Talvio, Maila

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kirjailija Maila Talvio, 1910-luku. Salon Strindberg. Museoviraston kuvakokoelmat.
Katso video

 
 
Nimi
Talvio, Maila
Kirjailijan muu nimi
Mikkola, Maila
Mikkola, Maria
Winter, Maila
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Tekijä
Kääntäjä
Elämäkertatietoa
1960-luvun kulttuurimurroksen jälkeen unohdettu Maila Talvio nousi 1900-luvun lopulla esiin modernisti ristiriitaisena kirjailijapersoonana. Julkisuudessa tarmokas ja optimistinen tahtoihminen kuvasi kaunokirjallisissa teoksissaan kärsimystä ja kuolemaa. Tuotannossaan Talvio käsitteli sekä yhteiskunnallisia ja yksilöpsykologisia ongelmia että Helsingin historiaan liittyviä teemoja.

(Kansallisbiografia)

- - -


oikea nimi Maria (Maila) Mikkola, os. Winter

s. 1871 Hartola
k. 1951 Helsinki

Itä-Hämeen oloja teoksissaan kuvannut Talvio kävi Helsingin suomalaisen yhteiskoulun (1884-88). Hän teki useita opintomatkoja Venäjälle, Liettuaan, Puolaan, Saksaan, Ranskaan, Italiaan ym.

Palkinnot ja arvonimet:

- valtion kirjallisuuspalkinto (1901, -06, -15, -18 ja -36)
- Puolan akatemian kultainen seppele (1936)
- Aleksis Kiven palkinto (1940)
- Hampurin yliopiston Heinrich Steffenin palkinto (1940).
- Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvo (1950)

Maila Talvion varsinainen kirjallinen läpimurto tapahtui romaanissa "Pimeänpirtin hävitys", tuossa "suuressa korven ja pitäjän eepoksessa", jota kirjallisuutemme hyvä saksalainen tuntija J. J. Meyer piti suomalaisen romaanirunouden kaikkein parhaimpiin kuuluvana. . . Maila Talvion tyypillinen asteikko on harvinaisen laaja. Se ulottuu lyyrillis-pateettisesta kuvauksesta iloittelevaan huumoriin ja kirpeään, rankaisevaan satiiriin ja ironiaan saakka. Lauri Viljanen on syyllä nimittänyt häntä "suomalaisen romaanin taikuriksi". On vaikea sanoa, onko ihmisen ja yhteiskunnan vaiko ihmisen ja luonnon välinen suhde etualalla hänen kertomataiteensa ongelmien joukossa - molemmat nämä suuret perusprobleemit ovat askarruttaneet häntä jatkuvasti ja ne kietoutuvat myös usein hänen kertomataiteessaan erottamattomasti toisiinsa.
(Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan,1954.)

"Pimeän pirtin hävitys alkaa Hartolan kirkolta Mäntyharjulle kulkevan maantien kuvauksella ja koko kertomus kuvastaa Itä-Hämeen räikeitä yhteiskunnallisia vastakohtia sisältävää elämää 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Myös Itä-Hämeen kartanoiden elämää on kuvattu teoksessa.

Ennen Maila Talvion teosten pitkää sarjaa Itä-Häme oli suomalaisessa kertomakirjallisuudessa käsittelemätön maakunta. . . Vasta Maila Talvio esitteli Itä-Hämeen ihmiset ja olot kaunokirjallisessa valaistuksessa. Tämä tapahtui varsin perusteellisesti: kirjailijamme tuotannon lähtökohta on Hartolan sydänmaankylän Nipulin kartanon Haapaniemen keinu, ja samoille pitäjänmaisemille kertoja toi viimeisenkin henkilönsä Lokakuun morsiamen. Näiden kahden kertomuksen puolivuosisataiseen väliaikaan mahtuu parisenkymmentä romaania, puolentoistakymmentä novelli- ja puhekokoelmaa, kymmenkunta näytelmää sekä lisäksi elämänkertoja ja pikkukirjasia, yhteensä n. 7000 sivua. Niiden joukossa on edustava määrä kotiseutuaiheisiakin teoksia, joiden katsotaan kuuluvan kansalliskirjallisuuteemme. Niiden miljöönä on itähämäläinen kartanoyhteiskunta, jossa syvä juopa vallitsee turmeltuneen maalaisherrasväen ja hiljaisen rahvaan välillä. Tendenssi kohdistuu lähinnä pitäjän herroihin.
Itä-Hämettä käsittelevän kirjallisuuden luettelossa on ehdottomasti mainittava Maila Talvion muistikuvat Rukkaset ja kukkaset, joissa tekijä kertoo pienen Marin muistelmia lapsuutensa Hartolasta Rautaveden rannoilta ja Nipulin sydänmailta. Kertomuksen sivuilla elävät vuosisadan lopun Hartolan säätyläiset ja talonpojat, sillä kaikki paikat ja henkilöt on mainittu oikeilla nimillään. Rukkaset ja kukkaset on maakunnan tyttären sanainen seppele syntymäseudulleen . . . Itähämäläinen lukija varmasti sanoo, että Maila Talvio oli ennen kaikkea kotiseutunsa kuvaaja."
(E. J. Ellilä, 1966.)
Tekstinäyte
Viimeisellä rekikelillä ajoi Winterin perhe Savelasta Hartolan isoonpappilaan, minne Julia Malvina Bonsdorff, vastanimitetyn Hartolan kirkkoherran Adolf Magnus Winterin vaimo, nyt muutti toisen kerran - olihan hän 8-vuotiaana lapsena vanhempiensa mukana ensi kerran tullut tänne, tullut Haminasta syntymäkaupungistaan, missä hänen isänsä Nils Robert Bonsdorff oli ollut kadettikoulussa miekkailun ja matematiikan opettajana. Miten sopiva hän lienee ollut syrjäisen maaseurakunnan sielunpaimeneksi ja miten paljon hän lienee osannut suomenkieltä? Joka tapauksessa pitäjässä sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen vielä muistetaan joitakin kaskuja "Punstohv-vainajasta". Muistetaan, että hän lukusijoilla mielellään itse halusi luettaa lapset "ettei kanttuor peäsis` kiusuamaa niitä". Kanttori nähtävästi ajan tavan mukaan piti velvollisuutenaan sovelluttaa käytännössä olevia rangaistuskeinoja huonolukuisiin lapsukaisiin: pistettiin heidät pöydän alle, tai vedettiin heidän otsaansa mustekynällä risti, tai lyötiin vitsalla sormille, ynnä muuta samantapaista. Niinikään muistetaan pitäjässä, että Punstohv-vainajan pappilassa, vaikka rovasti oli jättänyt miekkailun-opettajan tehtävät Haminaan ja ruvennut Hartolaan papiksi, seinillä yhä riippui miekkoja ja floretteja, joilla hänen poikansa varttuessaan leikkivät, siten jo vaistomaisesti valmistaessaan itseään sotilasuralle - tulihan kaksi heistä sittemmin kenraaliksi keisarillisessa venäläisessä sotaväessä.

Rukkaset ja kukkaset: muistinäkyjä, 1947.
Lähteitä ja viittauksia
- Suomen Kirjailijat 1809-1916. SKS 1993, s. 754-758.
- Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan. WSOY 1954, s. 287 ja 290.
- E. J. Ellilä teoksessa Suvijuhla. Itä-Hämeen kansanopiston 20-vuotisjulkaisu juhannuksena 1928, s. 7.
- E. J. Ellilä. Itähämäläisiä kirjailijoita, 1966, s. 18-19.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Anttila, Selma(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • On sama kuin
    Andelin, Selma
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Maakunta-alue
    Päijät-Häme
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Jotuni, Maria(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • On sama kuin
    Haggrén, Maria
  • Krohn, Helmi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    Setälä, Helmi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • On sama kuin
    Kurki, Anni
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Onerva, L.(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Koskenniemi, V. A.(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1907
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1919
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Aho, Juhani(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1907
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1890-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    norja
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Zilliacus, Emil(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • On sama kuin
    Alvik, Johan
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1937
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Larin-Kyösti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1890-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1919
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Haahti, Hilja(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    Krohn, Hilja
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1890-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1940-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Hellén, Immi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1910-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    norja
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1890-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1930-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1920-luku
  •