Alasalmi, Päivi

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Gummerus. Kuva Vera Arjoma.

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Ammatti

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sadut

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

synt. 7.8.1966 Haukiputaalla, jossa asui vuodet 1966-1985; asuu Akaassa
yo -85, Oriveden Opiston kirjoittajalinja, yleisen kirjallisuuden opintoja Tampereen yliopistossa
päätoiminen kirjailija, myös käsikirjoittaja, luovan kirjoittamisen ohjaaja, luennoitsija, kolumnisti Aamulehdessä

Pirkkalaiskirjailijat ry:n hallituksen jäsen

palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1992, 1996 ja 2009
2. palk. italialaisessa "Jean Monnet 1995" -kirjoituskilpailussa Koskenkorvapalkintoehdokkuus 1995
Finlandia-palkintoehdokkuus 1996
Kaarlen päivän palkinto 2001 ja 2010
Nuori Aleksis -palkintoehdokkuus 2009


Päivi Alasalmi on rohkeista aiheistaan tunnettu akaalainen kirjailija. Alasalmen kaunokirjallinen tuotanto käsittää romaaneja, novellikokoelmia, satuja, kuunnelman, näytelmän, TV-sarjan käsikirjoituksen sekä tekstejä eri antologioissa. Tekstejä on käännetty EU-kielille, venäjäksi ja sloveeniksi.

Anarkistisen ja teräväsanaisen Päivi Alasalmen tie kirjailijaksi alkoi yksinkertaisesti. "Tarinoita alkoi tulla. Valitsin kirjailijan työn, koska olisin joka tapauksessa kirjoittanut."

Esikoisteos Saana (1988) herätti huomiota synkkyydellään ja kovuudellaan. "Kiihkon ja tuskan mustat kuviot ovat tuttuja jo 1980-luvun alun nuoresta suomalaisesta proosasta. Ne kertautuvat Päivi Alasalmen esikoisromaanissa Saana. Se kertoo seksuaalisesta murroksesta, joka paisuu ruhjovaksi purkaukseksi. Siinä yhdistyvät naisen vapautumisen ja tuhoutumisen aiheet." (HS 9.11.88, Vesa Karonen)

Teos Lopettajat (1990) jysäytti lukijoita nyrkillä silmään. Romaanissa pahuus purkautui väkivallaksi, maailma on mustunut entisestään. "Lopettajat on vihan, väkivallan ja yksinäisyyden kuvaus. Alasalmi kirjoittaa kaunistelemattomasti kuin Chandler: lyhytiskuiset repliikit kimpoilevat kuin luodit. Inhimillisen lämmön löytää vain rivien välistä." (KL 14.5.91, Seppo Järvinen)

Vainolassa kirjailija analysoi vihaa, petosta ja tunteettomuutta. Miljöö on kuitenkin yllättävä, romantiikasta tuttu kartanoympäristö, vieläpä maustettuna goottilaisilla kauhun kliseillä. Valinta on uhkarohkea, mutta onnistunut. "Päivi Alasalmi sukeltaa häpeilemättä melodraamaan, mutta hänen pohdintansa nostaa kerronnan itsestäänselvyyksien suosta. -- Alasalmen raikkaan aggressiivinen proosa harppaa kauas viihteen lukkiutuneista asetelmista, olkoonkin että paljon viihteellisin keinoin." (HS 7.9.96, Antti Majander)
Vainola noteerattiin kirjamarkkinoilla; se oli ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi 1996.

Vuonna 2000 ilmestyneestä Metsäläiset-romaanista on sanottu: "Vuosituhannenvaihteen nuorten aikuisten ihanteet ja asenteet ovat hänen uuden romaaninsa kiintoisinta ainesta. Puitteiltaan Metsäläiset on robinsonadi, maallemuuttajien tarina. Luonnon sylistä etsitään aitoa, parempaa elämää, kuten niin monesti ennen suomalaisessa kirjallisuudessa. -- Esikoisromaanistaan Saana (1988) lähtien Alasalmi on tutkinut tavalliseen elämään ja ihmissuhteisiin kätkeytyviä pelkoja, väkivaltaa ja epämääräistä kauhua." (HS 8.10.2000, Kaija Valkonen)
Vuonna 2002 ilmestyneessä romanissaan Ystävä sä naisien Alasalmi käsittelee vaikeita aiheita kuten väkivaltaa, kiusaamista ja uskonnollisia lahkoja. Romaanissa hyväksikäytön ja väkivallan kohteeksi joutuu arka, alistuva nainen.

Joenjoen laulu (2013) koostuu kolmesta pitkästä novellista, jotka sijoittuvat eri vuosisadoille, mutta nivoituvat teemoiltaan yhteen. "Alasalmen kieli ja kerronta virtaavat nautittavina ja kirkkaina kuin vesi Joenjoen kivien lomitse", toteaa Raija Hakala Aamulehdessä (21.10.2013). Teoksen ensimmäisessä osassa lukija saa oppaakseen 17-vuotiaan saamelaistytön, joka selittää saamelaisten tapoja. Toisen osan kertojana on Lars Levi Laestadius, hengellisen herätyksen kokeva pappi, puoliksi saamelaista sukujuurta. Kolmas osa kertoo etelässä pikkurikollisten parissa eläneestä Samista, joka synnyiseudulle palattuaan rakastuu nuoreen saamelaisaktivistiin. Jukka Koskelainen kirjoittaa arviossaan otsikolla Saamelaisten puolustus (HS 28.10.2013) seuraavasti: "Alasalmi on niin vahva kertoja, ettei asetelmallisuus pääse leimaamaan hänen romaaniaan. Ennen kaikkea ensimmäisessä osassa syntyy vaikuttava kuva saamelaisten elämästä aikana, jolloin kohtaamiset ulkomaailman kanssa olivat satunnaisia. -- Joenjoen laulussa Alasalmi loihtii yhteisön tunnun taitavasti, vie arjen puuhiin ja huoliin."

Tärkeitä kirjailijoita Alasalmelle ovat Doris Lessing, Jean Rhys ja Uuno Kailas. Teini-iässä hän koki Hubert Selbyn hengenheimolaisekseen.
Kirjoittamisensa nykyisiä lähtökohtia hän pohdiskelee: "Ihmiset ovat arvaamattomia ja heidän motiivinsa osittain selittämättömiä. Kirjoissa pitää olla samaa uskomattomuutta kuin elämässä, arjen äärimmäistä draamaa".

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Päivi Alasalmen tuotanto

Romaanit:

Saana (1988)
Lopettajat (1990)
Onnellisia ihmisiä (1992)
Vainola (1996)
Metsäläiset (2000)
Ystävä sä naisien (2002), myös äänikirjana 2003
Tuo tumma nainen (2006)
Valkoinen nainen (2008)
Joenjoen laulu (2013)
Pajulinnun huuto (2015)

Taivaan tulet : punainen kukko / Kari Väänäsen TV-käsikirjoituksen pohjalta [Taivaan tulet 2] (2011)

Novellikokoelmat:

Suden hetki (1995)
Koirapäinen pyöveli (2010)

Sadut:

Turhamainen aasi (2009)
Sinnikäs meripoika (2011)
Kultainen kissanpentu (2013)

Näytelmät:

Rakas pappimme (1998)

Kuunnelmat:

Onnellisia ihmisiä (1993)

Liikaa kissoja (1997)

Kertomukset:

Ohi häpeäpaalun : novelli julkaistu Ilta-sanomien viikonvaideliitteessä kesällä 1998 ja myöehmmin antologiassa Novelleja rakkaudesta (Ilta-sanomat 2000).
Makea päiväuni : Kertomus arkiston työllistetyistä. Snobistinen, henkisesti terrorisoiva pomo herättää työllistettyjen kostonhimon.
Seitsenosainen jatkokertomus julkaistiin Helsingin Sanomissa 5.1. - 16.2.1997.
Sata (2004):
että iloni olisi tuuli joka kantaa. (toim. Terttu Härkönen) 2004, s. 38-40.
Vanhainkodissa asuva nainen muistelee elämäänsä, jonka kuluessa hän on oppinut hillitsemään kiivaan luonteensa aluksi kymmeneen laskemalla. Vanhainkodin arpajaisvoiton myötä nainen päättää, "että nyt taas, hänen iässään, hän saa avata suunsa, kun siltä tuntuu." (Tuija Lassila/ Sanojen aika)

Antologiat:

Lähikuva (1988)
Loputtomat hunnut (1988)
Paperin avaruuteen (1992)
Mielen maisemat (1993)
Shakespearen sisarpuolet (1994)

Tietokirjat:

Matkalla paratiisiin (1999): Alasalmi puolisoineen tekee maailmanympärysmatkaa kahdessa eri osassa. Ensin tehdään lyhyempi reissu Puolaan, Israeliin ja Egyptiin. Toinen matka kestää kahdeksan kuukautta ja silloin todella kierretään: Ranska, Afrikka, Intia, Nepal, Thaimaa, Australia, tyynen meren saaret ja USA. Tekstiä kyydittävät valokuvat. (Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Loistava yksinhuoltajuus (2011): Kirja sisältää mukaansatempaavia kertomuksia yksinhuoltajuuden ihanuudesta ja haasteista. Alasalmi on haastatellut äitejä ja isiä, jotka ovat syystä tai toisesta valinneet yksihuoltajuuden. Tietopuolella annetaan ohjeita ja vinkkejä, mistä saada taloudellista apua ja toisaalta henkistä tukea, kun arkea eletään yksin lasten kanssa. (Sanojen aika)

Muu tuotanto
Onnellisia ihmisiä : tv-sarja 1995

Käännökset:

Srecni ljudje. - Ljubljana, 1995 (Onnellisia ihmisiä - sloveeni)
Des gens heureux , 1997
(Onnellisia ihmisiä - ranska)
L´Europa Racconta, antologia, 1996 (ital.)
Super short stories, 1996
(käännetty kaikille EU:n kielille)
Polars du Nord : une anthologie, 1997 (ranska)
47 moderne europaeiske noveller, 1997 (tanska)
Kärlek på finska : en antologi, 2002 (ruotsi)

Alasalmen tuotantoa on käännetty EU-kielille, venäjäksi ja sloveeniksi.

Tekstinäyte

Ote teoksesta Vainola (1996)

Aamu ei tuonut vapautusta, vaan valon joka viipaloi hänen väsymyksensä ja auttoi häntä kuvittelemaan, että sen päivän hän suorittaisi. Hän oli halukas selviytymään, hän oli hanakka toipuja, hän selvitti paksun tammioven läpi miehelleen. Hän pesi kasvonsa säteilevään päivään ja tajusi ettei hänen miehensä enää rakastanut häntä. Jo paljon aiemmin hän oli ymmärtänyt oman rakkautensa kuolleen, mutta ei ollut antanut huomiolleen suurtakaan arvoa. Hänellä ei ollut enää aikomusta reagoida tunteisiinsa. Hän oli tukehduttanut ne jo silloin, kun niiden totteleminen olisi pelastanut hänet. Sinä aamuna hän tiesi, että kuolisi.

Lähteitä ja viittauksia

- Kauhean ihanaa : lukuvimman pauloissa, Lea Rojolan artikkeli teoksessa Populaarin lumo - mediat ja arki, Turun yliopisto, Mediatutkimus, 2000.
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 8, toim. Ismo Loivamaa, Avain 2012.
- Kotimaisia nykykertojia 1-2 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2003)
- Lehtileikkeet : Päivi Alasalmi (Tampereen kaupunginkirjasto)
- Linna, Susanna: Lady Vainolan uudet vaatteet: naisesitysten intertekstuaalisuus, ironia ja parodia Päivi Alasalmen romaanissa Vainola, Helsingin yliopisto, 2001
- Mertonen, Kati: Toinen puoli : suomalaisen kauhukirjallisuuden intertekstuaalisia ja lajityyppisiä suhteita, Helsingin yliopisto, 2009.
- Paperin avaruuteen : Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjailijoita ja heidän tekstejään / toim. Maija Kanerva et al. (Tampereen kaupunginkirjasto 1992)
- Populaarin lumo: mediat ja arki / toim. Anu Koivunen et al.(Turun yliopisto 2000)
- Putkonen, Maiju: "Pyhä yleisviha" : ihmissusi ja vieraanpelko Päivi Alasalmen teoksessa Metsäläiset, Helsingin yliopisto 2009.
- Tampereen kasvot : henkilökuvia / toim. Reijo Sippola,Jarmo Kettunen (Sanasato 1997)