Kotimainen kirjallisuus 1910-luvulla

Teema
4.12.2017

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Valtaosa vuosisadanvaihteen molemmin puolin aloittaneen kirjailijasukupolven tuotannosta oli kansankuvausta. Sen pääpiirteitä ovat mm. luonnon läheisyys, demokraattinen ihmiskäsitys ja vaatimus yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Kirjan päähenkilöt ovat individualistisia ja epäsosiaalisia, ja kirjoissa yhdistyvät huumori ja realismi.

Jo vuosisadan vaihteessa ja vielä ilmeisimmin heti suurlakon (1905) jälkeen Suomen kirjallisuuteen alkoi muodostua osakulttuureja. Omille teilleen lähtivät niin suomenruotsalainen kirjallisuus kuin työläiskirjallisuus. Kirjallisuudesta oli tullut yksi yhteiskunnan instituutioista; se reagoi ajan tapauksiin ja saattoi joskus myös vaikuttaa niihin.

Vuosisadan vaihteen näkyvin kulttuurivaikuttaja Eino Leino julisti esseesarjassaan Suomalaisia kirjailijoita (1909), että köyhyyttä, pettuleipää ja itsekieltäymystä ylistänyt kirjallisuus kaipaa uudenlaisia elämänarvoja. Yhteiskunnallisuus oli hylättävä ja katse suunnattava sisäisiin kokemuksiin. Uuden suunnan Leino nimesi kansalliseksi uusromantiikaksi. Vanhojen kotosuomalaisten ihanteiden sijaan tulivat ulkomaiset virikkeet, symbolismin ohella Ranskan uusi maalaustaide, Saksan jugend-tyyli ja Friedrich Nietzschen yksilön itsenäisyyttä ja voimaa palvova filosofia. Kirjallisuudessa uusromantiikka jäi kuitenkin varsin lyhytikäiseksi, jo 1910-luvulla realistiset piirteet vahvistuivat jälleen. Uusromanttisen virtauksen pääpaino oli lyriikassa (mm. Eino Leino, V.A. Koskenniemi, Otto Manninen). Uusrealismin edustajia olivat mm. Joel Lehtonen ja Maiju Lassila.

Eino Leino / MuseovirastoV. A. Koskenniemi / MuseovirastoOtto Manninen / MuseovirastoJoel Lehtonen / Otavan kuva-arkistoMaiju LassilaAaro Hellaakoski / MuseovirastoEdith Södergran / SLSViljo Kojo / MuseovirastoJuhani Siljo / SKSLaurin Pohjanpää / MuseovirastoEinari Vuorela / MuseovirastoJarl HemmerF. E. Sillanpää / Museovirasto

1910-luku oli Suomen runoudessa rikasta aikaa. Silloin debytoi muutama uraa uurtava lyyrikko, kuten Aaro Hellaakoski ja Edith Södergran. Tällöin kokeiltiin myös suomenkielellä ensimmäiset kerrat vapaata mittaa (Huugo Jalkanen ja Viljo Kojo). Myös Juhani Siljo, Lauri Pohjanpää, Einari Vuorela ja Jarl Hemmer aloittivat runoilijauransa tällä vuosikymmenellä.

Vuonna 1916 debytoi F.E. Sillanpää romaanillaan Elämä ja aurinko. Ruotsinkielisellä puolella muodostui samoihin aikoihin Dagdrivare-sukupolvi. Ryhmän nimi tuli Torsten Helsingiuksen 1914 ilmestyneen ylioppilasromaanin mukaan (Dagdrivare). Se tarkoittaa tyhjäntoimittajaa, joutilasta vetelehtijää, usein sen rinnalla näkyy myös ilmaus flanör, johon liittyy vielä päämäärätön ympäri kuljeskelu.

Elämä ja aurinko

Useimmissa kirjallisuushistorioissa sijoitetaan jyrkkä periodiraja kahden aikakauden välille vuoteen 1918. Valtaosa vuosisadan vaihteessa tai alussa aloittaneista kirjailijoista jatkoi työtään kuitenkin keskeytymättä vuoden 1918 läpi aina 1930-luvulle saakka. Sotien välisellä kaudella, 1918–1939, kirjallisuuteemme astui kyllä uusi sukupolvi, mutta se ei suinkaan katkaissut vuosisadan vaihteesta asti toimineiden kirjailijoiden vaikutusta

Lasten- ja nuortenkirjallisuus

1900-luvun alkukymmeninä alettiin irtautua topeliaanisesta, moralisoivasta ja opettavaisesta satuperinteestä. Ajan merkittävin suomenkielinen lastenkirjailija Anni Swan oli omaksunut anglosaksisen näkemyksen, jonka mukaan satujen tehtävänä on lasten mielikuvituksen kehittäminen. Aili Somersalo teki tunnetuksi sadun laajemman muodon, saturomaanin. Hänen tunnetuin teoksensa on Mestaritontun seikkailut. Myös Jalmari Finne oli vuosisadan alkupuolen lastenkirjallisuuden uudistaja. Hänet muistetaan Kiljusen herrasväkeä kuvaavista kirjoistaan vuosilta 1914–1925.

Anni Swan / MuseovirastoIris rukka (1916)Mestaritontun seikkailut (1919)Jalmari Finne / MuseovirastoKiljusen herrasväki (1914)
 

 

Lähteet:

Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997).
Äidinkieli: käsikirja (1991).
 

Kirjailijoita 1910-luvulta:

Algot Untola

Runar Schildt

 

Koonnut Vaasan kaupunginkirjasto, 2017

Kuvat: Museovirasto

 

Kiinnostaako 1910-luvun kirjallisuus? Tällä haulla löydät lisää 1910-luvulla vaikuttaneita kotimaisia kirjailijoita: 1910-luku

 

Lisätty Kirjasampoon 1.9.2017 / Elina