Behm, Oscar
Elämäkertatietoa
Carl Oscar Behm syntyi maanviljelijäperheeseen Sipoon Hangelbyssä jouluaattona 1867. Käytyään keskikoulun ja Helsingin kauppakoulun (handelsinstitut) hän jatkoi opintojaan v. 1893 maatalouskoulussa. Maataloutta hän opiskeli myös Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Maanviljelyksestä tuli hänen ammattinsa, hän toimi vuokratilallisena ja tilanhoitajana Kirkkonummen ja Porvoon pitäjässä sekä kunnansihteerinä Porvoon pitäjässä. V. 1911 hän solmi avioliiton Aina Laurent´in kanssa. Viimeiset viisi elinvuottaan hän asui Tikkurilan Fastbölessä. Oscar Behm kuoli 1.6.1933 Helsingissä.
Merkittävä osa Oscar Behmin elämää oli omistettu lehtimiestoiminnalle. Hän oli avustajana tai toimitussihteerinä useissa maakuntalehdissä - Vasa Postenissa, Åbo Tidningarissa, Ålandissa ja Västra Nylandissa - kirjoittaen pääosin maataloudellisista asioista.
Kirjailijaksi Behm ryhtyi varhain, ensimmäinen maaseutunovellikokoelma Folkliv ilmestyi hänen ollessa 19-vuotias (1886). Behmin itsensä kerrotaan sanoneen, että ajatus kuvata uusmaalaisen kotiseutunsa rahvaan elämää heräsi hänessä hänen lukiessa Pietari Päivärinnan tuotantoa. Myös Karl August Tavaststjerna oli merkittävä vaikuttaja. Behm omaksui 1880-luvulla Suomeen levinneen realistisen ja naturalistisen kirjallisen tyylin. Hän on ensimmäisiä realistisen kansanelämän kuvaajia ja merkittävin naturalistinen kansankuvaaja suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa. Ennen häntä maaseutuelämää kuvattiin kirjallisuudessa romanttisena ja idyllisenä elämänmuotona. Behm kuvaa uudisraivaajia, torppareita ja maaseudun naisten orjuuden kaltaista asemaa. Hän osoittaa myötätuntoa myös ylempisäätyisiä naisia kohtaan ymmärtäen heidänkin elävän alistetussa asemassa. Oscar Behmin kertomusten taustalla on usein todellinen tapahtuma. Kuitenkaan Behmiä ei pidetä julistavana tendenssikirjailijana.
Oscar Behmin tuotannossa on omaleimaista myös se, ettei hän ottanut kantaa kielikysymykseen, joka 1880-luvulla oli noussut entistä enemmän esiin. Hän käsittelee maaseutuyhteisön ongelmia riippumattomina päivänpoliittisista ja kielipoliittisista kysymyksistä. Pidettyään 16 vuoden tauon maaseutukertomustensa ilmestymisen välillä, eivät nämä vuodet ja niiden aikana tapahtunut kehitys mitenkään muuttaneet hänen näkökulmaansa.
Pääosan Oscar Behmin tuotannosta muodostavat novellit, hänen eläessään julkaistiin yhteensä viisi novellikokoelmaa. Kansanelämää hän kuvaa myös ainoassa romaanissaan Nödtider och brytningsår (1922).
Borgåbladetissa ilmestyneissä muistosanoissa kirjoittaja toteaa Oscar Behmin saaneen paljon ystäviä huumorinsa ja turhamaisuudesta vapaan persoonallisuutensa ansiosta.
Teksti: Eija Kareno
LÄHTEET
Barck, P.O.: Inledning. Teoksessa Behm, Oscar: Berättelser i urval. - 1936.
Borgåbladet 3.6.1933. [Muistokirjoitus]
Finlands svenska litteraturhistoria. Första delen / utg. av Johan Wrede. - 1999.
Finlands svenska litteraturhistoria. Andra delen / utg. av Clas Zilliacus. - 2000.
Oscar Behm 60 år. Huvudstadsbladet 24.12.1927.
Oscar Behm död. Huvudstadsbladet 2.6.1933.
Uppslagsverket Finland 1 : A-J. - 1982. S. 102.
Warburton, Thomas: Åttio år finlandssvensk litteratur. - 1984.
Merkittävä osa Oscar Behmin elämää oli omistettu lehtimiestoiminnalle. Hän oli avustajana tai toimitussihteerinä useissa maakuntalehdissä - Vasa Postenissa, Åbo Tidningarissa, Ålandissa ja Västra Nylandissa - kirjoittaen pääosin maataloudellisista asioista.
Kirjailijaksi Behm ryhtyi varhain, ensimmäinen maaseutunovellikokoelma Folkliv ilmestyi hänen ollessa 19-vuotias (1886). Behmin itsensä kerrotaan sanoneen, että ajatus kuvata uusmaalaisen kotiseutunsa rahvaan elämää heräsi hänessä hänen lukiessa Pietari Päivärinnan tuotantoa. Myös Karl August Tavaststjerna oli merkittävä vaikuttaja. Behm omaksui 1880-luvulla Suomeen levinneen realistisen ja naturalistisen kirjallisen tyylin. Hän on ensimmäisiä realistisen kansanelämän kuvaajia ja merkittävin naturalistinen kansankuvaaja suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa. Ennen häntä maaseutuelämää kuvattiin kirjallisuudessa romanttisena ja idyllisenä elämänmuotona. Behm kuvaa uudisraivaajia, torppareita ja maaseudun naisten orjuuden kaltaista asemaa. Hän osoittaa myötätuntoa myös ylempisäätyisiä naisia kohtaan ymmärtäen heidänkin elävän alistetussa asemassa. Oscar Behmin kertomusten taustalla on usein todellinen tapahtuma. Kuitenkaan Behmiä ei pidetä julistavana tendenssikirjailijana.
Oscar Behmin tuotannossa on omaleimaista myös se, ettei hän ottanut kantaa kielikysymykseen, joka 1880-luvulla oli noussut entistä enemmän esiin. Hän käsittelee maaseutuyhteisön ongelmia riippumattomina päivänpoliittisista ja kielipoliittisista kysymyksistä. Pidettyään 16 vuoden tauon maaseutukertomustensa ilmestymisen välillä, eivät nämä vuodet ja niiden aikana tapahtunut kehitys mitenkään muuttaneet hänen näkökulmaansa.
Pääosan Oscar Behmin tuotannosta muodostavat novellit, hänen eläessään julkaistiin yhteensä viisi novellikokoelmaa. Kansanelämää hän kuvaa myös ainoassa romaanissaan Nödtider och brytningsår (1922).
Borgåbladetissa ilmestyneissä muistosanoissa kirjoittaja toteaa Oscar Behmin saaneen paljon ystäviä huumorinsa ja turhamaisuudesta vapaan persoonallisuutensa ansiosta.
Teksti: Eija Kareno
LÄHTEET
Barck, P.O.: Inledning. Teoksessa Behm, Oscar: Berättelser i urval. - 1936.
Borgåbladet 3.6.1933. [Muistokirjoitus]
Finlands svenska litteraturhistoria. Första delen / utg. av Johan Wrede. - 1999.
Finlands svenska litteraturhistoria. Andra delen / utg. av Clas Zilliacus. - 2000.
Oscar Behm 60 år. Huvudstadsbladet 24.12.1927.
Oscar Behm död. Huvudstadsbladet 2.6.1933.
Uppslagsverket Finland 1 : A-J. - 1982. S. 102.
Warburton, Thomas: Åttio år finlandssvensk litteratur. - 1984.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Folklif : berättelser från Nyland. - 1886.
Små strider : noveller och skizzer. - 1889.
Hos nämndemans : skådespel i en akt. - 1927.
Finska sågverksägarnes lantbruksförening 1903-1928. Festskrift. - 1929.
Suomen sahanomistajain maanviljelysyhdistys 1903-1928. Juhlajulkaisu. - 1929.
Små strider : noveller och skizzer. - 1889.
Hos nämndemans : skådespel i en akt. - 1927.
Finska sågverksägarnes lantbruksförening 1903-1928. Festskrift. - 1929.
Suomen sahanomistajain maanviljelysyhdistys 1903-1928. Juhlajulkaisu. - 1929.
Firman J.W. Enqvists historik 1850-1930. - 1983.