Bisquitin yli kolmekymmenvuotisen pakinoitsijauran vasta kymmenes kokoelma!
Hypätään yli sekä todennäköisin että mahdottomin selittäjä: ahkeruudellinen alisuoriutuneisuus ja ylikehittynyt itsekritiikki. Puhutaan kirjasta, puhutaan kirjallisuudesta.
Eräät kirjallisuuden lajit eivät kerta kaikkiaan käy nopeatempoiseen julkaisemiseen. ”Jos minulla olisi enemmän aikaa, kirjoittaisin lyhyempää proosaa.”
Siinä missä eepikolla on käytössään tolkuton määrä sanoja ja sukupolvia, erilaisia säätyyppejä ja hyllymetrejä, pakinoitsija joutuu operoimaan muutamilla hassuilla kappaleilla. Kyllä se aikaa vie kun vähiään yrittää saada jonkinlaisen tolkun järjestykseen.
Bisquitilla on selkeä päähänjuuttuma puhua ylevistä asioista tietoisen banaalisti, kun taas sekulaarimmat jutut saavat useimmiten hyvin sakraalin käsittelyn. Mahtipontisen joutavanpäiväisyyden ystävälle Klassikossa suhisee on todellinen kultakaivos.
Seppo Ahti eli Bisquit on pakinoinut Ilta-Sanomissa vuodesta 1968. Hänen edelliset pakinakokoelmaansa ovat Petaa ja varmista (1996) ja Savolaisten vastaanottokoti (1999).
(Tammi)