Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Sininen huone
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Teräksen kieli on upeaa. Parhaimmillaan se on unenomaisessa tunnustelussa, hiljaisuuden ja kielen välisessä tilassa, Sinisessä huoneessa.
Juoni on lyhyt: Sigrid on tuleva teiniäiti, joka pissaa tikkuun, miettii tulevaisuutta ja päättää äitiytyä. Kirja jaksaa kuitenkin kantaa yli 300 sivua kevyesti. Sigridin elämässä asiat eivät ole helppoja eivätkä vaikeita, vaan sekä että. Välillä mahdottomia, välillä ihania - niin kuin asiat nyt tuppaavat olla. Ympäristö jaksaa kauhistella nuorta naista, joka 17-vuotiaana päättää pitää lapsensa. Poikaystävä yrittää parhaansa, tulevat mummo ja pappa vähitellen myös, mutta lopulta kaikki päätyy vain Sigridiin ja lapseen. He ovat henkilöt, joiden pitää etsiä itselleen elämä ja opetella elämään sitä yhdessä.
Raskauden myötä Sigridiin tulevat myös muistot kauan sitten kuolleesta isästä, omasta lapsuudesta ja äitiyden historiallisesta kiertokulusta. Naiseus tunkeutuu keskelle tyttöelämää, ja on vaikea luopua entisestä. Vanhasta ruumiista, vanhoista ystävistä ja vanhasta elämästä, jotka kaikki olivat niin uusia vielä. Luopumisen tilalle tulee uutta, mutta Sigrid ei läheskään aina ole varma siitä, että hän haluaisi valita sen.
Raskauden kestäessä ja vauvan kypsyessä valmistuu myös Sigrid, löytää Sinisen huoneen ja äitiytensä. Sigrid riittää sittenkin kaikille.
(Reetta Saine / Sivupiiri)
- - -
"Tällaisena hetkenä hänestä tuntuu siltä, että hänen elämänsä on ohi. Tai ainakin se on livennyt hänen otteestaan, luisunut jonnekin kauas. Ei ole helppoa olla seitsemäntoista ja raskaana. Sillä on perjantai-ilta. Ja on vielä valoisaa."
Sigrid on kunnollinen perhetyttö, taiteesta kiinnostunut, lukion keskeyttänyt mutta käy töissä taidevälineitä myyvässä kaupassa. Sigrid pitää itsestään huolta, pitää ehkäisystä huolta. Miten hän siten voi olla raskaana? Kotona välit perheeseen ovat hyvät joskin vähän etäiset. Poikaystävällä, yo-kirjoituksiin valmistuvalla Sampsalla, häämöttävät edessä akateemiset opinnot. Sigridin pitäisi pyrkiä taidekouluun tai kauppaopistoon. Tyttökavereiden kanssa pitäisi ottaa ilo irti nuoruudesta ja nauttia vapaudesta, joten miten ihmeessä tässä kuviossa Sigridistä voisi tulla äiti?
Kirjassa kuvataan tarkasti nuoren naisen tuntoja matkalla äitiyteen. Äitiyden mysteeri on ihan yhtä suuri teini-ikäiselle, kolmekymppiselle tai nelikymppiselle ensisynnyttäjälle. Siksi kirjan voi lukea jopa eräänlaisena raskausajan kuvauksena iästä riippumatta. Äitiyteen liittyvät kysymykset, pelot, ahdistukset ja odotukset, unohtamatta raskaana olevan naisen fysiikassa tapahtuvia muutoksia ja synnytystä, kuvataan aidolla tunteella ja tietämyksellä. Yhtä lailla kirjassa kuvataan äidiksi kasvavan naisen onnen tunteita, pohjatonta, mystistä, selittämätöntä iloa ja ylpeyttä. Samalla kirja on nuoren naisen kehityskertomus. Äidiksi tulemisen teeman ohella kuvataan ensirakkauden loppumista, vastuulliseksi kasvamista, itsensä ja perheensä hyväksymistä, eri-ikäisten ihmisten ystävystymistä, ennakkoluulojen rikkoutumista. Kirjan päähenkilö on selviytyjä, jonka tulevaisuus säihkyy kaikissa väripaletin sävyissä.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Juoni on lyhyt: Sigrid on tuleva teiniäiti, joka pissaa tikkuun, miettii tulevaisuutta ja päättää äitiytyä. Kirja jaksaa kuitenkin kantaa yli 300 sivua kevyesti. Sigridin elämässä asiat eivät ole helppoja eivätkä vaikeita, vaan sekä että. Välillä mahdottomia, välillä ihania - niin kuin asiat nyt tuppaavat olla. Ympäristö jaksaa kauhistella nuorta naista, joka 17-vuotiaana päättää pitää lapsensa. Poikaystävä yrittää parhaansa, tulevat mummo ja pappa vähitellen myös, mutta lopulta kaikki päätyy vain Sigridiin ja lapseen. He ovat henkilöt, joiden pitää etsiä itselleen elämä ja opetella elämään sitä yhdessä.
Raskauden myötä Sigridiin tulevat myös muistot kauan sitten kuolleesta isästä, omasta lapsuudesta ja äitiyden historiallisesta kiertokulusta. Naiseus tunkeutuu keskelle tyttöelämää, ja on vaikea luopua entisestä. Vanhasta ruumiista, vanhoista ystävistä ja vanhasta elämästä, jotka kaikki olivat niin uusia vielä. Luopumisen tilalle tulee uutta, mutta Sigrid ei läheskään aina ole varma siitä, että hän haluaisi valita sen.
Raskauden kestäessä ja vauvan kypsyessä valmistuu myös Sigrid, löytää Sinisen huoneen ja äitiytensä. Sigrid riittää sittenkin kaikille.
(Reetta Saine / Sivupiiri)
- - -
"Tällaisena hetkenä hänestä tuntuu siltä, että hänen elämänsä on ohi. Tai ainakin se on livennyt hänen otteestaan, luisunut jonnekin kauas. Ei ole helppoa olla seitsemäntoista ja raskaana. Sillä on perjantai-ilta. Ja on vielä valoisaa."
Sigrid on kunnollinen perhetyttö, taiteesta kiinnostunut, lukion keskeyttänyt mutta käy töissä taidevälineitä myyvässä kaupassa. Sigrid pitää itsestään huolta, pitää ehkäisystä huolta. Miten hän siten voi olla raskaana? Kotona välit perheeseen ovat hyvät joskin vähän etäiset. Poikaystävällä, yo-kirjoituksiin valmistuvalla Sampsalla, häämöttävät edessä akateemiset opinnot. Sigridin pitäisi pyrkiä taidekouluun tai kauppaopistoon. Tyttökavereiden kanssa pitäisi ottaa ilo irti nuoruudesta ja nauttia vapaudesta, joten miten ihmeessä tässä kuviossa Sigridistä voisi tulla äiti?
Kirjassa kuvataan tarkasti nuoren naisen tuntoja matkalla äitiyteen. Äitiyden mysteeri on ihan yhtä suuri teini-ikäiselle, kolmekymppiselle tai nelikymppiselle ensisynnyttäjälle. Siksi kirjan voi lukea jopa eräänlaisena raskausajan kuvauksena iästä riippumatta. Äitiyteen liittyvät kysymykset, pelot, ahdistukset ja odotukset, unohtamatta raskaana olevan naisen fysiikassa tapahtuvia muutoksia ja synnytystä, kuvataan aidolla tunteella ja tietämyksellä. Yhtä lailla kirjassa kuvataan äidiksi kasvavan naisen onnen tunteita, pohjatonta, mystistä, selittämätöntä iloa ja ylpeyttä. Samalla kirja on nuoren naisen kehityskertomus. Äidiksi tulemisen teeman ohella kuvataan ensirakkauden loppumista, vastuulliseksi kasvamista, itsensä ja perheensä hyväksymistä, eri-ikäisten ihmisten ystävystymistä, ennakkoluulojen rikkoutumista. Kirjan päähenkilö on selviytyjä, jonka tulevaisuus säihkyy kaikissa väripaletin sävyissä.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Päähenkilöt
Alkukieli
Palkinto
Tekstinäyte
Sigridin vatsa, se on kypsä kuin täysikuu. Öisin hän ei totu raskaaseen mahaansa. Vatsa on niin pyöreä ja niin täysi, että on ihme, ettei se suorastaan hohda kuin hehkulamppu tai kauan simpukan sisällä kasvanut helmi. Tilaa ei enää ole tarpeeksi sekä Sigridille että vauvalle. Kohta heidän on jakauduttava, erottava.
Kun Sigrid kääntyy kyljelleen, vauva alkaa potkia. Vatsa ajaa hänet nukkumaan pelkästään oikealla kyljellään, varuillaan kuin eläin. Unet ovat repaleisia, keveitä ja läpinäkyviä. Niiden huoneet asettuvat häneen taloksi silloinkin, kun hän valvoo, eikä hän aina erota, mitä on tapahtunut unessa ja mitä valveilla.
Varhaisen aamun tunteina hän raottaa sälekaihtimia ja katsoo ulos. Kaupunki on kaunis vain tässä pimeässä, kun sen valot loistavat kuin maahan pudonneet tähdet. Puolikuu on keikahtanut kerrostalojen ylle. Se näyttää hehkuvalta veneeltä.
Tuntuu kuin kielet hänen kohtunsa sisällä olisivat alkaneet jännittyä. Yön tunteina kohtu alkaa valmistautua tulevaan työhönsä. Sigrid tuntee hentoja kaiherruksia. Hän kuvittelee esiäitien tanssivan luolissaan, maammojen puhisevan pärevalkeiden loimussa, kantajien kapsauttavan kätensä vatsoilleen.
Kun Sigrid kääntyy kyljelleen, vauva alkaa potkia. Vatsa ajaa hänet nukkumaan pelkästään oikealla kyljellään, varuillaan kuin eläin. Unet ovat repaleisia, keveitä ja läpinäkyviä. Niiden huoneet asettuvat häneen taloksi silloinkin, kun hän valvoo, eikä hän aina erota, mitä on tapahtunut unessa ja mitä valveilla.
Varhaisen aamun tunteina hän raottaa sälekaihtimia ja katsoo ulos. Kaupunki on kaunis vain tässä pimeässä, kun sen valot loistavat kuin maahan pudonneet tähdet. Puolikuu on keikahtanut kerrostalojen ylle. Se näyttää hehkuvalta veneeltä.
Tuntuu kuin kielet hänen kohtunsa sisällä olisivat alkaneet jännittyä. Yön tunteina kohtu alkaa valmistautua tulevaan työhönsä. Sigrid tuntee hentoja kaiherruksia. Hän kuvittelee esiäitien tanssivan luolissaan, maammojen puhisevan pärevalkeiden loimussa, kantajien kapsauttavan kätensä vatsoilleen.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
312