Nainen ja yhteiskunta kaunokirjallisuudessa

Vuoden 2019 Helmet-lukuhaasteen yksi kohta on "kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa". Tämän innoittamana olen koonnut kansainväliseksi naistenpäiväksi uuden vinkkilistan, joka esittelee 15 kirjaa aiheesta. Kirjat on poimittu Kirjasammossa tehdystä hausta "naisen asema yhteiskun", ja niiden oheen olen lisännyt muutaman vahvasti itseeni vaikuttaneen teoksen. Listalla on kaunokirjallisia teoksia eri lajeista: romaaneja, novelleja, runoja, esseitä, näytelmiä. Teosten ilmestymisajat ulottuvat 1800-luvulta nykypäivään.

Makupalat.fi:n linkkivinkkejä: Naisen asema

Simone de Beauvoir: Mandariinit 1-2 (1954, suom. 1982-1983)

"1940-luvun loppupuolelle tultaessa ja tässä toisessa osassa teoksen naispäähenkilö kääntyy pohtimaan asioita ja elämäänsä enemmän tunne- ja yksilötasossa kuin yhteisöjäsenenä."
(Arvostelevan kirjaluettelon arviosta 1983)

Minna Canth: Työmiehen vaimo (1885)

"Kritiikin kohteena on paitsi naisen alisteinen asema avioliitossa, siirtyihän esimerkiksi naisen varallisuus avioliiton myötä miehen hallintaan, myös laajemmin ajan kaksinaismoralismi: mieheltä ei vaadittu samankaltaista moraalista puhtautta kuin naiselta."
(Minna Maijala, wsoy.fi 19.3.2018)

Charlotte Perkins Gilman: Herland (1915, suom. 2009)

"Millaisia naiset olisivat, jos he eivät olisi eläneet patriarkaalisen kulttuurin orjina, vaan itsenäisinä ja luovina ihmisinä? Tätä kysyy Charlotte Perkins Gilman (1860-1935) klassikoksi nousseessa maailman ensimmäisessä feministisessä utopiaromaanissa Herland (1915)."
(Savukeidas 2009)

Nadine Gordimer: Burgerin tytär (1979, suom. 1980)

"Gordimer kuvaa intensiivisesti nuoren naisen kamppailua selvyyteen omasta itsestään vaativan isänperinnön, joukkojen odotusten ja henkilökohtaisten toiveiden ristiaallokossa."
(WSOY 1980)

Koko Hubara: Ruskeat Tytöt (2017)

"Yksi toistuvista teemoista on kokemuksen ja tunteen ruumiillisuus ja se, minkälaista on liikkua ruskeana kehona valkoisessa yhteiskunnassa. Aihe on erityisesti englanninkielisen, intersektionaaliseen feminismiin nojaavan yhteiskunta-analyysin ytimessä."
(Sofia Blanco Sequieros, kiiltomato.net 11.7.2017)

Maria Jotuni: Rakkautta (1907)

"Novelleissa kuvataan joko pettyneitä tai neuvokkaita naisia ristiriitatilanteissa. Mies ja yhteiskunnan arvot ovat tärkeä osa ongelmaa. Naiset valitsevat elämänkumppaninsa järkevästi taloudellista toimeentuloa ajatellen, intohimon ja rakkauden he varaavat menneille ihastuksille tai salaisille rakastajille."
(Tuhannet tunteet -sivusto)

Marie NDiaye: Kolme vahvaa naista (2009, suom. 2013)

"Dominoivien isien, heikkojen rakastajien ja pakolaisuuden koettelemusten edessä kukin naisista tarvitsee kaiken rohkeutensa ja tahdonvoimansa selvitäkseen."
(Gummerus 2013)

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa (2016)

"1950-luvun Suomessa Saaran tehtävä on pitää huolta kodista ja lapsesta ja laittaa huulipunaa, kun mies tulee kotiin. Kuitenkin hän palaa ajatuksissaan opiskelukaupunkiinsa Turkuun ja siellä tuntemaansa Liisaan."
(Ina Ruokolainen, Savon Sanomat 13.7.2016)

Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi (2018)

"Tilan tunnustuksellinen haltuunotto ei ole helppoa ristiriitaisessa maailmassa, jota häpeä ja ahdistus läpäisevät. Esikoisrunoilija Nelli Ruotsalainen ottaa poliittisen puheenvuoron. Täällä en pyydä enää anteeksi (Pesä) on suorasukainen ja feministisesti tiedostava."
(Virpi Alanen, Suomen kuvalehti 7.12.2018)

Sally Salminen: Katrina (1936, suom. 1936 ja 2018)

"Katrina on aikaansa nähden edistyksellinen nainen, ja Katrina romaani, joka ensimmäisten joukossa Suomessa kertoo naisten tarinoita heistä itsestään käsin. Romaani kuvaa elämää itsenäisyyden aikamme alun Ahvenanmaalla - -"
(Teos 2018)

Liv Strömquist: Kielletty hedelmä (2014, suom. 2016)

"Liv Strömquistin sarjakuva-albumi Kielletty hedelmä käsittelee sitä, jota tavataan kutsua 'naisen sukuelimeksi'. Mikä se oikeastaan on? Ja miksi ihmiskunnalla on ollut niin äärimmäisen vaikea viha-rakkaussuhde juuri tähän tiettyyn kehonosaan?"
(Sammakko 2016)

Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan (1988, suom. 1990)

"Vertauskuvallinen tarina asettaa kyseenalaisiksi nykymaailmaa hallitsevat miehiset myytit ja esittää vakuuttavasti, miten toisenlainen olisi naisten inhimillisemmillä ehdoilla toimiva yhteiskunta."
(Karisto 1990)

Arja Tiainen: Saatanan tytär (1977)

"Rohkeus, peräänantamattomuus, raju mielen liike ja säröily, protesti ympäristöä kohtaan tulevat julki Tiaisen yksityisessä puheenvuorossa elämän ehdoista. Runojen avulla tekijä rakentaa itselleen turvallisuutta."
(Arvostelevan kirjaluettelon arviosta 1978)

Christa Wolf: Erään naisen elämä (1968, suom. 1970)

"Ihmiset eivät halunneet olla sellaisia kuin minä Christa T. heidät näki, eikä Christa T. voinut olla sellainen, jollaisena häntä haluttiin pitää. Jos näissä olosuhteissa valitsee itsensä, valitsee tallaamattoman tien ja voi olla varma, että maailma ei välitä, eikä sitä kiinnosta."
(Reader, why did I marry him? -blogi 12.2.2016)

Virginia Woolf: Orlando (1928, suom. 1984)

"Se tuo esiin kulttuurieroja, jotka estävät ihmisiä löytämästä toisiaan, niitä eroja, joita synnyttää erilainen aika jota ihmiset elävät ja joka vaihtelee kunkin temperamentin ja mielikuvituksen mukaan. Se luotaa sukupuolten välistä kilpailua ja yhteiskunnan luomaa väärää asenteellisuutta."
(Kääntäjä Kirsti Simonsuuren jälkisanoista)