Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Kaikki toimituksen artikkelit

Toimitukselta: Ajankohtaista | Kirjailija | Teema | Teos | Täky

28.12.2017
  Kirjahyllyjä:   Yle Kirjojen Suomi – 101 kirjaa Kirjasammossa Kirjasammon vinkit suomalaisista kirjoista 1917–2017   Suomen itsenäisyyden 101 lasten- ja nuortenkirjaa Suomi100 - kirjavinkkejä lapsille   Böckernas Finland – 101 finlandssvenska böcker (101 suomenruotsalaista kirjaa -hylly) Finland 100: hundra år med finlandssvensk barnlitteratur (sata vuotta suomenruotsalaista...
5.12.2017
1990-luvulla kulutusjuhlat vaihtuivat lamakauteen. Suomi joutui säästökuurille ja yleinen turhautuneisuus levisi. Ilmapiiriä leimasi arvojen suhteellistuminen ja illuusiottomuus. Kaunokirjallinen proosa oli runsasta ja nimekkeiden määrä kasvoi jatkuvasti. Lukijakunnat kuitenkin eriytyivät ja erikoistuivat esimerkiksi fantasia- ja dekkarikirjallisuuteen. Proosassa suosituksi nousi minä-...
5.12.2017
1980-luku oli Suomessa tasaisen talouskasvun aikaa. Työllisyysaste oli korkea, elintaso nousi, ja maa siirtyi jälkiteollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Nousukausi toi mukanaan myös kasinotalouden ja jupit, itsekkyyden ja ahneuden. Suomalaista identiteettiä ja kotoisia elämänkuvauksia kuvattiin kirjallisuudessa edelleen, mm. Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa ja Orvokki Aution Pesärikko-...
5.12.2017
Kuusikymmenlukulaiset aatteet ja vasemmistolaisuus määräsivät paljolti 1970-luvun kulttuuripolitiikkaa. Perinteinen romaani nousi jälleen uuteen kukoistukseen. Laajat maakuntaeepokset ja romaanisarjat hallitsivat koko 1970-lukua. Ne tallensivat katoavaa maalaismaisemaa, talonpoikasta elämänmuotoa ja murteita. Eeva Joenpelto on ollut suomalaisen kirjallisuuden johdonmukaisimpia yhteiskuntakuvaajia...
5.12.2017
1960-luku oli Suomessa nopean modernisaation aikaa. Maa teollistui ja kaupungistui, tiedonvälitys muuttui ja televisio yleistyi suomalaisissa kodeissa. Uuteen sopeutuminen tuotti kuitenkin ongelmia sekä yksilöille että yhteiskunnalle yleensä. Muutokset heijastuivat myös kirjallisuuteen. Kirjailijakunta radikaalistui ja nousi barrikadeille muun muassa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä...
5.12.2017
1950-luku oli jälleenrakentamisen vuosikymmen, ja niin kutsutun hyvinvointiyhteiskunnan laajamittainen rakentaminen alkoi silloin. Koska Suomi kuului toisen maailman sodan häviäjiin, joutui se maksamaan suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Sotien jälkeen työllisyystilanne oli kuitenkin hyvä, sillä Suomen jälleenrakennus ja sotakorvausteollisuus tarvitsivat paljon työvoimaa. Myös väestörakenne...
5.12.2017
Rauhallinen yhteiskunnallinen kehitys ja taloudellinen kasvu katkesivat talvisodan alkamiseen syksyllä 1939. Talvisotaa seurasivat jatkosota ja Lapin sota (1941–1944). Sotien jälkeen yhteiskuntajärjestys säilyi, mutta Suomeen asettui venäläis-englantilainen valvontakomissio. Sotien lopputulos aiheutti suomalaisille luovutettujen alueiden asukkaiden asuttamisongelman sekä suuret sotakorvaukset...
5.12.2017
1930-luku merkitsi Suomelle edistystä ja nykyaikaa. Radio ja gramofoni toivat kansan ulottuville kuunnelmat ja uudet "iskusävelmät". Ensimmäiset kotimaiset äänielokuvat – esimerkiksi Niskavuoren naiset – tulivat teattereihin, ja Suomi sai ensimmäiset omat filmitähtensä. Mutta vuosikymmen toi mukanaan myös lamaa, puutetta, poliittisia ääri-ilmiöitä, ja lopulta sodan, jossa Suomi menetti koko...
5.12.2017
Tultaessa 1920-luvulle itsenäisyyden alkutaipaleen ongelmat eivät vielä hellittäneet Suomessa. Väestöä koetteli taloudellinen taantuma sekä erilaiset tautiepidemiat. Talous alkoi kohentua 1920-luvun edetessä ja Suomi alkoi vaurastua vähitellen. 1920-luku olikin Suomessa merkittävä eheytymisen vuosikymmen, sillä sisällissodan aikana kahtia jakautunut kansa pyrittiin sosiaalisin uudistuksin...
5.12.2017
Valtaosa vuosisadanvaihteen molemmin puolin aloittaneen kirjailijasukupolven tuotannosta oli kansankuvausta. Sen pääpiirteitä ovat mm. luonnon läheisyys, demokraattinen ihmiskäsitys ja vaatimus yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Kirjan päähenkilöt ovat individualistisia ja epäsosiaalisia, ja kirjoissa yhdistyvät huumori ja realismi. Jo vuosisadan vaihteessa ja vielä ilmeisimmin heti...
5.12.2017
  Suomi100: vielä ehtii!   Suomen itsenäisyyden juhlavuosi lähenee loppuaan, mutta vielä on hyvin aikaa tutustua maamme satavuotiseen historiaan tietokirjallisuuden kautta. Nämä kolme kirjaa luettuaan tietää, millainen maa Suomi oli vuonna 1917, mitä talvisodassa oikein tapahtui, millaisia virheitä tässä maassa on tehty, ja onko niistä opittu yhtään mitään.   Kaj Häggman, Teemu Keskisarja ja...
1.12.2017
Tämän vuoden Pro Finlandia -mitalien saajat on julkistettu. Pro Finlandia on suomalaisille taiteilijoille vuodesta 1945 lähtien myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki. Tänä vuonna sen saavat kirjallisuuden alan toimijoista lastenkirjailija, kuvittaja Maija-Liisa (Maikki) Harjanne, ohjaaja ja kirjailija Juha Hurme, suomentaja Jaana Kapari-Jatta, kirjailija Tuija Lehtinen ja kirjailija...
30.11.2017
Kalevi Jäntin Säätiö on jakanut vuosittain nuorille kirjailijoille myönnettävät Kalevi Jäntin palkinnot. Palkintojen suuruus on tänä vuonna 18 000 euroa.  Olavi Koistinen (s. 1977) palkitaan novellikokoelmastaan Mies joka laski miljardiin (Kosmos). Palkintolautakunnan mukaan kyseessä on harvinaisen vahva esikoisteos, joka kulkee tyylillisesti modernismin tiiviiksi leikatussa perinteessä. Maria...
30.11.2017
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai tänä vuonna Juha Hurme romaanistaan Niemi (Teos). Palkinnonsaajan valitsi Elisabeth Rehn. "Valitsemani kirja tarjoaa valtavan määrän tietoa maapallomme vaiheista sen synnystä asti, maaperästä, elävistä olennoista joista hiljalleen tuli ns. ihmisiä. Heidän saavutuksensa historian kulussa tieteen, taiteen, ilmaisun ja uskontojen alalla muodostavat...
29.11.2017
Ruotsissa on jaettu maan näkyvimmät kirjallisuuspalkinnot. Kuten Finlandia-palkinnoissakin, myös August-palkinnoissa on kategoriat sekä kaunokirjallisuudelle, tietokirjallisuudelle että lasten- ja nuortenkirjallisuudelle. Vuoden ruotsalaisen kaunokirjan August-palkinnon sai Johannes Anyuru romaanistaan De kommer att drunkna i sina mödrars tårar (Norstedts). Teos julkaistaan ensi keväänä suomeksi...

Sivut