Keskustelu

Kyyti vinkkaa

27.4.2020

Syrjästäkatsojan tarinoita –sarjan kahdeksannessa osassa päähenkilö on parikymppinen Viena Aaltonen, joka etsii elämälleen suuntaa: mielekästä työtä tai opintoja, sekä kaipaa rakkautta. Ja melkoista vilskettä nuoren naisen elämä onkin, sillä monenlaisia mahdollisuuksia tulee eteen, voisi sanoa että pyytämättä ja yllättäen. Rohkea Viena tarttuu tilaisuuksiin, jotka vievät häntä Espoosta Helsingin kulttuurielämään sekä Amerikkaan asti.

Vienan tarinassa näkyy, että sotavuodet ja pahin pula-aika ovat takana ja Suomi on avautumassa kansainvälisyyteen. Nuoren naisen elämä on huomattavasti helpompaa kuin äitinsä ja isoäitinsä aikana. Toki romaanissa taustalla ovat yhä tiiviisti Vienan äiti Kirsti Aaltonen sekä hänen äitinsä, mumma Ida Eriksson. Näiden vanhojen tuttujen henkilöiden kehittymistä iän karttuessa on mukava seurata. Kovin tutun kuuloista on, että oma äiti suhtautuu nihkeämmin nuoren neidin itsenäistymiseen, ja mumma puolestaan rennommin ja kannustavasti.

Tämä sarjan osa poikkeaa aikaisemmista sikäli, että nyt ei keskiössä ole ketään yhtä suomalaista taiteilijaa tai kulttuurivaikuttajaa, johon saisi tutustua. Viena liikkuu piireissä, nykytermein sanottuna verkostoituu, ja kohtaa likimain kaikki aikansa julkisuuden henkilöt. Vain Helsingin olympialaiset jäävät käymättä - mutta tämä sarjahan seuraakin kulttuurielämää.