Vahtokari, Reijo

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

Harrastuksena elokuvat, lukeminen, kuntoilu, veneily ja musiikki.

Tekstinäyte

"Tule tänne, kiltti Tellu", Lauri yritti suostutella, mutta kun koira vain heilutti iloisesti häntäänsä ja rähisi ohjain suussaan, hän karjaisi: "Tänne Tellu! Heti!"
Koira pelästyi niin, että hypähti taaksepäin, jolloin johto irtosi vaimeasti kilahtaen pelikoneesta.
Tapahtui jotain, mikä sai Laurin haukkomaan henkeään. Peliohjain kolahti lattialle koiran suusta, ja siinä silmänräpäyksessä koira oli kadonnut. Aivan kuin jokin olisi salamannopeasti niellyt sen. Lauri kumartui katsomaan sohvan alle ja huusi pelästyneesti: "Tellu! Tule esiin! Kaikki hyvin!"
Mutta koiraa ei näkynyt eikä kuulunut. Tellu oli vikkelä liikkeissään, muttei sentään niin vikkelä, että se olisi ehtinyt livahtaa toiseen huoneeseen.
Lauri seisoi hölmistyneenä keskellä olohuonetta. Äkkiä jostain kaukaa kuului haukahdus, jonka Lauri heti tunnisti.
"Tellu!" hän huudahti huojentuneena. "Missä sä olet?"
Lauri kiersi koko huoneiston Tellua kutsuen, kaiveli äidin lankakeräpinoja ja vilkaisi epätoivoisena keittiön kaappeihinkin mutta ei nähnyt jälkeäkään koirasta, vaikka sen haukku kuului yhä selvästi.
Lauri sattui vilkaisemaan televisioon, jossa Jargosvirran silta yhä kutsuvasti odotti häntä pelaamaan. Ensin Lauri ei huomannut ruudussa mitään outoa, mutta vaistomaisesti hän vilkaisi sitä toisenkin kerran. Aivan Tellun näköinen koira seisoi kivisillalla ja haukkui vimmatusti.
"Tellu? Tellu!"
Ruudussa näkyvä koira vastasi Laurin kutsuun nousemalla takajaloilleen ja katsomalla anovasti häntä suoraan silmiin. Laurin sydän hakkasi vimmatusti. Hän oli niin hämmentynyt, että ajattelematta hetkeäkään sammutti pelin ja television.
Lauri kuuli äidin askeleet portaikossa. Lauri repi kiivaasti pelin johdot irti televisiosta ja ryntäsi peli sylissään huoneeseensa. Juuri kun hän sulki oven takanaan, avain kääntyi ulko-ovessa.
"No Lauri! Mites koulupäivä meni?" äiti kysyi väsyneesti laskiessaan ostoskassit eteisen lattialle.
Lauri raotti oveaan: "Ihan hyvin", hän vastasi ja onnistui hädin tuskin esittämään rauhallista. "Nyt on ihan oikeasti niin paljon läksyjä, etten ehdi jutella", Lauri huusi vielä vetäessään oven uudelleen kiinni. "Ai niin. Multa kaatui mehulasi sohvalle. Anteeksi!"
Kyyneleet kihosivat Laurin silmiin. Missä Tellu oli? Televisiossa? Mitä oikeastaan oli tapahtunut?


(Peliin kadonnut poika 2004)

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2009.