Pikkupiika pakolainen

Kirja kertoo pienen lapsen perspektiivistä sota- ja evakkotapahtumista yli 70 vuotta sitten. Kaisa Kervinen on kirjoittanut muistelmaromaanissaan rovaniemeläisen pikkupiian tarinan sotavuosilta 1940-45. Se on koskettavaa historiaa, jossa kantavana voimana on selviytyminen ja elämänilon säilyttäminen sodan sävyttämissä oloissa. Kirjoittaja kuvaa lapsen kokemukset ja ajatukset, ja pystyy olemaan läsnä tapahtumissa omakohtaisten kokemustensa perusteella. Kirjassaan hän kertoo jopa epätodellisilta vaikuttavista tapahtumista: kuinka kotona synnytettiin, kuinka hän kasvoi savottalaisten parissa näppäräksi oivaltajaksi, kuinka saksalaiset valloittivat läheisen Misin kylän ase- ja ammusvaruskunnakseen, kuinka venäläinen sotavanki osoitti pikkupiialle välittämistään, kuinka kylän väki yhdessä päätti asioista paetessaan Lapin sodan tieltä. Pirttijärven kylän väki lähti evakkoon kuten kaikki muutkin Lapin asukkaat. Tarinan pikkupiika palaa Ruotsista kotiin yhdeksän kuukauden kuluttua keväällä 1945. Kaisa Kervinen kertoo myös rintamalta kotiin palaavien miesten selviytymisestä tuhotulle kotiseudulleen, ja elämän lähtemisestä uudelleen käyntiin vaikeuksista huolimatta. Huoltoa hoidettiin jopa mustanpörssin kulansseerajien avulla, nämä kun jobbasivat tavaraa Ruotsin puolelta. Mutta vähitellen alkoivat työt ja normaali kaupankäynti hoitua ja postikin kulkea. Kirjoittaja ilmaisee paikkakunnan puhekielellä juonen etenemistä lennokkailla kielikuvilla ja tuo elävästi esiin pikkupiian pikkuisen suuren maailman. Oulussa asuvan Kaisa Kervisen viides kirja. Kirjoittamisen hän osaa, sillä hän on tehnyt elämäntyönsä tiedottajana.