Golem

Itävaltalaisen Gustav Meyrinkin (19.1.1868 – 4.12.1932) romaani Golem (Taifuuni 1995, suom. Rauni Paalanen) on saksankielisen kauhukirjallisuuden klassikko. Alun perin vuonna 1915 ilmestynyt Der Golem pohjautuu Prahassa kauan eläneeseen myyttiin aavemaisesta, keinotekoisesta ihmisestä, jonka rabbi muovasi joskus muinoin. Tarun mukaan joka 33. vuosi Golem saapuu pelottelemaan juutalaisen kaupunginosan väkeä. Romaanin pääosassa ovat vanhojen tavaroiden restauroija Athanasius Pernath naapurustoineen, ja kerronnassa unet kietoutuvat todellisuuteen. "Meyrink ei esittele lukijalle konkreettista savimöykkyä, vaan Golem toimii ennemminkin tunnelman tiivistymänä. Henkiin herätetty elottomuus vastaa jokaisen ihmisen piilotettua, ehkä jopa pimeää puolta, jota toisinaan joutuu itse katsomaan silmästä silmään kuin varjoissa lurkkivaa hirviötä konsanaan", pohtii Laura Leiwo Maailmankirjat-verkkolehden arviossa. "Ääni joka minua etsien kiertelee pimeässä, piinatakseen minua rasvaisella kivellä, on mennyt ohitseni eikä ole nähnyt minua. Ja minä tiedän, että se on peräisin unen valtakunnasta. Mutta se minkä koin, se oli todellista elämää – siksi ääni ei voinut nähdä minua ja siksi se etsii minua turhaan, näin minusta tuntuu."