Liika viisas

21.5. tulee kuluneeksi sata vuotta Algot Untolan (18681918) kuolemasta. Untola oli varsinkin elämänsä viimeisinä vuosina erittäin tuottelias kirjailija ja toimittaja, joka kirjoitti tunnetuimmat teoksensa kirjailijanimillä Irmari Rantamala ja Maiju Lassila. Hän kuoli pian sisällissodan päättymisen jälkeen epäselvissä olosuhteissa matkalla teloituspaikalle. Maiju Lassilan nimellä julkaistu romaani Liika viisas (Karisto 1915) on viisaan ja hullun määritelmillä leikittelevä satiiri. Sakari Kolistaja tulee "viisaudentuntoon" kuunneltuaan pastori Pöndisen saarnoja, joissa julistetaan maallisen viisauden olevan perkeleestä. Pastori antaa Sakarille saarnaluvan, mutta kauhistuu, kun Sakari toteaa (mielestään kohteliaisuudella) ettei pastori ole liialla viisaudella pilattu. Päivi Kannisto kuvasi Kirjatohtori-blogissaan: "Ihmisten ponnistelut oman viisautensa todistelemiseksi asetetaan koomiseen valoon, samalle viivalle hullujen tempausten kanssa. Hullun ja viisaan määritelmät ovat lopultakin vain yhteiskunnallisia sopimuksia." Liika viisasta on esitetty myös näytelmänä, ja teos on luettavissa vapaasti e-kirjana mm. Klassikkokirjastosta. "Niin siis oli ratkennut ihmiskunnan tärkein ja kipein kysymys, viisauskysymys. Se joka pahensi, s.o.: viisaus, oli Sanan mukaan leikattu pois ja heitetty pois tyköä ja päähän oli sen tuhatvuotisten humujen ja melun jälkeen jäänyt rauha ja hyvä olo kuten pahnaan, josta meluava ja alati nälkäänsä vinkuva porsas oli lopultakin pellolle potkittu."