Nordström, Wilhelmina
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Wilhelmina Nordström julkaisi myös yksittäisiä runoja ja joitakin proosakirjoitelmia Finsk Tidskriftissä, Excelsiorissa, joka oli Suomen Naisyhdistyksen äänenkannattaja, ja Nutid-lehdessä, joka oli Naisasialiitto Unionin kannatuslehti. Lisäksi hän kirjoitti ruotsalaisiin aikakauslehtiin. Wilhelmina Nordström tunnettiin Porvoossa myös tilapäärunoilijana, jonka tekstejä sävellettiin.
_______________________________
Wilhelmina Nordström syntyi Pyhtään kirkkoherran Samuel Nordströmin perheeseen v. 1815, kävi ensin pikkulastenkoulua ja sittemmin tyttökoulua, elätti aluksi itseään kotiopettajattarena ja perusti myöhemmin oman tyttökoulun alunperin Heinolaan, josta se siirtyi Porvooseen. Wilhelmina Nordström toteutti koulussaan alkavan naisliikkeen oppeja, jotka korostivat tyttöjen kasvatuksen ja koulutuksen tärkeyttä naisen aseman parantamiseksi. Porvoon vuosinaan hän oli Fredrika Runebergin läheisimpiä ystäviä. Hän johti kouluaan v:een 1878, minkä jälkeen asui jonkin aikaa pääkaupungissa, mutta palasi takaisin kotiseudulleen. Wilhelmina Nordström kuoli v. 1902.
Wilhelmina Nordström julkaisi runokokoelmansa Dikter v. 1861. Kolme vuotta myöhemmin siitä otettiin Ruotsissa uusi, lisätty painos. Runoilijan esikuvana on ollut Runeberg, joka saatuaan Wilhelminan runoja katsottavakseen oli niihin ihastunut ja kehottanut julkaisemaan. Runot ovat enimmäkseen lyhyitä, pelkistyneitä luonnonkuvia, joihin sisältyy naissymboliikkaa. Muita omia teoksia Wilhelmina Nordström ei julkaissut, mutta hänen runojaan ilmestyi antologioissa ja aikakauskirjoissa, mm. Mosaiker, Tidskrift för hemmet ja Axet.
Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Tuulio, Tyyni: Fredrikan Suomi. Esseitä viime vuosisadan naisista. Porvoo 1979.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.
_______________________________
Wilhelmina Nordström syntyi Pyhtään kirkkoherran Samuel Nordströmin perheeseen v. 1815, kävi ensin pikkulastenkoulua ja sittemmin tyttökoulua, elätti aluksi itseään kotiopettajattarena ja perusti myöhemmin oman tyttökoulun alunperin Heinolaan, josta se siirtyi Porvooseen. Wilhelmina Nordström toteutti koulussaan alkavan naisliikkeen oppeja, jotka korostivat tyttöjen kasvatuksen ja koulutuksen tärkeyttä naisen aseman parantamiseksi. Porvoon vuosinaan hän oli Fredrika Runebergin läheisimpiä ystäviä. Hän johti kouluaan v:een 1878, minkä jälkeen asui jonkin aikaa pääkaupungissa, mutta palasi takaisin kotiseudulleen. Wilhelmina Nordström kuoli v. 1902.
Wilhelmina Nordström julkaisi runokokoelmansa Dikter v. 1861. Kolme vuotta myöhemmin siitä otettiin Ruotsissa uusi, lisätty painos. Runoilijan esikuvana on ollut Runeberg, joka saatuaan Wilhelminan runoja katsottavakseen oli niihin ihastunut ja kehottanut julkaisemaan. Runot ovat enimmäkseen lyhyitä, pelkistyneitä luonnonkuvia, joihin sisältyy naissymboliikkaa. Muita omia teoksia Wilhelmina Nordström ei julkaissut, mutta hänen runojaan ilmestyi antologioissa ja aikakauskirjoissa, mm. Mosaiker, Tidskrift för hemmet ja Axet.
Lähteet:
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. Helsinki 1896.
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Helsinki 1989.
Tuulio, Tyyni: Fredrikan Suomi. Esseitä viime vuosisadan naisista. Porvoo 1979.
Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.