Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Me ei oltu valtaosaa
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
”…pidin Joy divisionin levystä aina sen harmaata, karheaa pahvikuorta myöten. Sillä se oli kuin elämä itse. Talvinen peltomaisema, kaukana tehdas ja sen piipusta pystyyn nouseva savu, missään ei tapahdu mitään ja koko ajan jotain tehdään."
Sanotaan että Pohjanmaalla on helppo hengittää, seinät leveällä ja katto korkealla. Nuorta ja levotonta Jaskaa maaseudun verkkainen elämäntyyli kuitenkin ahdistaa. Jää liikaa aikaa ajatella asioita, elämää ja kuolemaa, maalata taivaanrantaa suurella pensselillä. Päivät kulutetaan musiikkia kuunnellen, siitä puhuen ja omaa bändiä kasaten.
Tuokiokuvista koostuva kirja kokoaa hyvin tunnelmia ja ajatuksia siitä, miten maaseudun nuoriso kokee eristyneisyyden, irrallisuuden, jopa ajoittaisen toivottomuudenkin. Jaska vertaa itseään manchesterilaiseen idoliinsa, sisäänpäinkääntyneeseen Ian Curtisiin sillä erotuksella, että Pohjanmaalta ei missään nimessä ole ulospääsyä. Me ei oltu valtaosaa kertoo nimensä mukaisesti marginaalista, aikakautensa erilaisista nuorista joita pikkykylän totutut tavanomaisuudet entisestään alleviivaavat. Hetkittäisen pakoreitin pojille tarjoavat nuorille tyypilliset janvietteet kuten tytöt, alkoholi ja yleinen koheltaminen. Filppulalla on kuitenkin myös suunnaton intohimo lukemiseen ja kyytiä saavat niin sivukirjaston kokoelmat kuin Raamattukin.
Muistojen mosaiikista muodostuu pala palalta mielenkiintoinen 70-80-lukujen aikalaiskuvaus. Kuten elämässä yleensä, lopulta osa haaveista toteutuu, osa ehkä eri tavoin kuin oli tarkoitettu.
(Mari Lähteelä/ Sanojen aika)
Sanotaan että Pohjanmaalla on helppo hengittää, seinät leveällä ja katto korkealla. Nuorta ja levotonta Jaskaa maaseudun verkkainen elämäntyyli kuitenkin ahdistaa. Jää liikaa aikaa ajatella asioita, elämää ja kuolemaa, maalata taivaanrantaa suurella pensselillä. Päivät kulutetaan musiikkia kuunnellen, siitä puhuen ja omaa bändiä kasaten.
Tuokiokuvista koostuva kirja kokoaa hyvin tunnelmia ja ajatuksia siitä, miten maaseudun nuoriso kokee eristyneisyyden, irrallisuuden, jopa ajoittaisen toivottomuudenkin. Jaska vertaa itseään manchesterilaiseen idoliinsa, sisäänpäinkääntyneeseen Ian Curtisiin sillä erotuksella, että Pohjanmaalta ei missään nimessä ole ulospääsyä. Me ei oltu valtaosaa kertoo nimensä mukaisesti marginaalista, aikakautensa erilaisista nuorista joita pikkykylän totutut tavanomaisuudet entisestään alleviivaavat. Hetkittäisen pakoreitin pojille tarjoavat nuorille tyypilliset janvietteet kuten tytöt, alkoholi ja yleinen koheltaminen. Filppulalla on kuitenkin myös suunnaton intohimo lukemiseen ja kyytiä saavat niin sivukirjaston kokoelmat kuin Raamattukin.
Muistojen mosaiikista muodostuu pala palalta mielenkiintoinen 70-80-lukujen aikalaiskuvaus. Kuten elämässä yleensä, lopulta osa haaveista toteutuu, osa ehkä eri tavoin kuin oli tarkoitettu.
(Mari Lähteelä/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
285