Agricola, Mikael

 
Nimi
Agricola, Mikael
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Elämäkertatietoa
Mikael Agricola syntyi Pernajan pitäjän Torsbyn kylässä vuoden 1510 tienoilla. Tarkkaa syntymävuotta ei tiedetä. Kotitila sai myöhemmin Agricolan sisarenpojan mukaan nimekseen Sigfrids. Agricolan isän nimi oli Olavi (Olof), äidin nimeä ei tunneta. Siitä, puhuttiinko Agricolan kotona suomea, ovat tutkijat kiistelleet pitkään löytämättä selvää ratkaisua. Joka tapauksessa Agricola hallitsi myöhemmin suomen kielen erinomaisesti.

Nuoren Mikael Olavinpojan poikkeukselliset lahjat havaittiin jo varhain, ja hänet lähetettiin 1520-luvulla opintielle Viipuriin. Siellä hän omaksui maanviljelijää tarkoittavan Agricola-nimen. Vuonna 1528 Agricolasta tuli piispa Martinus Skytten kirjuri. Varsinaisen "reformaatio-kipinän" Agricola sai Petrus Särkilahden Saksasta tuomasta luterilaisuuden opista. Agricola vihittiin papiksi ja hän alkoi ahkerasti saarnata käyttäen apuna Lutherin postillaa.

Vuonna 1536 Agricola lähetettin Saksaan Wittenbergiin lisää oppia saamaan. On huomattava, että Agricola oli Suomessa vihitty papiksi eikä hänen niin ollen tarvinnut opiskella teologiaa, vaan hän saattoi keskittyä kieliin ja muihin humanistisiin aineisiin. Lutheriin Agricola tutustui lähinnä kirjallisesti. Opinnot sujuivat mallikkaasti ja Agricola suoritti maisterin tutkinnon vuonna 1539.

Palattuaan Suomeen Agricola sai kaniikin viran Turun tuomiokapitulissa. Päätyökseen hän kuitenkin toimi Turun Katedraalikoulun rehtorina. Oppilasaineksessa oli toivomisen varaa. Agricola nimitti oppilaitaan kesyttömiksi eläimiksi. Ylipäätään Agricola koki opetustyön raskaana taakkana. Ennen pitkää Agricola riitautui Kustaa Vaasan kanssa, joka erotti Agricolan rehtorin toimesta vuonna 1548.

Samoihin aikoihin Agricola solmi avioliiton Birgitta Olavintyttären kanssa. Liitosta syntyi poika Kristian, joka myöhemmin toimiessaan Tallinnan piispana korotettiin aatelissäätyyn (1584). Jäätyään leskeksi Birgitta Olavintytär solmi uuden avioliiton Turun koulun rehtorin Henrik Jacobinpojan kanssa.

Erotettu Agricola ei kuitenkaan jäänyt toimettomaksi. Agricola toimi yhä hiippakunnan hallinnossa aktiivisesti. Hän kiersi vanhan piispan Martinus Skytten neuvonantajana tarkastusmatkoilla ympäri hiippakuntaa. Sen lisäksi hän syventyi käännöstöihinsä. Vanha piispa kuoli vuoden 1550 lopulla. Kustaa Vaasa ei kuitenkaan pitänyt kiirettä piispanviran täyttämisellä. Vasta vuonna 1554 kuningas jakoi Suomen kahteen hiippakuntaan, jolloin Agricolasta tuli Turun piispa.

Agricolan piispuuskausi jäi valitettavan lyhyeksi. Vuonna 1555 syttyi Venäjän kanssa sota, joka varjosti koko hänen piispuuskauttaan. Viimein vuonna 1557 kuningas määräsi Agricolan osallistumaan rauhanneuvottelijaseurueeseen, joka matkusti Venäjälle. Tuo parikuukautinen raskas matka koitui Agricolan kohtaloksi. Hän sairastui paluumatkalla ja kuoli Uudenkirkon pitäjän Kyrönniemen kylässä. "Hänet haudattiin sitten Viipuriin palmusunnuntain jälkeisenä maanantaina herra arkkipiispan ja useiden muiden läsnäollessa".

Valtaosin Mikael Agricolan elämäntyö oli käännöksiä ja kirkollisten tekstien muokkausta, mutta samalla se oli perustavaa suomen kielen luomista. Sanastollisesti Agricolan kieli pohjautuu pääosin länsimurteisiin. ABC-kirian knitteli-mittainen, riimitelty avaussäkeistö on vanhin säilynyt suomen kielellä kirjoitettu loppusointuinen runo. Agricola joutui "tyhjästä" luomaan suuren määrän uudissanoja joista monet elävät vielä meidän arkipäivässämme kuten ajallinen, inhimillinen, jokapäiväinen, velvollinen, omatunto, mielivalta, esikuva, hallitus, neuvonantaja, virkamies, muistomerkki, muukalainen, sotaväki, esirippu, luonnontutkija, luontokappale, jalopeura, norsunluu, lohikäärme, sananlasku, luku, sanoma, vertaus, vain muutamia mainitaksemme.

10.5.2006 joukko aktiivisia Mikael Agricolan ystäviä perusti Mikael Agricola -seuran. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kirjailija Harri Raitis. Yhteystiedot raitishs@netti.fi

teksti: Pasi Hynninen

Lähteet:

Gummerus, Jaakko: Mikael Agricola. Teoksessa Kansallinen elämänkerrasto I. Porvoo, WSOY, 1927
- Heininen, Simo: Mikael Agricola. Teoksessa Kansallisbiografia 1. Helsinki, SKS, 2003 - (saatavissa myös www.kansallisbiografia.fi)
- Heininen, Simo: Nuori Mikael Agricola. Suomi 120,3. Helsinki, SKS (Karisto), 1976
- Palmunen, Einar: Mikael Agricola: bibliografinen opas. Tietolipas 23. Helsinki, SKS, 1961
- Tarkiainen, Viljo, Tarkiainen, Kari: Mikael Agricola: Suomen uskonpuhdistaja. Keuruu, Otava, 1985
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Teokset:

ABC-kiria (1543)

Suomalaisen kirjallisuuden esikoisteos. Aakkosten ja lukusanojen lisäksi se sisältää eräänläisen kristinuskon rautaisannoksen nimittäin kymmenen käskyä, uskontunnustuksen, Isä meidän- rukouksen, Ave Marian, sekä kasteen, ripin ja ehtoollisen asetussanat.

Rucouskiria Bibliasta (1544)

Papeille tarkoitettu käsikirja, joka sisältää rukouksia sekä jumalanpalvelukseen että yksityisen hartauden tarpeisiin. Kirja alkaa johdanto-osalla joka sisältää kalenterin sekä kaikenlaisia tähti- ja ilmatieteellisiä, terveydenhoidollisia ja teologisia tietoja. Sitten seuraa neljä Agricolan runomittaista esipuhetta joissa hän suosittelee teosta papistolle. Sen jälkeen seuraavat varsinaiset rukoukset jotka jakaantuvat kolmeen osioon. Ensimmäisessä osiossa rukoukset pohjautuvat raamattuun, toisessa osiossa suurelta osalta vanhoihin katolisiin rukouksiin, kolmannessa mm. tuoreeseen reformaatiokauden rukouskirjallisuuteen. Teos on mitä ilmeisimmin Agricolan itsenäisin.

Se Wsi Testamenti (1548)

Agricola oli aloittanut Uuden testamentin kääntämisen jo opiskeluaikoinaan Wittenbergissä. Käännöstyössä on käytetty apuna kreikan, latinan, saksan ja ruotsinkielisiä lähdeteoksia. Varsinaisen pyhän tekstin lisäksi kirja sisältää tietoa kristinuskon tulosta Suomeen, maamme maakunnista, murteista sekä Agricolan selityksen miksi Uusi testamentti on käännetty pääasiassa Turun murteella.

Käsikiria Castesta ia muista Christikunnan Menoista (1549)

Sisältää lohdutuspuheita sureville, sairaille ja kuoleville sekä kasteen, avioliittoon vihkimisen ja hautaan siunaamisen kaavat. Se on käännetty Olaus Petrin, Lutherin ja Caspar Huberinuksen teoksista.

Messu eli Herran Echtolinen (1549)

Pitää sisällään jumalanpalvelusjärjestyksen. Käännetty Olaus Petrin ruotsalaisesta messusta sekä osittain käsikirjoituksina olleista vanhoista suomalaisista jumalanpalveluskaavoista. Osoituksena aikeesta kääntää koko Raamattu suomeksi käänsi Agricola teoksen loppuun ensimmäisen Mooseksen kirjan neljä ensimmäistä lukua.

Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen Astumus, niste Neliest Euangelisterist coghottuon (1549)

Se on neljästä evankeliumista yhteen sovitettu Jeesuksen kärsimyshistoria (passioharmonia). Kirjan tekstejä luettiin hiljaisen viikon jumalanpalveluksissa. Esikuvana Agricola on käyttänyt Johannes Bugenhagenin passioharmoniaa joka oli aikansa bestseller yli seitsemälläkymmenellä painoksellaan.

Dauidin Psaltari (1551)

Agricola kävi nyt kunnolla käsiksi Vanhaan testamenttiin. Psalttarin käännös on tehty Vulgatan, Lutherin raamatun ja ruotsalaisen vuoden 1541 Raamatun pohjalta. Agricolan kuoleman jälkeen Paavali Juusten ilmoitti, että käännöstyötä ei ollut tehnyt Agricola vaan Turun koulun oppilaat Juustenin ollessa rehtorina. Kuitenkin lienee Agricola tehneen suurimman osan käännöstyöstä. Teos alkaa kuten monet muutkin Agricolan töistä esipuheilla joissa hän selvittää Davidin elämänvaiheita, suosittaa kirjaa lohdutukseksi kaikkinaiseen tuskaan sekä moittii suomalaista papistoa laiskaksi. Monen mielestä kiinnostavin osuus on teoksen lopussa, johon Agricola liittää luettelon hämäläisten ja karjalaisten pakanallisista jumalista. Kumpiakin on kaksitoista, eikä kaikkien arvoitusta ole vieläkään ratkaistu. Luettelon perusteella Agricolaa kutsutaan suomalaisen uskonnonhistorian isäksi.

Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut (1551)

Agricola jatkoi valikoimalla Vanhan testamentin teksteistä. Teos sisältää mm. yhdeksän ensimmäistä ns. pientä profeettaa.

Ne Prophetat Haggai, SacharJa, Maleachi (1552)

Sisältää vielä puuttuvat kolme pientä profeettaa sekä otteita Mooseksen kirjoista.

Agricola esittää Weisut ia Ennustoxet -teoksen esipuheessa toivomuksen koko Raamatun kääntämisestä suomeksi. Aie kariutui kuitenkin rahapulaan. Koko Raamatun kääntämistä suomeksi saatiin odottaa melkein sata vuotta. Vasta vuonna 1642 näki päivänvalon ensimmäinen kokonaan suomeksi käännetty Raamattu.
Tekstinäyte
Michael Agricola Christiano Salutem. Oppe nyt wanha ia noori joilla ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt ia mielen iotca taidhat Somen kielen. Laki se Sielun hirmutta mutt Cristus sen tas lodhutta. Lue sijs hyue Lapsi teste Alcu oppi ilman este. Nijte muista Elemes aina nin Jesus sinun Armons laina

ABC-kiria 1542
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Bengts, Josefina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Pernaja
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kuolinpaikkakunta
    Pernaja
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Pernaja
  • Forsell, Karl-Erik(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • On sama kuin
    Forssell, Karl-Erik, recensent
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Ammatti
    piispat
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    mies
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Pernaja
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Born, Elsa von(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Pernaja
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Pernaja
  • Lobbas, Viking(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Pernaja
  • Topelius, Zacharias(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    latina
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Lagerborg, Rolf(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    saksa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Käkikoski, Hilda(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Tekijän käyttämä kieli
    saksa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Nordmann, Petrus(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Huldén, Lars(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kihlman, Christer(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Ruotsin kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Itä-Uusimaa
  •