Marikan kirjajuttuja: kolme tietokirjaa suomalaisista maailmalla

Teosesittely
4.11.2016

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

 

Kolme tietokirjaa suomalaisista maailmalla

 

Kaius Niemi: Helena Ranta : ihmisen jälki (Kirjapaja 2008)

Professori ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta nousi suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään silloin, kun hän seisoi järkähtämättömänä ja tyynen rauhallisena todistaja-aitiossa serbijohtaja Slobodan Miloševićia vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä vuonna 2003. Ilmekään ei värähtänyt Rannan kasvoilla, kun hän kohtasi julman johtajan silmästä silmään ja todisti verilöylyistä, joita Milošević oli määrännyt toteutettavaksi Jugoslavian hajoamissotien yhteydessä.

Rannan merkittävä ura oli toki alkanut jo vuosikymmeniä aiemmin. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi hän toimi ammatissaan muutaman vuoden, kunnes tutkimustyö vei mukanaan. Käännekohta uralla tapahtui, kun Ranta nimitettiin 1990-luvun alussa oikeusministeriön ylihammaslääkäriksi ja hän pääsi kehittämään kansainvälistä uhrintunnistusjärjestelmää. Syyskuun 28. päivänä vuonna 1994 hänet tempaistiin suoraan aamu-unilta Estonian suuronnettomuuden tutkimusryhmään ja sen jälkeen hän on keskittynyt uhrientunnistustyöhön meillä ja maailmalla.

Kaius Niemen kirjassa Ranta kertoo uransa vastoinkäymisistä, onnistumisista ja uskomattomista seikkailuista, joihin hän on työssään joutunut. Hän on matkustanut sissijoukkojen valtaaman alueen poikki makaamalla auton takapenkillä viltin alla piilossa. Hän on neuvotellut kylmähermoisesti kaikkien pelkäämän kenraalin kanssa. Hän on kerännyt oman henkensä uhalla salaa todistusaineistoa joukkohautapaikoilta, ja lisäksi hän on lohduttanut lukemattomat kerrat sodissa ja onnettomuuksissa kuolleiden järkyttyneitä omaisia. Heikkohermoisempi olisi heittänyt hanskat tiskiin jo moneen kertaan, mutta Ranta on mennyt aina rohkeasti eteenpäin.

Helena Rannalta on usein kysytty, miksi hän tutkii kuolleita, eikä auta eläviä. Siihen hänellä on valmiina hyvä vastaus. ”Me autamme eläviä tutkimalla kuolleita. Tuomme helpotusta ihmisille, jotka haluavat tietää, mitä heidän omaisilleen on tapahtunut. Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla haudatuksi kunniallisesti ja omaisella on oikeus saattaa läheisensä hautaan.”  Tämänhetkistä maailmaa katsoessa voi valitettavasti todeta, ettei Rannan ja hänen seuraajiensa työ ainakaan näytä kovin pian loppuvan.

 

Rauli Virtanen: Reissukirja : matkalla kaikissa maailman maissa (WSOY 2014)

Miten ihmeessä ujosta ja pelokkaasta orimattilalaispojasta tuli rohkea ja kantaaottava maailmanmatkaaja, joka on raportoinut meille suomalaisille milloin mistäkin maailman kriisialueelta? Ulkomaantoimittaja Rauli Virtanen antaa vastauksen tähän ja moneen muuhun kysymykseen tässä vetävässä ja uskomattomia seikkailuja sisältävässä nojatuolimatkakirjassaan.

Rauli Virtanen tapasi elämänsä ensimmäisen valtionjohtajan jo ollessaan alle kymmenvuotias pikkupoika. Hän kurkisteli Orimattilassa tienposkesta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtajaa Nikita Hrustseviä, kun tämä saapasteli läheisellä pellolla Suomen vierailunsa yhteydessä. Kohtaamisesta jäi itämään uteliaisuuden siemen, joka kuljetti Virtasen ensin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen, mutta melkein heti sen jälkeen jo maailmalle ja ensin Latinalaiseen Amerikkaan.

Ensimmäisen matkansa jälkeen hän on kolunnut maailmaa lähes joka kolkasta. Hän on oppinut tuntemaan fiinit suurkaupungit mutta vielä paremmin rähjäiset hökkelikylät. Hän on naamioitunut burkhaan Afganistanissa. Hän on tuijottanut monet kerrat aseen piippuun ja ollut hilkulla astua miinaan. Hän on todistanut tappamista. Hän on nähnyt sodan kauhistuttavat seuraukset ja maailman ihmeellisen kauneuden. Ensimmäisenä suomalaisena hän on vieraillut kaikissa maailman itsenäisissä valtioissa. Hän on ollut siellä, missä tapahtuu ja raportoinut tapahtumista suoraan olohuoneisiimme.

Virtanen on aina suhtautunut muihin ihmisiin avoimesti ja vilpittömän uteliaasti. Ystävällinen asenne on pelastanut hänet monesta pulasta ja auttanut toisaalta pääsemään lähemmäs tapahtumien ytimeen. Kaikesta näkemästään huolimatta hän suhtautuu edelleen maailmaan optimistisesti ja luottaen siihen, että pohjimmiltaan suurin osa ihmisistä on hyviä. Miten lohdullinen ajatus tänä lohduttomana aikana.

 

Jari Louhelainen ja Russell Edwards: Viiltäjä-Jack : kuinka paljastimme murhaajan (Gummerus 2015, kääntänyt Tero Valkonen)

Yksi maailman kuuluisimmista sarjamurhaajista on Lontoossa syksyllä 1888 riehunut Viiltäjä-Jack. Tämä pahamaineinen murhaaja surmasi hyvin raa’alla tavalla todistetusti ainakin viisi prostituoitua roskasakin rähjäisellä Whitechapelin asuinalueella, eikä häntä aikanaan saatu kiinni. Viiltäjä-Jackin legendaa on paisuttanut entisestään murhaajalle annettu hyvä ja napakka nimi. Vaikka Viiltäjä-Jackin nimellä allekirjoitetut kirjeet todettiin jo ainakaan väärennöksiksi, nimi jäi elämään ja teki murhaajasta maailmankuulun brändin.

Vuonna 2011 Viiltäjä-Jack sai vastaansa suomalaisen dna-tutkijan Jari Louhelaisen. Viiltäjä-Jack-intoilija Russell Edwards oli saanut ostettua itselleen huutokaupasta huivin, jonka kerrottiin otetun talteen Jackin neljänneltä uhrilta. Huivi oli säilynyt yli sadan vuoden ajan lähes koskemattomana ja Edwards toimitti sen Louhelaisen tutkimuspöydälle John Moores –yliopistoon Liverpooliin. Miehet alkoivat yhdessä selvitellä huivin alkuperää, ja Louhelainen käytti huiviin uutta dna:n imuroimismenetelmää. Lopulta hän onnistui tehtävässään ja selvitti Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden. Tarvittiin siis vain yksi sitkeä ja fiksu suomalainen, ja ratkaisematon arvoitus selvisi.

Louhelaisen ja Edwardsin mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu tietokirja herättää Viiltäjä-Jackin mysteerin lisäksi kiinnostuksen nykyaikaisia laboratoriomenetelmiä ja DNA-tutkimuksia kohtaan. Kirja on kirjoitettu vetävästi ja yleistajuisesti, eikä sen lukemiseen tarvita mitään pohjatietoja miltään alalta. Kaksikon uusia tutkimustuloksiakin odottaa jo innokkaana, sillä Louhelainen ja Edwards ovat päättäneet selvittää seuraavaksi Kaliforniaa piinassaan 1960-luvulla pitäneen Zodiac-sarjamurhaajan henkilöllisyyden. DNA-tutkija Jari Louhelaisesta saisi joku nykydekkaristi oivan esikuvan uudentyyppiselle rikoksia ratkaisevalle päähenkilölleen.

 

Marika Helovuo