja kitkeryyttä, työtä ja joutenoloa. Niin kuin Irmeli Niemi alkusanoissaan toteaa: ”Liike läheisestä, pienestä, usein koomisesta havainnosta suureen, vakavaan ja elämän koko merkitystä koskevaan ohjaa Arkielämän tarina kuljetusta ja rytmiä…Päivän kierto ylläpitää romaanissa omaa perusjännitettään, ja samalla kuvastuu sen henkilöistä ja elämänsirpaleista myös koko ihmisiän kierto.”
(takakansiteksti SKS 1994)

- - -

Arkielämää -novellissa Kiertelevä "pappi" Nyman saapuu tutulle savolaisseudulle heinänteon aikaan. Hän tapaa Koppelmäen vauraassa talossa isäntäväkeä ja palkollisia. Kuuma ja pitkä kesäpäivä kuluu Nymanilta verkkaan, työväeltä heinäkiireissä. Parantajan- ja läkkisepänlahjoilla siunattua Nymania on jo odotettu saapuvaksi. Vieraanvarainen väki tarjoaa kulkijalle kestitysten ohessa viimeisimpiä kuulumisia. Nyman käväisee välillä Ohkolan rapistuneessa mökissä, missä viinalle perso kulkija tietää saavansa Roikka-Petteristä juomaseuraa. Nyman kilistelee lasia myös Koppelmäen vanhan isännän kanssa keskustellessaan. Papiksi aikonut kulkija intoutuu juovuspäissään tapansa mukaan saarnaamaan. Koppelmäen askareet keskeytyvät ja talon väki rauhoittuu, kun Annastiina-piika tuo vastasyntyneen lapsensa esiteltäväksi. Väki päättää päivän perinteisesti saunomiseen.

Laaja, kansankuvauksena pidetty novelli rakentuu useista kertomuksista. Selkeästi rajattu aika ja paikka tekevät niistä yhtenäisen kokonaisuuden. Keskeishenkilön, humaanin pappi Nymanin läsnäolo saa ihmissuhteisiin keskittyvien tarinoiden kerän avautumaan. Erityisesti naisten kohtalot kehdosta hautaan nousevat esiin raskaina. Vastoinkäymisiä ovat esimerkiksi raiskaus, insesti ja lapsenmurha. Onnen ja toivon mahdollisuuksiksi teoksessa nousevat lapsen syntymä ja siitä seuraava avioliittopäätös. Arkielämää -teoksen sisätarinat tähtien synnystä ja Jumalaa etsivästä pojasta esittävät Jotunin sanoman ihmisen ikuisesta kaipuusta ja etsimisestä. Koko teos tiivistyy Nymanin toteamuksessa kovakuoriaisen kapuamisesta:"Se on kuin ihminen, joka putoaa, nousee, putoaa, nousee."

Tarkka luonnon- ja ympäristönhavainnointi ovat nyt ensi kertaa esillä Maria Jotunin tuotannossa. Idyllinen luonto ja huumorin pilkahdukset etäännyttävät lukijaa murheellisista ihmiskohtaloista. Savolaisista murreilmaisuista sekä seikkaperäisestä maalaistalon arjen kuvauksesta - ruokailutavoista saunanlauteiden alla möyhiviin kastematoihin - voi päätellä, että miljöö oli tuttu kirjailijalle. Ympäristölle on ehdotettu esikuviksi Jotunin kesänviettopaikkoja Leppävirran Horsmalahdesta ja Vehmersalmen Vuorisalon saaresta. Virkaheiton Nymanin on uskottu saaneen piirteitä sekä Maria Jotunin isältä että kuopiolaiselta tuttavalta O.A.F. Lönnbohmilta (1885-1927). Nyman-hahmon vahva yhteys luonnonkaikkeuteen lienee Knut Hamsunin vaikutusta. Arkielämää sai yleisesti kiittäviä arviointeja varsinkin tyylin eheydestä, Joel Lehtonen arvosti erityisesti teoksen kansankuvausta.

(Tuhannet tunteet)
Tekstinäyte
Aavana kuin rannaton, hopeanvihreä ja kimalteleva meri aaltoilivat ruispellot hänen edessään. Auringon säteet taittuivat heleihin ruistähkiin ja muodostivat häikäisevän autereen. Peltojen yllä, kesäkirkkaalla taivaalla heloitti paahtava aurinko loistavimmassa kullassaan. Se vihertävä tähkämeri ja yllä aurinko, muuta ei peltojen keskitse ojanvartta kulkeva nähnyt. Maan ja kuivuvan viljan huumaava tuoksu päihdytti aistit ja tukahdutti tunnon omasta olemisesta. Kuin hyönteinen joku tahi muu maanmyyriänen oli koko ihminen Luojan avarassa peltotilkkueessa.

Jo tähkämeren takaa näyttäytyi talon katot ja kaivon vintti. Kohta koko punainen talo hymyili kuin vanha ystävä siellä.

Kujan aitaa kiivetessä muistui papille tupakka mieleen. Hän kaivoi taskustaan piipun ja pisti tupakaksi.

Mäen toisella puolella aleni maa saarekkaaseen järveen, jonka takana Ilkamoisten vuoret kohottivat metsäisiä ja jyrkkiä harjojaan. Soukat saaret sukelsivat samansuuntaisina, ja vesi jokseenkin kapeina, vaan syvinä salmina pakkautui niiden väliin. vaarojen ja saarien ääriviivat olivat jylhät ja rauhalliset. ja syvien vesien ja ja synkkien metsien tummemmat värit muistuttivat mäen toisella puolella olevaa Koppellahtea. Koppelmäki olikin vain korkea, vaarainen niemi, vaikka niemen päähän talosta oli matkaa. Aivan talojen eteen pisti Ilkamoistenlahdesta Käärmetsaari, jonka pää talon kohdalla katkesi jykevänä kalliorykelmänä järveen. Rykelmän kiviseinät olivat mustuneet monista juhannuskokoista. Ei sitä kesää ettei siinä kokkoa poltettu.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ilmestymisaika
Sivumäärä
162
Kustantaja
Kääntäjä
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
132
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Putkinotko(romaanit)
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    He
  • Tapahtuma-aika
    kesä
  • Tyyppi
    romaanit
  • Kirjallisuudenlaji
    yhdenpäivänromaanit
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Ryysyrannan Jooseppi
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Ihmiset suviyössä
  • Kirjallisuudenlaji
    klassikot
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Alastalon salissa
  • Tapahtumapaikat
    maaseutu
  • Kirjallisuudenlaji
    yhteiskunnalliset romaanit
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Arkielämää
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Alastalon salissa
  • Kirjastonhoitaja suosittelee
    Arkielämää
  • Punainen viiva(romaanit)
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Tyyppi
    romaanit
  • Palkinto
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1910
  • Kirjallisuudenlaji
    klassikot
  • Henkilöt, toimijat
    maaseutuväestö
  • Kirjallisuudenlaji
    yhteiskunnalliset romaanit
  • Tapahtumapaikat
    kylät
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Pohjanmaa(romaanit)
  • Tyyppi
    romaanit
  • Tapahtumapaikat
    maaseutu
  • Kirjallisuudenlaji
    yhdenpäivänromaanit
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Henkilöt, toimijat
    maaseutuväestö
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Tapahtuma-aika
    kesä
  • Kirjallisuudenlaji
    yhteiskunnalliset romaanit
  • Konkreettiset tapahtumapaikat
    Suomi
  • Aiheet ja teemat
    arkielämä
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Tyyppi
    romaanit
  • Aiheet ja teemat
    elämäntapa
  • Kirjallisuudenlaji
    yhteiskunnalliset romaanit
  • Tapahtumapaikat
    maaseutu
  • Henkilöt, toimijat
    maaseutuväestö
  • Moreeni(romaanit)
  • Tyyppi
    romaanit
  • Konkreettiset tapahtumapaikat
    Suomi
  • Kirjallisuudenlaji
    yhteiskunnalliset romaanit
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Aiheet ja teemat
    arkielämä
  • Kirjallisuudenlaji
    klassikot
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Tarkka aika
    1920-luku
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Tapahtumapaikat
    maaseutu
  • Tyyppi
    romaanit
  • Tapahtuma-aika
    kesä
  • Kirjallisuudenlaji
    yhdenpäivänromaanit
  • Aiheet ja teemat
    arkielämä
  • Tapahtumapaikat
    kylät
  • Kersantin poika(romaanit)
  • Kirjallisuudenlaji
    klassikot
  • Aiheet ja teemat
    arkielämä
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Kirjallisuudenlaji
    yhdenpäivänromaanit
  • Tapahtuma-aika
    kesä
  • Tyyppi
    romaanit
  • Lakeuden kutsu(romaanit)
  • Tapahtumapaikat
    maaseutu
  • Aiheet ja teemat
    arkielämä
  • Kirjallisuudenlaji
    yhdenpäivänromaanit
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Tapahtuma-aika
    kesä
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Tyyppi
    romaanit
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Tapahtumapaikat
    maaseutu
  • Kirjallisuudenlaji
    suomenkielinen kirjallisuus
  • Tyyppi
    romaanit
  • Konkreettiset tapahtumapaikat
    Suomi
  • Kirjallisuudenlaji
    yhdenpäivänromaanit
  • Aiheet ja teemat
    arkielämä
  • Pohjan poika(romaanit)
  • Alkukieli
    Suomen kieli
  • Aiheet ja teemat
    elämäntapa
  • Tyyppi
    romaanit
  • Henkilöt, toimijat
    maaseutuväestö
  • Kirjallisuudenlaji
    yhteiskunnalliset romaanit
  • Konkreettiset tapahtumapaikat
    Suomi
  • Tapahtumapaikat
    maaseutu
  •