Elinkautinen

Joy Fielding on varhemminkin viihdekirjoissaan yrittänyt tulkita viattomiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen vaikutusta. Tässä teoksessaan hän menee vielä pitemmälle, pyrkii osoittamaan, että oikeuskoneisto ymmärtää ja armahtaa vain rikollista. Ainoa keino oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi on, että uhattu yksilö ottaa ohjat omiin käsiinsä ja langettaa eettisesti hyväksyttävän tuomion itse. – Gail Waltonin, keski-ikäisen amerikkalaisrouvan, elämä sortuu eräänä päivänä hänen pikkutyttärensä jouduttua raiskatuksi ja surmatuksi. Gail ryhtyy tietyn ajan jälkeen itse jäljittämään rikollista - väsymättä, paikkoja vaihdellen, vaaroihin antautuen, perhe-elämänsä rikkoen ja lopulta itse kuolemaa etsien. Kun syyllinen löytyy, Gail ampuu tämän oikeudenkäynnin jälkeen. Jostakin sairaan ajan ja voimattoman raivokkaiden tuntojen uumenista kumpuavaa viihdettä, jonka lukeminen aiheuttaa enemmän pahoinvointia ja suoranaista kauhua kuin myötätuntoa.