Kirjailijajärjestöjen palveluita jäsenille ja muille

Teema
4.8.2016

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Suomessa toimii useita kirjailijajärjestöjä, jotka valvovat kirjallista työtä tekevien jäsentensä etuja ja antavat neuvoja erilaisissa tilanteissa. Monille kirja-alalle tuleville näiden toiminta saattaa olla epäselvää, ja mielikuvana voi olla, että jäseneksi on hankala päästä ja palvelut kuuluvat vain jäsenille. Kirjailijayhdistyksillä on kuitenkin palveluita, jotka hyödyttävät myös muita kuin jäseniä ja ovat avuksi mm. harrastajakirjoittajille ja omakustantajille.

Kirjasammon linkkisivulla on listattu kirjallisuuden tekijöiden liittoja ja yhdistyksiä näiden kotisivuille vievien linkkien kera: Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat, Suomen Nuorisokirjailijat, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ja Suomen Taiteilijaseura. Lisäksi Suomessa on hyvin paljon alueellisia kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksiä. Tässä jutussa esittelemme tarkemmin Suomen Kirjailijaliiton, Suomen tietokirjailijoiden ja Suomen Nuorisokirjailijoiden toimintaa.

Suomen Kirjailijaliitto on alan järjestöistä ehkä yleisesti tunnetuin toimija. Se on suomenkielisten kaunokirjailijoiden ammatillinen ja aatteellinen järjestö. Kirjailijaliiton tehtävänä on valvoa ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja ja edistää suomalaista kirjallisuutta. Jäseniä on noin 750. Liitto toimii jäsentensä ammatillisena yhdyssiteenä, mutta sillä on myös laajempia tehtäviä: Kirjailijaliitto valvoo kirjallisuuden tekijänoikeuksia sekä toimii alan lainsäädännön kehittämiseksi. Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Jyrki Vainonen, joka on vieraillut myös Kirjasammon toimituskunnan kokouksessa kertomassa kirjailijoiden näkökulmasta palvelumme kehittämisessä. Toiminnanjohtajana liitossa on Suvi Oinonen.

Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi pääsee kirjoittaja, joka on julkaissut ”vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.” Liitolla on kuitenkin palveluja myös muille kuin jäsenilleen, ja näistä on hyötyä esimerkiksi esikoiskirjailijoille. Kirjailijaliiton sivuilla ohjeistetaan kustannussopimuksen tekemisessä, ja sopimusasioissa voi ottaa yhteyttä liiton lakimieheen. Myös muiden kirjalliseen työhön liittyvien sopimusten tekemiseen on ohjeistusta. Kirjailijalle maksettavista palkkioista kerrotaan myös kotisivuilla. Lisäksi apua saa kirjailijan verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyen. Kirjailijaliitto jakaa apurahoja, joista osa on rahoitettu omista rahastoista, osa kopiointikorvauksista. Niitä apurahoja, jotka on rahoitettu kopiointikorvauksista, voivat hakea myös muut kuin liiton jäsenet.

Tietokirjallisuuden tekijöille on oma yhdistyksensä, Suomen tietokirjailijat ry. Se on maamme suurin kirjailijajärjestö, jolla on yli 3 100 jäsentä. Yhdistys edistää tietokirjallisuutta ja valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Suomen tietokirjailijat antaa myös lausuntoja erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle kysymyksistä, jotka ovat tärkeitä tieto- ja oppikirjailijoille. Yhdistyksen puheenjohtaja on Markku Löytönen ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen. Kirjasampo tekee parhaillaan yhdistyksen kanssa yhteistyötä palveluumme tulossa olevan tietokirjallisuutta esittelevän osion kehittämisessä.

Suomen tietokirjailijat ajaa jäsentensä etuja mahdollisissa tekijänoikeudellisissa riita-asioissa. Myös tietokirjailijoilla on lakimies, joka vastaa yhdistyksen jäsenten kysymyksiin kustannussopimus- ja tekijänoikeusasioissa. Jäseneksi pääsee, kun tekijältä on julkaistu ”yksi tai useampi tietokirja, oppikirja tai muuten julkaistu tietoteos, joka vastaa laajuudeltaan noin 200 painosivua. Se voi olla yksin tai yhdessä julkaistu, mutta kyseisen sivumäärän tulee olla jäseneksi hakijan omaa tuotantoa.” Yhdistyksen kotisivuilla on myös muille kuin jäsenille käytettävissä mm. eettisiä ohjeita tietokirjallisuuden tekijälle ja hyviä käytäntöjä kustannussopimuksen tekemiseen. Myös edunvalvonnasta on ohjeistusta laajasti sisältäen tietoa mm. tekijänoikeudesta, sopimuksista, palkkioista, verotuksesta ja sosiaaliturvasta sekä lakikysymyksistä. Suomen tietokirjailijat jakaa vuosittain yli 2 miljoonaa euroa kopiointikorvauksilla rahoitettuja apurahoja, joiden saajien ei tarvitse olla yhdistyksen jäseniä.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi Suomen Kirjailijaliitto ja Suomen tietokirjailijat tekevät paljon muutakin, esimerkiksi toimittavat julkaisuja, jakavat palkintoja ja järjestävät tapahtumia.

Myös Suomen Nuorisokirjailijat on aktiivinen kirjailijayhdistys. Se toimii lasten- ja nuortenkirjallisuuden tekijöiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Näkyvimpänä toimintamuotona on lasten ja nuorten lukemisen kehittäminen ja sen edistämiseen tähtäävä palkinto- ja julkaisutoiminta. Vuoden 2016 alussa yhdistyksen jäseninä oli 146 lasten- ja nuortenkirjailijaa, joista pidetään matrikkelia Nuorisokirjailijoiden kotisivuilla. Jäseneksi pääsyn edellytyksenä on ”kaksi jo julkaistua laadukasta lasten- tai nuortenkirjaa.” Suomen Nuorisokirjailijoiden puheenjohtaja on Tuija Lehtinen.  

 

Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo