Keisala, Markku

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Ammatti

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Muut teokset (kuvittajana)

Tyyppi

kansi

Kirjailijan omat sanat

Allekirjoittaneella on yli 35 vuoden työrupeama metsäteollisuuskonsernin talous- ja tietohallinnon moninaisissa tehtävissä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kirjoittaminen tuli pintaan joskus vuonna 2000 Tampereella, jossa osallistuin monille kirjoittajakurssille. Myös Oriveden Opistolla olen ollut muutamana kesänä (mm. dekkarikurssi).

Harrastuksiani ovat kirjoittamisen lisäksi liikunta luonnossa, mökkeily, valokuvaus, metsästys (jäänyt viime vuosina vähemmälle), sukuseuratoiminta ja tietenkin lukeminen.

Elämäkertatietoa

Harrastukset: lukeminen, luontoliikunta, valokuvaus

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kirjoituksia antologioissa:
Syyllinen, syyllisempi : Kouvolan dekkaritapahtuman novellikilpailun parhaat 2005. Kouvola : Kouvolan kaupunki, 2005.
Rikos rautateillä : Kouvolan dekkaritapahtuman novellikilpailun parhaat 2008. Kouvola : Kouvolan kaupunki, 2008.

Tekstinäyte

"Suntio Astrid Behm katsoi keskittyneesti kirkon alttaria. Kaiken pitäisi olla jo kunnossa. Virret ja niiden numerot oikeassa järjestyksessä, kyllä, kaikki oikein. Urkuparvella valot päällä ja urut avattuna. Täydellistä. Astrid piti juuri tällaisesta hetkestä. Kesäaamuna. Kunpa muutkin osaisivat tällaista arvostaa, mutta eipä täällä yleensä liiaksi tungosta ollut. Valitettavasti. Tosin kesäaikana oli havaittavissa jonkun verran enemmän kuulijoita, tulihan tänne paljon lomailijoita.

Astrid asteli kirkon keskikäytävää ulko-ovelle päin. Sen voisi jo avata, kello lähestyi kymmentä. Väliovi eteiseen aukeni narahtaen. Mitä tämä nyt on? Tummanpunainen ohut vana kulki oven alta vasemmalle. Astrid huojahti vähän, otti ovesta tukea ja pakottautui astumaan eteenpäin. Ovi ei kääntynyt enempää, kuten se tavallisesti teki. Astrid katsoi väkinäisesti oven taakse. Ensiksi hänen tajuntaansa iskeytyi jalkapuut, joita ei ollut ollut kirkossa enää vuosiin. Katse kohosi ja kohtasi katseen, joka ei enää ollut läsnä.
Astrid pyörtyi."

- Teoksesta Aika ei anna anteeksi. Loimaa : Ooli, 2007.

Lähteitä ja viittauksia

Vantaan kirjailijafoorumi