Sydänfilmi
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Sydänfilmi ammentaa olemassaolosta itsestään: ihmisyksilön välittömästä ja välillisestä kokemusmaailmasta. Neljään osastoon jakautuva kokoelma löytää runojen puhujan neljästä mahdollisesta paikasta tai asemasta.
Tiiviin, jopa suppean teoksen keskeisiksi teemoiksi nousevat vallan ja hallinnan kysymykset sekä kokevan ja tuntevan puhujan paikat ja paikantumattomuus kulttuurin pakottavissa ja mahdollistavissa rakenteissa.
Tehty ja keinotekoinen, vaikkakin turvalliseksi tarkoitettu aines tahtoo hiljentää alleen kaiken kesyttömän, alkuperäisen ja luonnollisen. Ei siis ihme, että runojen puhujan suhde itseenkin on oudon häilyvä.
Manninen kirjoittaa proosamuotoa lähenevää, kirkasta ja vahvan kuvallista runoa. Hän ei käytä kuvia kyselemättä, vaan näkee syvälle esittämisen ongelmaan.
(Niina Holm/ Sanojen aika)
Tiiviin, jopa suppean teoksen keskeisiksi teemoiksi nousevat vallan ja hallinnan kysymykset sekä kokevan ja tuntevan puhujan paikat ja paikantumattomuus kulttuurin pakottavissa ja mahdollistavissa rakenteissa.
Tehty ja keinotekoinen, vaikkakin turvalliseksi tarkoitettu aines tahtoo hiljentää alleen kaiken kesyttömän, alkuperäisen ja luonnollisen. Ei siis ihme, että runojen puhujan suhde itseenkin on oudon häilyvä.
Manninen kirjoittaa proosamuotoa lähenevää, kirkasta ja vahvan kuvallista runoa. Hän ei käytä kuvia kyselemättä, vaan näkee syvälle esittämisen ongelmaan.
(Niina Holm/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Alkukieli
Tekstinäyte
Leikkaan potilaat anatomian kirjan kaavakuvista,
paperinohuen ihon alla veri ei kierrä.
Piirrän virtaavan suoniston, leikkaan kasvaimet
ja umpisuolen. Potilaat taittuvat kivusta origameiksi.
Hoitajat lipuvat lokkeina ohitse,
tunnen siiveniskut palleassani.
***
Kuljen sairaalan käytäviä koko yön, kopiokone monistaa
haalistuneita potilaita. Valkoiset läikät käytävällä
ovat henkilökuntaa. Sellaista on elää lääkärin unessa,
tunnustella pimeässä vastaanottohuoneen kyhmyjä.
Näytönsäästäjän avaruudessa satelliitti kiertää
ajatusten kehää, törmää ruudun pleksiin. Niin pienet ympyrät,
pyöriä nyt sairaalan tärkätyissä helmoissa vuodesta toiseen.
paperinohuen ihon alla veri ei kierrä.
Piirrän virtaavan suoniston, leikkaan kasvaimet
ja umpisuolen. Potilaat taittuvat kivusta origameiksi.
Hoitajat lipuvat lokkeina ohitse,
tunnen siiveniskut palleassani.
***
Kuljen sairaalan käytäviä koko yön, kopiokone monistaa
haalistuneita potilaita. Valkoiset läikät käytävällä
ovat henkilökuntaa. Sellaista on elää lääkärin unessa,
tunnustella pimeässä vastaanottohuoneen kyhmyjä.
Näytönsäästäjän avaruudessa satelliitti kiertää
ajatusten kehää, törmää ruudun pleksiin. Niin pienet ympyrät,
pyöriä nyt sairaalan tärkätyissä helmoissa vuodesta toiseen.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.