Odotettuja kirjauutuuksia – syksy 2017

Teemaesittely
11.7.2017
Toimitukselta: Teos | Kirjailija | Teema

Tämän syksyn kirjasadossa yhteneviä teemoja näyttävät olevan ainakin Suomen historia ja merkkihenkilöt, muisti ja oikeus totuuteensa, vanheneminen ja vanhustenhoito sekä politiikka ja tieteellisen kehityksen vaikutukset ihmiskuntaan. Kirjasammon syksyn uutuusvinkeissä esitellään yhteensä 60 teosta. 

 

Suomenkieliset romaanit

Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus), elokuu

Edellisellä romaanillaan Finlandia-ehdokkuuden ja EU:n kirjallisuuspalkinnon saaneen Selja Ahavan uudessa kirjassa nainen yrittää merkitä miehensä muistiin ennen kuin tämä katoaa. Mieleen lipuu myös kuva Kolumbuksesta Intiaksi luulemallaan saarella, vaikka oikeasti tämä oli maanosan verran väärässä. 

Laura Gustafsson: Pohja (Into), lokakuu

Kehutulla Korpisoturillaan viime vuonna vakuuttanut Laura Gustafsson on uudessa romaanissaan Pohja käyttänyt materiaalina itseään ja rehellisyyttään. Teos tutkii valtaa mm. seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, lapsen kasvatuksen ja luomistyölle omistautumisen näkökulmista. 

Juha Hurme: Niemi (Teos), syyskuu

Esseemäisen romaani-ilmaisun ylistetyssä Nyljetyt ajatukset -teoksessaan löytänyt kirjailija-teatteriohjaaja Juha Hurme käy tällä kertaa läpi Suomen alueen menneisyyttä vuoteen 1809 asti. Erityisesti sivistys, kulttuuri ja uuden keskimisen ovat arvossa, kun Hurme vertailee niemellä tehtyjä saavutuksia eurooppalaiseen ja maailmalla tapahtuneeseen kehitykseen.

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Väärän kissan päivä (Atena), elokuu

Suomi-spefin arvostetuimpiin nimiin kuuluvan Jääskeläisen neljäs romaani pohtii muistamisen ja unohtamisen rajoja. Kaupunkisuunnittelijana työskentelevän Kaarnan päivärytmi sekoittuu, kun hoivakodista kerrotaan hänen äitinsä olevan kuolemaisillaan, ja Kaarna joutuu selvittämään dementoituneen äidin salaisuuksia.

Tanja Kaarlela: Noutaja (Reuna) 

Vuoden alussa julkaistu Lasissa on tyttö -romaani keräsi erittäin kehuvia arvioita erityisesti kirjablogeissa, ja syksyllä Tanja Kaarlelalta ilmestyy toinen kirja vuoden sisään. Noutaja-romaani kuvaa, miten harhaan ajaminen johtaa kahden yksinäisen kohtaamiseen autioituneella maaseudulla. 

Marko Kantomaa: Ylpeydestä (Johnny Kniga), elokuu

Tutkijana työskentelevä entinen aktiiviurheilija on kirjoittanut esikoisromaanin juoksemisesta, ystävyydestä ja oman tien etsimisestä. Päähenkilönä on 16-vuotias Joonas, joka haluaisi vain juosta, mutta kentillä leijuu mieshormonien sankka sumu, kiihottava, häiritsevä ja petollinen...

Marianna Kurtto: Tristania (WSOY), elokuu

Aikaisemmin kääntäjänä ja runoilijana kirjallisella kentällämme toimineen Marianna Kurton ensimmäisessä romaanissa keskiössä on pienenpieni tulivuorisaari keskellä Atlanttia. Sieltä on maailmalle lähtenyt Lars, joka kuitenkin kaipaa kotiaan ja kokee syyllisyyttä lähdöstään. 

Anni Kytömäki: Kivitasku (Gummerus), elokuu

Palkitun ja kehutun Kultarinnan kirjoittajan toinen romaani on myös aikakausissa seikkaileva jykevä sukutarina. Metsästä on nyt siirrytty veden ääreen ja kallioille, jotka vertautuvat ihmisaivoihin kirjan puolustaessa niin mielen kuin ruumiinkin vapautta. 

Heidi Köngäs: Sandra (Otava), syyskuu

Leimuavalla Hertalla lukijat viimeksi hurmanneen kirjailijan uusi romaani sijoittuu sisällissotaan, jonka syttyessä työteliästä elämää viettänyt Janne tempaistaan kaartiin ja Sandra-vaimo jää hoitamaan kotia. Vuosisata myöhemmin Sandran tyttärentytär tutkii vanhoja muistiinpanoja ja on yhtäkkiä kohdakkain järkyttävän menneisyyden kanssa. 

Satu Lepistö: Lintutarha (Gummerus), elokuu

Satu Lepistö liittyy romaanillaan proosan puolelle aluevaltauksen tehneiden kotimaisten runoilijoiden joukkoon. Lintutarha kuvaa kaksi tapaa nähdä ja kertoa, kun kirjassa seurataan luottamuksen rikkonutta poliisia ja omaan vankilaansa joutunutta 14-vuotiasta tyttöä, joiden tarinat kohtaavat.

Rosa Liksom: Everstinna (Like), syyskuu

Finlandia-palkitun tekijän uudessa romaanissa yhteen yöhön sijoittuva sisäinen monologi kasvaa aikakauden anatomiaksi. Kirja kuvaa sotaan valmistautuvaa Suomea Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välissä, ja toisaalta se kertoo perhehelvetistä, vallasta ja siihen alistumisesta. 

Pauliina Lindholm: Komendantti (Otava), heinäkuu

Suomi 2017 -romaanikilpailun voittajateos on esikoisteos ja historiallinen romaani oppineesta maailmanmies August Ehrensvärdistä. Viaporin valleilla vuonna 1748 tapahtuva kirja näyttää komendantin kamppailuja itseään, vaikeita olosuhteita ja ymmärtämättömiä virkamiehiä vastaan. 

Marjo Katriina Saarinen: Kerrottu huone (Teos), syyskuu

Myös Marjo Katriina Saarisen esikoisromaani pohtii muistia, toistoa ja ajan kerrostumia ilmaisten poeettisella kielellään niin unia, fantasiaa, himoa kuin hätääkin. Kirjassa miehensä menettänyt nainen käy psykoterapiassa, jossa puhuu kaikkea mikä mieleen tulee, ja samalla psykoanalyytikon hiljaisuus repii korvia. 

Annastiina Storm: Me täytytään valosta (S&S) elokuu

Tarinoiden moniäänisyys ja totuudellisuus tulee näkyville tässä esikoisteoksessa, jonka tekstikatkelmissa ja kirkkaissa välähdyksissä perheenjäsenet valottavat omia tarinoitaan. Itsekseen kasvaminen, pelon ylittäminen ja kohtaamattomuus ovat myös teoksen teemoja. 

Kati Tervo: Iltalaulaja (Otava), elokuu

Merkittävistä suomalaisista taiteilijoista on tänä vuonna julkaistu useampikin romaani, ja joukkoon liittyy myös Kati Tervon historiallinen kertomus, joka kulkee Ellen Thesleffin jalanjäljillä. Ollaan vanhenevan taiteilijan kesähuvilalla 1945, kun huvilalle apulaistytöksi tulee nuori maalaistyttö Taimi.

Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra (Siltala), lokakuu

Kokeellisemman kirjallisuutemme kiitettyihin tekijöihin kuuluvan Yli-Juonikkaan uusi romaani käsittelee Suomen politiikkaa absurdin satiirin merkeissä. Käsittelyltä ei säästy kansallinen identiteettikään, ja myös vaihtoehtoisten faktojen tunnustuminen on esittelyssä mainittu. 

 

Suomenkieliset runot

Vesa Haapala: Valekuolleet (Otava), elokuu

Prosaistina viime vuonna debytoineen Haapalan neljäs runoteos on kunnianhimoiseksi kuvattu kokoelma, joka vie lukijansa niin muinaiselle matalikolle, mustan surman aikaiseen Englantiin kuin suomalaiseen lähiöönkin. Kirjassa vesi virtaa ja vaahtoaa kaiken yli.

Kaisa Ijäs: Aurinkokello (Teos), syyskuu

Kaisa Ijäksen teos puolestaan lähestyy muistamisen traditioita ja mysteeriä poeettisessa muodossa. Kokoelma tarkastelee muistin suhdetta myytteihin, kuvitelmiin ja alitajuntaan käyden myös dialogia muistia pohtineiden ajattelijoiden kanssa. 

Tomi Kontio: Saattaa, olla (Teos), elokuu

Tomi Kontion uusi kokoelma käsittelee ikiaikaisia, suuria teemoja: kuolemaa ja rakkautta. Koskettaminen ja yritykset rakastaa eivät ole kaukana menettämisestä ja poissaolosta, joka voi olla todempaa kuin olemassaolevan hahmottaminen. 

Outi-Illuusia Parviainen: Meren nivelet (Aviador), elokuu

Helsinki Poetry Connectionin tämänhetkisen puheenjohtajan kolmas julkaistu teos on proosarunoelma, jossa sukelletaan ihmisen sisimpään herkkinä hetkinä. Runoissa toiveet ovat paljaita ja kuvat hehkuvan värikylläisiä, teksti on runsasta ja tunnelma tiivis. 

Eino Santanen: Yleisö (Teos), syyskuu

Tanssiva karhu -palkitun Tekniikan maailmat -runokokoelman tekijän uutuus jatkaa mainitussa teoksessa aloitettua käsitetaiteellista setelirunoushanketta. Raha-trilogian toinen osa Yleisö on jatkoa myös ajankuvaukselle talouden, somen ja teknologian täyttämästä nykyelämästämme. 

Tuija Takala: Onnen asioita (Avain), elokuu

Selkokieli kasvattaa merkitystään ja tarpeellisuuttaan jatkuvasti, mutta oletko miettinyt, minkälaista olisi selkorunous? Tuija Takalan selkokielisen kokoelman runot liittyvät jokapäiväisiin asioihin, jotka tuovat hyvää oloa, lohtua ja iloa, eli onnea. 

Virpi Vairinen: Ilmanala (Kolera) 

Esikoisrunokokoelmallaan Tanssivan karhun ehdokkaana olleen Vairisen toisen teoksen on kerrottu yhdistävän kuvaa ja sanaa. Teos on myös "rakkaudentunnustus tilan käsitteelle ja myrskyvaroitus tutun maailman katoamisesta".

 

Käännetty kaunokirjallisuus

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia -novellikokoelma (Aula & Co, suom. Kristiina Drews), syyskuu

Yhdysvaltalainen Lucia Berlin (19362004) jäi eläessään suurelle yleisölle tuntemattomaksi, mutta vuonna 2015 postuumisti julkaistu novellikokoelma sai loistavan vastaanoton kriitikoilta ja lukijoilta. Berlinin rosoiset, melankoliset ja mustan humoristiset tekstit kuvaavat hienovaraisesti monenlaista amerikkalaista arkea. 

Alejo Carpentier: Valtakunta tästä maailmasta -romaani (Aviador, suom. Jyrki Lappi-Seppälä), elokuu

Kuubalaiskirjailija Alejo Carpentierin (19041980) pääteokseksi kutsuttu romaani sijoittuu Haitin historiaan ja tulkitsee paljon kärsineen saaren vaiheita todellisuuspohjaisesti. Teos kertoo kuninkaan noususta ja tuhosta orjan näkemänä, vallasta, voodookulttuurista ja niiden yhteentörmäyksestä.

Herman Koch
: Pormestari-romaani (Siltala, suom. Mari Janatuinen), syyskuu

Ihmismielen syövereihin aiemmissa romaaneissaan kiitellysti sukeltaneen Kochin uuden kirjan päähenkilönä on Amsterdamin pormestari, joka epäilee vaimoaan petollisuudesta. Pian elämää saapuvat sekoittamaan myös vuosien takainen valokuva ja vanhan isän esittämä yllättävä toive, ja herää kysymys, ovatko asiat oikeasti kuten ne peloissa ja epäilyksissä näyttävät olevan.

Roald DahlHimo-novellikokoelma (Art House, suom. Tuomas Nevanlinna), marraskuu

Riemastuttavista lastenkirjaklassikoistaan tunnettu Roald Dahl (19161990) kunnostautui myös aikuisille kirjoitetuissa nyrjähtäneissä tarinoissa. Nyt suomeksi ilmestyvä novellikokoelma sisältää tarinoita himon lukuisista eri muodoista ja kieroutuneesta rakkaudesta. 

Don DeLillo: Nolla kelviniä -romaani (Tammi, suom. Helene Bützow), elokuu

Merkittävimpiin amerikkalaisiin nykykirjailijoihin kuuluvan DeLillon uusi romaani kertoo Jeffreystä, jonka miljonääri-isä on sijoittanut suuria summia tutkimuslaitokseen, johon tullaan kuolemaan ja ruumiit säilytään tulevaisuuden teknologista kehitystä sekä eloon herättämisen mahdollisuutta varten. Jeffrey matkustaa isänsä luokse hyvästelläkseen vakavasti sairaan äitipuolensa ja määrittelee omaa suhdettaan elämään ja kuolemaan.

Nathan Hill: Nix-romaani (Gummerus, suom. Raimo Salminen) elokuu

Suurena amerikkalaisena kertomuksena pidetty Nathan Hillin massiivinen esikoisromaani kuvaa hylätyksi tulleen pojan tutkimusmatkaa hänen äitinsä menneisyyden tutkimisessa. Kirja vie mm. Norjaan jota ei enää ole, 1960-luvun Chicagon mielenosoituksiin ja nykypäivän New Yorkiin. 

Eowyn Iwey: Maailman kirkkaalle laidalle -romaani (Bazar, suom. Marja Helanen), elokuu

Lumilapsi-teoksellaan lukijoita vaikuttaneen Iveyn toinenkin romaani sijoittuu karunkauniiseen Alaskaan, jossa vuonna 1895 everstiluutnantti saa elämänsä mahdollisuuden johdattaa retkikunta Wolverinejoen yläjuoksulle. Everstiluutnantti joutuu kuitenkin eroon raskaana olevasta vaimostaan vuodeksi, ja he molemmat joutuvat odottamatta kamppailemaan petollisia olosuhteita vastaan. 

Sadie Jones: Kutsumattomat vieraat -romaani (Otava, suom. Marianna Kurtto), elokuu

Blogistanian Globalia -palkinnon edellisestä suomennetusta kirjastaan Kotiinpaluu saaneen tekijän Kutsumattomat vieraat -romaania verrataan mm. Iwan McEwanin Sovitukseen ja miljööltään Downton Abbeyyn. Kartanonväen kyseenalaiset intohimot paljastuvat, kun taloon saapuu joukko junaonnettomuuden selviytyjiä, jotka liikuskelevat ympäriinsä levottomasti ja uhkaavina... 

Eka Kurniawan: Kauneus on kirous (Gummerus, suom. Jaana Kapari-Jatta), elokuu

Kirjalliseksi ilmiöksi maailmalla noussut indonesialainen kirjailija maalaa mielikuvituksellisessa ja rujon kauniissa romaanissaan kuvaa nuoren kansakunnan kipeästä historiasta. Indonesialainen prostituoitu kietoutuu käärinliinaan odottamaan kuolemaa, nousee lopulta haudastaan 21 vuoden päästä ja kohtaa entistä armottomamman maailman, mutta enää hän ei ole nujerrettavissa. 

Zinaida Linden: Rakkaus kolmeen appelsiiniin -novellikokoelma (Into, suom. Jaana Nikula), elokuu

Suomenruotsalaisen ja venäläisen kirjailijan novellikokoelma tarkastelee ihmisiä poissa kotoaan, matkoilla ympäri maailmaa. Tarinoita yhdistävät uhat ja katastrofit yksityiselämän ongelmista ydinvoimalaonnettomuuteen, ja kirjailijan taidokas ilmaisu on lämpimän humoristista. 

Clarice Lispector: Oppiaika eli nautintojen kirja (Teos, suom. Tarja Härkönen), syyskuu

Brasilialaisen, naisruumiillisuutta voimakkaasti teksteissään näkyviin tuoneen klassikkokirjailija Clarice Lispectorin (19251977) uusinta suomennettua teosta on sanottu hänen kauneimmaksi rakkausromaanikseen. Vuonna 1969 julkaistu kirja kertoo Lórista ja Ulissesista, jotka ovat rakastuneita mutta eivät vielä valmiit kohtaamaan miehenä ja naisena, joten alkaa Lorín matka itseensä tutustumiseen. 

Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö (Otava, suom. Hanna Tarkka), elokuu

Joutavuuksien jumala -esikoisteoksellaan Booker-palkinnon ja suurta ylistystä saaneen intialaiskirjailijan odotettu toinen teos sijoittuu itsenäisyyttä tavoittelevaan Kashmirin maakuntaan. Tarina saattaa yhteen kaksi erilaista ihmiskohtaloa, ja Intian talouskasvun sivuvaikutukset tulevat rehellisesti kuvatuiksi värikylläisessä, mestarillisin lausein kerrotussa teoksessa. 

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas (Otava, suom. Laura Beck), elokuu

Suomalaisen lukevan yleisön palkitun suosikkirjailijan uusi romaani on kolmen sukupolven kuvaus 1960-luvulta nykypäivään. Kertojan ja hänen ystävänsä lapsuudessa alkanut ystävyys kestää läpi monenlaisten myrskyjen ja menestysten kääntöpuolineen, mutta myöhemmin viattomat onnen ajat näyttäytyvät tummemmassa valossa, sillä vierauden tunne ja kysymys petoksesta astuvat kuvaan. 

 

Dekkarit

Arne Dahl: Rajamaat (Into, suom. Kari Koski), lokakuu

Ruotsidekkaristien kärkeen kuuluvan Arne Dahlin nopeatempoinen rikosromaani aloittaa uuden sarjan keskushenkilöinään rikosylikonstaapeli Sam Berger ja turvallisuuspoliisin soluttautuja Molly Blom. 15-vuotias tyttö on kadoksissa, jäljet viittaavat sarjamurhaajaan, mutta ruumista ei löydy, ja poliisin vanhat salaisuudet tulevat pinnalle. 

Camilla Grebe: Kun jää pettää alta (Gummerus, suom. Sari Kumpulainen), heinäkuu

Ruotsalainen Camilla Grebe on aiemmin kirjoittanut dekkareita yhdessä mm. sisarensa Åsa Träffin kanssa, ja Kun jää pettää alta on hänen ensimmäinen yksin kirjoitettu teoksensa. Psykologinen trilleri kertoo työpaikkaromanssista, jonka toinen osapuoli ensin katoaa ja sitten joutuu syytteeseen murhasta...

Taina Haahti: Kolumnisti (Crime Time), syyskuu

Taina Haahti on tehnyt avauksen myös dekkarigenren puolelle ajankohtaisella teoksellaan Kolumnisti. Uusiutuvaa energiaa puolustavasta kolumnistaan tuulivoiman vastustajien vihat päälleen saanut Mara lähtee katsomaan, millaista tuulivoiman läheisyydessä on elää, ja kyseisestä tuulivoimapuistosta on löytynyt kuollut nainen...

Pierre Lemaitre: Silmukka (Minerva, suom. Susanna Hirvikorpi), lokakuu

Goncourt-palkitun ranskalaiskirjailijan uudessa psykologisessa trillerissä ollaan ranskalaisessa pikkukylässä. 12-vuotias poika tappaa raivokohtauksen vallassa tarkoittamattaan 6-vuotiaan naapurinpojan, kätkee uhrinsa metsään ja asia jää piiloon vuosikausiksi, kunnes selviää ettei tekijä ole salaisuuden kanssa yksin.

Jyri Paretskoi: Nimetön (Karisto), syyskuu

Jyri Paretskoin hyytävä psykologinen trilleri alkaa syrjähypystä, joka maksaa miehelle avioliiton lisäksi myös vasemman nimettömän, ja muistikuvat illasta ovat sumuiset. Selviää, että sormensa menettäneitä on muitakin, joten salaperäisen naisen etsintä alkaa. 

Ane Riel: Pihka (Aula & Co, suom. Katriina Huttunen), syyskuu

Parhaan pohjoismaisen dekkarin Lasiavain-palkinnon viime vuonna saanut jännitysromaani kertoo pienellä saarella vanhempiensa kanssa kasvavasta Livistä, jonka elämä tuntuu normaalilta, mutta ulkopuolisen näkökulma voisi olla hyvinkin toinen... Tarinassa on sekä kaunista että karmivaa.

Max Seeck: Mefiston kosketus (Tammi), elokuu

Esikoisdekkarillaan Hammurabin enkelit viime vuonna positiivista huomiota herättäneen Max Seeckin toinen teos on itsenäinen jatko-osa esikoiselle. Kuolleeksi luultu diplomaatti on paennut väärennetyn passin kera ja jättänyt jälkeensä päättömän ruumiin, joten ajojahti käynnistyy. 

Pauliina Susi: Seireeni (Tammi), syyskuu

Myös Vuoden johtolanka -palkittu Pauliina Susi jatkaa edellisen Takaikkuna-teoksensa tarinaa uudessa jännärissään. Kirjan tapahtumat sijoittuvat massiiviselle loistoristeilijälle, jonka matkustajista jollakin on selvästi pahat mielessään, ja rento lomailu vaihtuu pakokauhuun. 

Antti Tuomainen: Palm Beach Finland (Like), syyskuu

Yksi maailmalla menestyneimmistä kotimaisista rikoskirjailijoista on löytänyt teoksiinsa makaaberin humoristisen tyylin, jota jatketaan myös syksyllä ilmestyvässä uutuudessa. Rakkaustarinaakin sisältävä trilleri kertoo suomalaisesta pikkukaupungista ja sieltä löytyvän kuolleen miehen tapauksen selvittelystä.

Arttu Tuominen: Silmitön (Myllylahti), syyskuu

Tuomisen Labyrintti-dekkarisarjan kolmas osa vie päähenkilöt ympäristönsuojelun, aktivismin ja yritysmaailman kohtalokkaasti risteäville poluille. Paikalliset vastustavat Porin edustalla alkavaa merisoran ruoppaushanketta, ja merestä löytyy silmättömänä niin kaloja kuin mieskin...

 

Spekulatiivinen fiktio

Mixu Lauronen: Kontiainen (Osuuskumma), syyskuu

Laurosen tarinakokoelmassa sokea tietäjä Kontiainen kiertää rauta-ajan maita salaperäisen kumppaninsa Variksen kanssa. Vanhan ajan salapoliisitarinoita muistuttavissa kertomuksissa törmätään tapahtumiin, joiden tekijät kumpuavat Suomen kansantarustosta.

Erika Vik: Seleesian näkijä (Gummerus) elokuu

Kiitetty esikoisteos Hän sanoi nimekseen Aleia aloitti Kaksoisauringot-nimisen sarjan, joka saa nyt jatkoa toisella teoksella. Kyseessä on jälleen mukaansatempaava fantasiaromaani totuuden etsimisestä, viholliskuvien murtamisesta, vaikutusvaltaisten vastuusta ja anteeksiannosta. 

 

Sarjakuvat

Ulla Donner: Spleenish (S&S, suom. Sinna Virtanen), syyskuu

Omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani käy läpi asioita, jotka estävät tulemasta uudeksi mahdollisuuksien ihmiseksi. Mitä sitten, jos maailma on täynnä mahdollisuuksia, mutta itse haluaisi vain rypeä kotona itsesäälissä alusvaatteisillaan?

Jeff Smith: Luupäät: Kevättasaus (Arktinen Banaani, suom. Jorma Penttinen), syyskuu

Monesti palkittu ja maailmanmainetta niittänyt koko perheen sarjakuva julkaistaan nyt ensimmäisen kerran suomeksi väreissä, ja mukana on myös aiemmin suomentamattomia kohtauksia. Luupään serkusten tarinassa satumainen fantasia ja piinaava jännitys yhdistyvät hykerryttävään huumoriin ja taidokkaaseen piirrosjälkeen. 

 

Tietokirjallisuus

Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House), marraskuu

Tekniikan tohtorin ja Illinoisin yliopiston adjunct professorin kirjoittamassa teoksessa selitetään tietoisuuden mysteeriä. Teos kuljettaa lukijansa tekoälyn alkuvaiheista kohti vääjäämätöntä päätepistettä, perustavanlaatuista mullistusta eli singulariteettia, joka vaikuttaa myös yhteiskuntaan ja ihmiseen. 

Elizabeth Blackburn ja Elissa Epel: Telomeerit ja niiden vaikutus (Aula & Co, suom. Teija Hartikainen), syyskuu

Lääketieteen Nobel-palkinnon 2009 saanut Elizabeth Blackburn on yhdessä Yhdysvaltojen johtaviin terveyspsykologeihin kuuluvan Elissa Epelin kanssa kirjoittanut telomeerien vaikutuksesta mm. ihmisen vanhenemiseen. Kromosomit muodostavan DNA-rihmaston päässä olevat telomeerit eivät vain siirrä geneettisiä ohjeita, vaan ne myös reagoivat ihmisen toimintaan. 

Yuval Noah Harari: Homo deus  huomisen lyhyt historia (Bazar, suom. Jaana Iso-Markku), syyskuu

Moniulotteisen ja menestykseksi Suomessakin nousseen Sapiens-tietokirjan kirjoittaja on siirtynyt ihmisen historiasta tulevaisuuteen ja seuraaviin askeliimme. Mitä tapahtuu, kun vanhat myytit yhdistetään uusiin, jumalankaltaisiin teknologioihin kuten tekoälyyn tai geenitekniikkaan?

Jenni Holma, Veera Järvenpää, Apila Pepita Miettinen ja Kaisu Tervonen: Näkymätön sukupuoli (Into), lokakuu

Näkymätön sukupuoli on ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta: se kertoo miltä tuntuu kasvaa transihmisenä, muunsukupuolisena tai sukupuolettomana. 15 ihmisen haastatteluista muodostuu minämuotoisia kertomuksia sukupuoli-identiteetin etsimisestä, ja kirja sisältää myös valokuvia sekä sarjakuvaa. 

Ville Hänninen: Kirjan kasvot (SKS), elokuu

Ensimmäinen suomalaisista kirjankansista kertova yleisteos kuvaa kymmenien unohdettujen kuvittajien ja suunnittelijoiden tuotantoa. Jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta on valittu käsiteltäväksi yksi aikaa ja sen virtauksia edustava teos.

Perttu Immonen: Suomen rahvaan historia (Atena), elokuu

Aatelisten ja kuninkaallisten vaiheet ovat historiasta tuttuja, mutta minkälaista on ollut tavallisten suomalaisten elämä viime vuosisatoina? Tietokirja seuraa kolmen suvun vaiheita 1400-luvulta 1800-luvun alkuun ja näyttää samalla menneen ajan rahvaan koko kirjavuudessaan.

Hanna Nikkanen ja työryhmä: Hyvän sään aikana (Into), lokakuu

Tällä vuosisadalla ilmasto muuttaa kaiken, ja Hyvän sään aikana-tietokirja tutkii Suomea keskellä tätä ihmiskunnan historian suurta käännettä. Teos yhdistää ilmastonmuutoksen eri tasoja ja käsittelee erityisesti ihmisyhteisön tapoja sopeutua muutoksiin. 

Juri Nummelin: 50 suomalaista kirjaa ja elokuvaa (Avain), syyskuu

Nummelinin aiemman 50 kirjaa, 50 elokuvaa -teoksen teema jatkuu, kun uudessa tietokirjassa esitellään suomalaisia proosateoksia, joista on tehty elokuva. Suomalaisen kirjallisuuden ja elokuvan historiaa kertova teos nostaa esiin myös unohdettuja kirjoja. 

Jake Nyman: Kielletyt levyt (Gummerus), elokuu

Musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nymanin uusi teos kertoo musiikin sensuurin historiaa niin maailmalla kuin Suomessakin. Levyjä on kielletty niin politiikan, uskonnollisen puhdasoppisuuden kuin sodankin takia, ja rajoitukset ovat koskeneet moninaisia asioita, eikä sensuurin aika ole vieläkään ohi.

Kimmo Ohtonen: Metsäkansan tarina (Docendo), lokakuu

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana olleen ja sen lukijaäänestyksen voittaneen Karhu-kirjan tekijän uusi teos sukeltaa metsiimme ja niiden tarinaan tiettyjen lajien kautta. Ohtonen on kiertänyt lapsuudestaan tuttuja metsiä vuoden ajan, ja kirjassa kuvataan sekä Suomen metsäluonnon monimuotoisuutta että sen köyhtymistä. 

 

Kirjalistaus ja -esittelyt kustantajien kuvaustekstien pohjalta:

Tuomas Aitonurmi 
Informaatikko ja toimittaja 
Kirjasampo

Toimitukselta