Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Frankenstein

Aikalaisarvio

Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit

Tekijä

Shelley, Mary

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

Frankenstein on elokuvista, sarjakuvista ja televisiosta monille tuttu hirviö. Mary Shelleyn alkuperäisromaanissa Frankenstein ei kuitenkaan ole tuo kammoksuttu ja rakastettu hirviö vaan nuori sveitsiläinen tiedemies, joka Faustin tavoin pyrkii yli inhimillisen tiedon rajojen. Hän kerää ruumishuoneista, teurastamoista ja haudoista aineksia ja niistä jättiläiskokoisen ihmishahmon. Hänen onnistuu sytyttää luomukseensa elämän kipinä, mutta olennon iljettävän ulkomuodon pelästyttämänä hän hylkää sen. Vailla kaipaamaansa rakkautta ja myötätuntoa hirviö ryhtyy katkeroituneena raakoihin hirmutekoihin. Seuraa jännittävä takaa-ajo, joka lopulta johtaa Pohjoisen Jäämeren hyisille vesille.

Frankenstein on kauhukirjallisuuden tunnustetuin klassikko. Siinä on 1800-luvun alulle ominaista kauhuromantiikkaa, mutta myös yhteiskunnallisia ongelmia, kasvatusmenetelmien ja naisen aseman pohdiskelua. Antiikin Prometheus-myytti on teoksessa saanut kiintoisan romanttisen tulkinnan. Romaani on myös profeetallinen julistus, jossa käsitellään tiedemiehen vastuuta ja tieteen saavutusten mahdollisesti tuhoisia seurauksia. Frankenstein on romaani joka keskeisiltä teemoiltaan yhä ajankohtainen, yli puolitoista vuosisataa syntymänsä jälkeen.

(Risingshadow.net)
Nykyaika alkoi kesäkuussa 1816. Tuolloin vasta kahdeksantoistavuotias Mary Shelley näki painajaisunen, jossa hämärään kammioonsa telkeytynyt tiedemies herättää elottoman ruumiin henkiin ja heti sen tehtyään kavahtaakin tämän sameaa, vetistä katsetta. Unesta kehkeytyi kauhuromaani Frankenstein, or the Modern Prometheus, jonka kulttuurillisesta merkityksestä vakuuttuakseen ei tarvitse katsoa otsikkoa pidemmälle.

Kun pohdimme ilmiöitä, jotka vievät tieteen eettisille rajoilleen, kuten geenimuuntelua, keinoelämän luomista ja tekoälyn kehitystä, muistamme automaattisesti nimen, josta on tullut synonyyminen luomuksensa ja sen kohtalon kanssa. Havahdumme ajatukseen, että meistä tulee Frankensteineja ja keksinnöistämme Frankensteinin hirviöitä, jotka kääntyvät tarkoitusperiämme vastaan ja lopulta tuhoavat meidät. Frankenstein on todellinen moderni myytti: jokainen edistysaskeleemme tapahtuu saman horisontin sisällä, jonka Mary Shelley romaanillaan avasi.

Aika on kypsä romaanin uudelle suomennokselle, jossa myytin takana oleva kertomus herää uudelleen henkiin kaikessa rikkaudessaan, yllättävyydessään ja kauhistuttavuudessaan. Frankenstein: Moderni Prometheus on enemmän kuin tarina tiedemiehestä, joka luo hirviön ja kokee kohtalonsa sen käsissä. Yhtä lailla se on tarina hirviöstä itsestään, tuntevasta ja ajattelevasta olennosta, joka ruumiillisen poikkeavuutensa tähden tulee suljetuksi ulos ihmisten yhteisöstä ja tästä katkeroituneena ryhtyy väkivaltaisen koston tielle. Mutta ennen kaikkea se on tarina tunteista, joilla oikeutamme tehdyt ja tekemättömät tekomme: pelosta ja vihasta, ylpeydestä ja piittaamattomuudesta, kaipuusta ja kaunasta.

Vertaansa vailla olevalla tarkkanäköisyydellä ja kuvittelukyvyllä Mary Shelley piirtää muotokuvan ylpeästä, raunioitumiseen asti itseriittoisesta nykyihmisestä, jonka kohtalonusko ja sokea luottamus omiin kykyihinsä eivät ole vanhentuneet päivääkään sitten kesäkuun 1816.

(Basam Books, 2021)