Keskimäki, Tuomas

On sama kuin

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Elämäkertatietoa

Tuomas Keskimäki (s.1984) on porilainen runoilija, KaRuSen varapuheenjohtaja, sekä musisoija. Esikoiskirja "Tarinoita metsän takaa" julkaistiin vuoden 2007 syksyllä, taiteilijanimellä Lesko Järnefelt. Sen jälkeen pääasiallinen runokieli on ollut kalevalamittaista.

Hän laulaa orkesterissa nimeltä Hiidenhauta ja toimii sanoittajana bändissä nimeltä Korpiklaani.

Tekstinäyte

ELON TUMMAN TUNTUREILLA

Seison yksin elämässä,
elon tumman tuntureilla.
Tulisija laittamatta,
tumma turma kintereillä.

Juoksen yksin elämässä,
pakoon pääsen tuntureilta.
Tulisijan laittajana,
tumman turman sain ma heiltä.

Makaan maassa elävässä,
en irti pääse vaikka koitan.
Tulisija tumma hehkuu,
tuntureita elon soitan.

Henkeen syvään, hengitän ma,
tuntureita tumman turman.
Tulisija hetken kohoo,
nousee ylle elon hurman.

Elän hetken, elän tässä,
vapaan' poikan' tuntureiden.
Tulisija syvä hiipuu,
hiipuu valot elon teiden.

Seison yksin elämässä,
elon tumman tuntureilla.
Tulisija laittamatta,
tumma turma kintereillä.


(Tarinoita metsän takaa 2007)
Suruni sato

Vähissä ovat ne syyni
miksi jatkaisin eloa.

Kun kävelen pellon päällä,
kylvän murheen siemeniä.
Niille paikat parhaat löydän,
kasvakoot surun sadoksi.

Huomaan jalkani kuraiset,
pellon mullan murheelliset.
Satoni ei vielä nouse,
murheet silti jo murehdin.

Peltoni surua kasva,
synkkyyttäni yön ikuisen.

Aamun tullen jo havahdun,
katson päälle murhe-pellon.
Sato nousee nousemista,
suru painaa harteitani.

Katselen satoa kauan,
kuinka kukkivat suruni
kukat ja eloni huolet.
Kukkani ovat koreita.

Vähissä ovat ne syyni
miksi jatkaisin eloa.
Niitän vielä mun satoni,
sitten aikani on mennä.

Suohon eksynyt, 2012