Pelätä ja tappaa

Tekijä haluaa kuvata paitsi sodan julmuutta ja mielettömyyttä myös sen merkitystä nuorelle miehelle hänen elämänsä ehkä merkittävimpänä vaiheena: sodan huumaa ja elinvoiman kiihkeätä nousua kuoleman välittömässä läheisyydessä. Jälkimmäistä tuskin ymmärtää itse sodan arkea ja juhlaa kokematon. Kokonaan riippumatta siitä, mitä sota itsessään on, sen elämykset tekijän mielestä voivat olla vastustamattoman viehättäviä: aistit terävöityvät ja ihminen kokee sellaista, jonka kokeminen muualla on ehdottoman mahdotonta. Tämä lienee totta. Tekijä ei kuitenkaan täysin onnistu välittämään lukijalle tuota kuoleman ja kiihkeimmän elämän symbioosia, vaan sortuu selittelyyn. Kirja ei silti ole merkityksetön, koska se on yritys kuvata sotaa toisella tavalla. Ehkä se auttaa ymmärtämään, miksi My Lain tapaus on voinut olla totta. Puolustukseksi tätä tuskin on tarkoitettukaan.