Littunen, Teuvo

Lempisävellykseni on Tšaikovskin Pateettinen (sinf.nro 6); se ennen kaikkea. Elokuvan puolelta Chaplin on suosikkini. Suomalaisista Ijäs ja Kaurismäki. Toisaalta myöskin Star Wars on ihan mahtava. Tykkään myös nykymusiikista, kunhan se on hyvin tehtyä: The Cranberries, Madonna, The Corrs, The Cardigans, Blondie jne."
Teuvo Littunen on kirjailija ja kääntäjä, joka on koulutukseltaan filosofian tohtori. Runoja Littunen julkaisi ensin verkossa. Kokoelma Ilta saa – minä en, joka on alaotsikoltaan Hymyjä ja kyyn eleitä elämän partaalta, on vuodelta 2009. Runot ovat vuosikymmenien varrelta, ja niissä otetaan kantaa orjuuttamiseen ja vahvemman oikeuteen. Runossa lähdetään usein liikkeelle pienestä arkisesta sattumuksesta, joka saa pohtimaan ihmisen ajattelua ja toimintaa.

Littusen runot ovat yhteiskuntakriittisiä, ja hän käyttää niissä ironiaa, sarkasmia ja huumoria. Suurennuslasin alla ovat esimerkiksi media, kilpailu ja vallanhimo. Littunen hallitsee paradoksin, metaforan ja sanaleikin. Hän kirjoittaa: ”Auta ystävää hädän hetkellä. / Hän muistaa sinut / ollessaan taas pulassa.” (s. 32) Elämänviisaus saa kirjassa monia muotoja: ”Asiat pitää ottaa sellaisina / kuin ne eivät ole” (s. 52).

Väitöskirjansa Teuvo Littunen kirjoitti Olof Lagercrantzista, jonka runoja hän tulkitsee tekijänsä viesteiksi. Kaksikielinen runovalikoima Katter – Kissoja, jonka Teuvo Littunen toimitti yliopistokäyttöön, sopii kouluhinkin.
Häneltä on ilmestynyt myös valikoima Olof Lagercrantzin runoja suomennoksineen.

Katriina Kajannes