Paulaharju, Samuli
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kirjailija, kansatieteilijä Samuli Paulaharju 1910-luvulla. Suomela F. Museoviraston kuvakokoelmat.
Elämäkertatietoa
Samuli Paulaharju oli Oulun kuuromykkäkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä.
(Kansallisbiografia)
- - -
Samuli Paulaharju syntyi 14. huhtikuuta 1875 Kurikassa, kuoli 06. helmikuuta 1944 Oulussa.
Vanhemmat torppari Jaakko Paulaharju ja Kaisa Reinikka. Puoliso 1) Kreeta-Liisa Isokorpi 1895–1913, k. 2) Jenny Olivia Simelius 1919–.
Koulutus
Kansakoulunopettaja Jyväskylän seminaarista 1901; kuuromykkäinkoulun opettajan tutkinto 1906; huonekalupuuseppämestarin tutkinto 1906.
Ammatti
Kauppa-apulainen Ilmajoella 1892–1894; maanviljelijä, maalari Kurikassa 1894–1897; kansakoulunopettaja Viipurin läänin Uudellakirkolla 1901–1904; Oulun kuuromykkäkoulun veiston- ja piirustuksenopettaja 1904–1935. Jyväskylän seminaarin kansatieteellisten kokoelmien hoitaja 1900–1901; Oulun historiallis-kansatieteellisen museon kokoelmien hoitaja ja sihteeri 1908–1924.
Kansanperinteen kerääjä ja tutkija. Professorin arvo 1943.
- - -
Samuli Paulaharju syntyi 14. huhtikuuta 1875 Kurikassa, kuoli 06. helmikuuta 1944 Oulussa.
Vanhemmat torppari Jaakko Paulaharju ja Kaisa Reinikka. Puoliso 1) Kreeta-Liisa Isokorpi 1895–1913, k. 2) Jenny Olivia Simelius 1919–.
Koulutus
Kansakoulunopettaja Jyväskylän seminaarista 1901; kuuromykkäinkoulun opettajan tutkinto 1906; huonekalupuuseppämestarin tutkinto 1906.
Ammatti
Kauppa-apulainen Ilmajoella 1892–1894; maanviljelijä, maalari Kurikassa 1894–1897; kansakoulunopettaja Viipurin läänin Uudellakirkolla 1901–1904; Oulun kuuromykkäkoulun veiston- ja piirustuksenopettaja 1904–1935. Jyväskylän seminaarin kansatieteellisten kokoelmien hoitaja 1900–1901; Oulun historiallis-kansatieteellisen museon kokoelmien hoitaja ja sihteeri 1908–1924.
Kansanperinteen kerääjä ja tutkija. Professorin arvo 1943.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Novellit
Tunturien yöpuolta : vanhoja tarinoita. WSOY 1934
Lastenkirjallisuus
Metsän satua ja totta. WSOY 1945
Samuli Paulaharjun kansatieteelliseen kirjalliseen tuotantoon kuuluu parikymmentä teosta. Hänen teoksiaan on käännetty ruotsin, englannin, saksan ja puolan kielille.
Kirjailijan tuotannosta:
* Martti Haavio: Kokonainen elämä. Kirjeenkatkelmia Samuli Paulaharjun viimeisiltä vuosilta, Suom. Suomi 1944, s. 77–83; Martti Haavio: Samuli Paulaharju ja hänen uusi teoksensa, Uusi Suomi 24.12.1943; Pirkko Hakola: Samuli Paulaharjun tyyli. Keskeisiä syntaksin ilmiöitä. Vaasa 1974 (SKS:n toimituksia 315); Rafael Koskimies: Samuli Paulaharju. Elävä kansalliskirjallisuus III. Helsinki 1949, s. 153–157; Simo Mannila: Korvaamaton murremies kielen latteutumisen nykyviheessa, Kansan Uutiset 21.03.10976; Erno Paasilinna: Menetetty maailma ja unohdettu kirjailija. Siperialainen estetiikka. Keuruu 1978, s. 115–121; Professori Samuli Paulaharjua haastattelemassa hänen kodissaan Oulun Tuirassa, Vaasa 17.10.1943; Samuli Paulaharju. Aleksis Kivestä Saima Harmajaan. Porvoo 1943, s. 315–322; Annamari Sarajas: Pohjoisen Suomen kuvaajia. SK V. Keuruu 1965, s. 105–108.
* Lisätietoa kirjailijan tuotantoon liittyvistä artikkeleista ja arvosteluista löytyy teoksesta: Suomen kirjailijat 1917-1944, sivu: 267. Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1981.
Tunturien yöpuolta : vanhoja tarinoita. WSOY 1934
Lastenkirjallisuus
Metsän satua ja totta. WSOY 1945
Samuli Paulaharjun kansatieteelliseen kirjalliseen tuotantoon kuuluu parikymmentä teosta. Hänen teoksiaan on käännetty ruotsin, englannin, saksan ja puolan kielille.
Kirjailijan tuotannosta:
* Martti Haavio: Kokonainen elämä. Kirjeenkatkelmia Samuli Paulaharjun viimeisiltä vuosilta, Suom. Suomi 1944, s. 77–83; Martti Haavio: Samuli Paulaharju ja hänen uusi teoksensa, Uusi Suomi 24.12.1943; Pirkko Hakola: Samuli Paulaharjun tyyli. Keskeisiä syntaksin ilmiöitä. Vaasa 1974 (SKS:n toimituksia 315); Rafael Koskimies: Samuli Paulaharju. Elävä kansalliskirjallisuus III. Helsinki 1949, s. 153–157; Simo Mannila: Korvaamaton murremies kielen latteutumisen nykyviheessa, Kansan Uutiset 21.03.10976; Erno Paasilinna: Menetetty maailma ja unohdettu kirjailija. Siperialainen estetiikka. Keuruu 1978, s. 115–121; Professori Samuli Paulaharjua haastattelemassa hänen kodissaan Oulun Tuirassa, Vaasa 17.10.1943; Samuli Paulaharju. Aleksis Kivestä Saima Harmajaan. Porvoo 1943, s. 315–322; Annamari Sarajas: Pohjoisen Suomen kuvaajia. SK V. Keuruu 1965, s. 105–108.
* Lisätietoa kirjailijan tuotantoon liittyvistä artikkeleista ja arvosteluista löytyy teoksesta: Suomen kirjailijat 1917-1944, sivu: 267. Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1981.