Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Tuliseppele
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Tapahtumat liikkuvat viime vuosisadalla, jolloin myös paljon nuoria ihmisiä siirtyi maalta kaupunkiin, tämän kirjan henkilöt tulivat Paltamosta, Utajärveltä, Kajaanin ja Oulujärven seuduilta. Vanhojen elinkeinojen parista he siityivät Ouluun, rannikon suureen tervakaupunkiin, kuka palvelukseen, kuka sahalle tai nahkatehtaaseen työhön.
Kirjan kohokohtiin kuuluu kuvaus tervahaudan sytytysjuhlasta, tuliseppeleestä joka sen ympäri hetkisen loisti, sekä päiväkausia kestäneestä tervahaudan polttamisesta. Nykyihmisen tietoisuudesta kadonneet työtavat ja työkalut käyvät lukijalle tutuiksi, kaikki tuo, joka muutamia sukupolvia sitten kuului jokapäiväiseen elämään Pohjanmaan jokivarsilla.
Oulujoen koskien lasku tervaveneellä, rautatien tulo Ouluun, suuret kevättulvat ja kaupunkia koetelleet tulipalot saavat laajat kuvauksensa, samoin sähkövalojen aikakauden saapuminen. Niinikään aatteelliset virtaukset, raittiusliikkeen synty ja kristillisten yhdistysten perustaminen sekä eri herätysliikkeitten tuoma sanoma ja uskonnolliset käsitykset saavat laajaa huomiota.
Kaupunkiin saapuessaan tämän kirjan puhdashenkiset nuoret löytävät toisten uskovaisten nuorten seuraa, heidän maailmansa on seuratupien ja hartaan virrenveisuun ja keskinäisen yhdessäolon onnellinen ja turvallinen maailma. (Takakansiteksti)
Teoksessa eletään 1890-lukua. Paltamolainen Kaisa ja hänen poikansa Erkki polttavat tervahaudan sukulaistensa avustuksella, mutta muuttavat sen jälkeen Kajaaniin. Kaisa luovuttaa maansa sedälleen Pekalle, joka jatkaa edelleen vanhoja perinteitä tervanpolttajana ja -soutajana. Erkki alkaa työskennellä sahalla ja Kaisa kansanparantajana ja jäsentenkorjaajana. Kajaanista Erkki muuttaa pian Ouluun, jonne muuttaa samaan aikaan myös hänen ystävättärensä Annu. Hieman myöhemmin Ouluun muuttavat myös Kaisa sekä kaksi Erkin kajaanilaista kaveria vaimoineen. Erkki työskentelee oululaisessa nahkatehtaassa ja menee naimisiin Annun kanssa. He kulkevat lestadiolaisen herätysliikkeen seuroissa yhdessä muiden Kainuusta tulleiden nuorten kanssa.
Kirjassa on runsaasti asiatyylistä historiallista kuvausta sepitteellisen proosan välissä. (Lähde: Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään / Kajaanin kaupunginkirjasto)
Kirjan kohokohtiin kuuluu kuvaus tervahaudan sytytysjuhlasta, tuliseppeleestä joka sen ympäri hetkisen loisti, sekä päiväkausia kestäneestä tervahaudan polttamisesta. Nykyihmisen tietoisuudesta kadonneet työtavat ja työkalut käyvät lukijalle tutuiksi, kaikki tuo, joka muutamia sukupolvia sitten kuului jokapäiväiseen elämään Pohjanmaan jokivarsilla.
Oulujoen koskien lasku tervaveneellä, rautatien tulo Ouluun, suuret kevättulvat ja kaupunkia koetelleet tulipalot saavat laajat kuvauksensa, samoin sähkövalojen aikakauden saapuminen. Niinikään aatteelliset virtaukset, raittiusliikkeen synty ja kristillisten yhdistysten perustaminen sekä eri herätysliikkeitten tuoma sanoma ja uskonnolliset käsitykset saavat laajaa huomiota.
Kaupunkiin saapuessaan tämän kirjan puhdashenkiset nuoret löytävät toisten uskovaisten nuorten seuraa, heidän maailmansa on seuratupien ja hartaan virrenveisuun ja keskinäisen yhdessäolon onnellinen ja turvallinen maailma. (Takakansiteksti)
Teoksessa eletään 1890-lukua. Paltamolainen Kaisa ja hänen poikansa Erkki polttavat tervahaudan sukulaistensa avustuksella, mutta muuttavat sen jälkeen Kajaaniin. Kaisa luovuttaa maansa sedälleen Pekalle, joka jatkaa edelleen vanhoja perinteitä tervanpolttajana ja -soutajana. Erkki alkaa työskennellä sahalla ja Kaisa kansanparantajana ja jäsentenkorjaajana. Kajaanista Erkki muuttaa pian Ouluun, jonne muuttaa samaan aikaan myös hänen ystävättärensä Annu. Hieman myöhemmin Ouluun muuttavat myös Kaisa sekä kaksi Erkin kajaanilaista kaveria vaimoineen. Erkki työskentelee oululaisessa nahkatehtaassa ja menee naimisiin Annun kanssa. He kulkevat lestadiolaisen herätysliikkeen seuroissa yhdessä muiden Kainuusta tulleiden nuorten kanssa.
Kirjassa on runsaasti asiatyylistä historiallista kuvausta sepitteellisen proosan välissä. (Lähde: Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään / Kajaanin kaupunginkirjasto)
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
183