Tuovinen, Tarja

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Kirjailijan omat sanat

Olen maailmaa nähnyt avustustyöntekijä, joka pitää kirjoittamisesta (päiväkirja kulkee aina mukana) ja ennen kaikkea tiedon levittämisestä ihmisten keskuuteen. Tällä hetkellä työn alla on montakin teosta, yksi valmis, jolle pitäisi löytää rohkea kustantaja.

Kirjailija työ on aivan helvetillistä: keskeneräiset teokset ovat jatkuvasti mielen työstettävissä, usein yölläkin, ja valmista jälkeä tulee hitaasti, joskin sekin arveluttavaa. Helpommallakin elämässä voisi siis päästä.

Motto:
"Never, ever give up."

Elämäkertatietoa

Asuinpaikka:
Lieksa vuodesta 2005

Perhesuhteet: Eronnut

Meriitit:
Ukri ry:n johtakunnan jäsen vuodesta 2012

Ura:
PgD Nursing Science
Erikoissairaanhoitaja

Useita kirjoittajakoulutuksia

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Päiväkirjanomainen kuvaus avustustoiminnasta sairaanhoitajana:

Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa : naisena kriisipesäkkeissä. Like 2013

Tekstinäyte

31.3. Sudan, Etelä-Darfur, Nyala.
Nyalan seutu on yksitoikkoista hiekka-aavikkoa. Siellä, missä jokien pitäisi olla, näkee muutaman sitkeän puunkäppänän taistelevan olemassaolostaan. Pöly ja hiekka valtaavat kaiken mahdollisen tunkeutuen sisälle taloihin ja ihmisen iholle.
Maisemaa hallitsee hyvin vieras kasvilaji meille suomalaisille, kutsun sitä muovipussipuuksi. Tässä maassa paperia käytetään hyvin vähän, mutta muovia sitäkin runsaammin. Käytetyt muovipussit lojuvat kaikkialla. Niitä tuuli kuljettaa mukanaan korkeuksiin ja sieltä pikkuhiljaa takaisin alas. Näin ne laskeutuvat puihin, minne ne sitten saavat rauhassa jäädäkin.

Toinen merkillinen kasvilaji ilmestyi kotimme puutarhaan: "kananmunakasvi". Anopinkielen kärkiin oli ilmestynyt tyhjennettyjä kananmunia. Aluksi ihmettelimme, olisiko niillä jokin mystinen merkitys vai onko kyseessä taikauskoinen jippo, mutta osoittautui, että ne vain yksinkertaisesti näyttävät kauniilta paikalliseen silmään.

Puutarhassamme on paljon kaikenlaista muutakin. Siellä kasvaa basilikaa, ruohosipulia, porkkanaa, tomaatteja, erilaisia kukkia kukkia ja hedelmäpuita. Meidän lisäksi monenlaiset linnut ja liskot pitävät pienoisparatiisistamme. Niitä tuijotellessa illat ja aamut kuluvat rattoisasti ja opimme monta hienoa asiaa luonnosta ja sen järjestyksestä. Mutta vettä valitettavasti kuluu hiukan enemmän.

Saavuin Sudaniin, Khartumiin kaksi viikkoa sitten. Ensimmäinen vaikutelma on, että täällä on aivan liian kuuma. Siis kuumaa, kuumaa ja kuivaa. Täällä Nyalassa hiekka lentää tuulisella säällä silmiin, korviin ja nenään. Hiekkapöly peittää alleen kaiken, eikä sen siivoaminen auta kovin pitkäksi aikaa. Kuumuuden vuoksi on tuulettimen oltava päällä yölläkin. Uutiskuvien perusteella jotain tällaista osasin odottaakin, mutta todellisuus on ankeampi. Nyalan väkiluku on noin 565 000, joskin pakolaisleirien asukkaita laskelmissa ei ole mukana. Helsingin kokoinen kaupunki.

[Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa. Like 2013, s. 79-80]