Saamenmaa Turun Kirjamessuilla 2015 – kokemuksia

Teema
16.11.2015

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Turun kirjamessujen iso teema tänä vuonna oli saamelaiskirjallisuus. Saamelaiset jakoivat päälavan kustavilaisten kanssa. Saamelaisaiheisia tapahtumia piisasi limittäin ja lomittain, ja esillä oli runsaasti myös ruotsalaista kirjallisuutta.

 

Kun muusikko, runoilija, näyttelijä Niillas Holmberg liputti Mannerheimin patsaan saamen lipulla messujen jälkeisellä viikolla, mieleen palasi Tuula-Liina Variksen kirjailijahaastattelu Turussa. Varis pyysi kirjailijoita esittämään yhden toiveen Suomen valtiolle. Haastateltu Kirste Paltto toivoi, että Suomessa tunnustettaisiin saamelaisten olemassaolo. Nuoremmalla kollegalla Niillas Holmbergillä ei ollut tähän mitään lisättävää. Holmberg esiintyi messuilla monessa roolissa. Hän joikasi messujen päätösjoiun muusikko Miro Mantereen säestämänä.

Erinomaista yhteistyötä kustavilaisten ja saamelaisten kesken oli Volter Kilven luenta suomeksi ja saameksi. Räppäri Ailu Valle nousi Juha Hurmeen kanssa lavalle ja luki Pekka Sammallahden kääntämän otteen Kilven romaanista Alastalon salissa. Ammattiesiintyjä ja muusikko kun on, se stemmasi just nappiin.

Lapista mukana olivat myös saamelaisalueen kirjastot kirjailijoiden, kustantajien, kirjakauppiaiden ja muun värikkään saamenkansan mukana. Messujen pääsisäänkäynnin viereen parkkeerattu yhteispohjoismainen kirjastoauto keräsi satoja kävijöitä, joukossa messujen pääorganisaattori, runoilija Jenni Haukio, joka veti mukaansa myös puolisonsa presidentti Niinistön. Ja mikä tärkeintä: Messuilla julkistettiin koko joukko saamelaisia uutuuksia ja kaunokirjallisuuden suomennoksia.

Rovaniemen kirjasto julkaisi messuille teoksen Saamelaiskirjallisuus ennen ja nyt saamelaisen kaunokirjallisuuden juurista ja nykykirjallisuuden moninaisuudesta. Teoksen kirjoittajia ovat kirjallisuuden professorit Rauna Kuokkanen ja Vuokko Hirvonen, toimittaja Irene Piippola. Artikkelit antavat mielenkiintoista historiallista ja nykykirjallista taustatietoa saamelaiskirjallisuuden lukijoille.


Runomuotoon kirjoitetun kuvakirjan vauhdikkaan kuvituksen on tehnyt saamelaistaiteilija Merja Aletta Ranttila.

Lastenkirjallisuutta julkistettiin useita nimekkeitä: Kaija Anttosen tuoreen kustantamon Kieletär kautta ilmestyi Anttosen kääntäminä kaksi lastenkirjaa: Rauna Paadar-Leivon ja kuvataiteilija Aletta Ranttilan yhteistyössä tekemä Puolatyttö on runomuotoon kirjoitettu lastenkuvakirja. Veikko Holmbergin Tuuru-karhusta kertovasta kirjasarjasta ilmestyi suomeksi Eläinlääkärin lasku.


Koltansaamenkielinen kuvakirja kertoo Petsamosta (2015). Piirrokset Tarja Sanila.


Saamelainen Mihkku ja chileläinen pakolaispoika Sergei kohtaavat ja ystävystyvät. Kuvitus taiteilija Mika Launis.

Kirste Paltolta julkaistiin kaksi suomennosta Irene Piippolan kääntäminä. Valkoinen kivi kertoo ihmislapsen ja maahislapsen ja Mika Launiksen kuvittama Tiuku saamelais- ja pakolaispojan kohtaamisesta ja ystävyydestä. Kaikissa suomennetuissa lastenkirjoissa on korkeatasoinen ja mielikuvitusta kiehtova kuvitus.

Aikuisille lukijoille ilmestyi myös luettavaa: Kaija Anttosen kääntämä ja toimittama runoantologia En laske, en koskaan on kulttuuritapaus Suomessa. Kirja sisältää yli sata runoa 1970-luvulta 2010-luvulle. Runoilijat ovat Rawdna Carita Eira, Sara Margrethe Oskal, Rose-Marie Huuva, Inghilda Tapio, Synnøve Persen, Rauni Magga Lukkari ja Nils-Aslak Valkeapää. Teos sisältää myös tutkija Hanna Mattilan artikkelin saamelaisrunoudesta eilen ja tänään. Useat antologian runoilijoista esiintyivät messuilla.

Riitta Taipaleen suomentama Kerttu Vuolabin eeposromaani Valon airut oli Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokas vuonna 2008. Kirja ilmestyi ruotsiksi Taipaleen kääntämänä heti ilmestyttyään mutta suomennokselle ei löytynyt kustantajaa. Vihdoin Matti Ylipiessan luotsaama Nordbooks otti teoksen rohkeasti kustannettavaksi Palton lastenkirjojen ohella.

Valon airut -kirjan kerronta etenee kolmessa tasossa: nykyisyydessä, kerrotuissa tarinoissa ja myyttisessä uskomusperinteessä. Kirja on saamelaisen perinteen, syntyjen, uskomusten ja kerronnan vaikuttava esitys. Hyvä ja paha, ilo ja suru elävät rinnan ihmisten elämässä. Viisaus tulee aikojen takaa. Kirjassa on kirjailijan kuvitus.


Tromsassa asuvan kirjailija, kääntäjä Rauni Magga Lukkarin näytelmän Onnenpoika kantaesitys oli Norjan kansallisteatterissa syksyllä 2007.

Näytelmän julkaisi suomeksi Lukkarin kustantamo Gollegiella 2015, ja siinä on teksti myös pohjoissaameksi.

Niilo Aikio julkisti Turussa lastenkirjan ja aikuisten romaanin. Tanssi paholaiselle on ilmestynyt suomeksi e-kirjana Davvi girjin kustantamana, saameksi Dánsa birui ilmestyi 2014. Tarinakokoelma Niga kertoo samannimisen pojan elämästä 5-14 ikävuosien välillä. Kuvituksen kirjoihin on tehnyt kuvataiteilija Marketta Nilsen.

Dokumentaristi, runoilija Inger-Mari, Ima, Aikio esitti messuilla runomusiikkiteoksen Aurinko juo kermaa yhdessä muusikko Miro Mantereen kanssa.

Into-kustantamo julkaisi Veli-Pekka Lehtolan ajankohtaisen, tietokirjallisen pamfletin Saamelaiskiista. Rauni Magga Lukkari julkaisi pakinakokoelmansa Lex Sapmi Kaija Anttosen suomentamana kustantamonsa Gollegiella kautta. Kirjan teksti on saameksi ja suomeksi.

Kirjoja voi hankkia esim. Inarista Sami duodji-kirjakaupasta: http://www.samiduodji.com/

Valokuvia Turun kirjamessuilta: Facebook: Sami virtualagirjeradju Suomas

 

Irene Piippola
kääntäjä, kirjastonhoitaja
Suomen saamelainen erikoiskirjasto
Rovaniemen kaupunginkirjasto

 

Toimitustyö Kirjasammossa: Tuomas Aitonurmi

Toim. huom.: kirjailija- ja teostietolinkit vievät Kirjasammon tietoihin, ja jos Kirjasammossa ei ole vielä ollut tietoja, kustantajien tai muiden tahojen sivuille.

Sivu julkaistu 16.11.2015, päivitetty 26.11.2015 kirjojen kansikuvien ja kuvatekstien osalta.