Kilpi, Hilja
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Hilja Kilpi. Atelier Apollo, kuvaaja 1908. Museovirasto.
Elämäkertatietoa
Lääketieteen opintoja.
Puoliso Volter Kilpi vuodesta 1907.
Puoliso Volter Kilpi vuodesta 1907.
Tekstinäyte
MAILIISA
Ei kai tuollaiselle miehelle kukaan mene, joka vähänkin pystyy ajattelemaan! Ikuiseen onnettomuuteen joutuisi. Ennen pitkää saisi nähdä, miten tuo alkaa mielistellä muita . . . vaikkapa vaan omia piikojaan. Olisi se kaunista . . . sekin elämä!
TAPANI
Mailiisa! Sinä annat vihan ja kiukun soaista itsesi ja pimittää selvän järjen.
KREETA (vakuuttaen)
Te erehdytte, emäntä!... ja aivan perin juurin sittenkin!
MAILIISA
Antakaa te vaan uskotella itseänne! mutta minä en anna. - Kyllä minä tuon viettelijän tiedän ja tunnen ... Tänne se vaan on tullut, kun tietää tässä pesässä tavaraa olevan. Siinä sen vetovoima!
TAPANI
Sen sinä voit sovittaa kehen tahansa! - Ja omaa sukuasi soimaat, kun häntä moitit.
MAILIISA.
Joku mätä muna pesässä aina on.. ·
KREETA
Minä tiedän sanoa ja uskallan ottaa sen vaikka valalleni: Tässä on tosi kysymyksessä . . . Katsokaa Johannaa . . . ! Eikö ole hän elävä todistus siitä?
MAILIISA
On antanut tuon veijarin narrata itsensä ja uskoo sitte sen puheita. Mutta minua ei narratakaan! ja osaan minä varjella taloni ja tavarani, ettei tuo täältä mitään hyödy.
TAPANI (katkerasti)
Sinun talosi... ja tavarasi...! Kuka niitä silloin tarvitsee? Ketä ne kostuttavat? (Painokkaasti.) Ne sinä saat viedä mukanasi hautaan. - (Raskaasti) Ei tule sinulle sukusi jatkajaa, ei talosi perijää . . .
MAILIISA
Ottakoon minun puolestani kenen muun tahansa! - (Kovuudella) Mutta sen sanon minä: Tuolle miehelle hän ei mene niin kauan kuin minä sen voin estää! (Koputtaa nyrkillä pöytään.) Ja jona päivänä hän sille sitte uskaltaa mennä. . . ei ole hänen enää astumista tuon kynnyksen yli.
TAPANI (raskaasti)
Kova sinä olet ja säälimätön. Se on sitä vanhaa verta . . .
KREETA (kiihtyneenä)
Voitteko te, emäntä, vastata teoistanne? Rohkenetteko te kerran tehdä tiliä Johannasta elämän Herralle? . . . Minä rukoilen teitä, emäntä: Antakaa nöyryyttää mielenne! säälikää lastanne! . . . ja antakaa heidän saada toisensa!
TAPANI
Mailiisa! . . . peruuta sanasi! . . . Muista sukuasi ja taloasi!
MAILIISA
Säästäkää ruikutuksenne muille! minä en niitä tarvitse. - Eikö minulla ole valta talossani? Eikö minulla ole oikeus tehdä ja toimia, miten parhaaksi näen? - Pysykää te vaan omissanne, kyllä minä pidän huolen siitä, mikä minun autuuteeni kuuluu.
KREETA (järkytettynä )
Sen minä vielä sanon, että jos ette pelkääkään ihmisten tuomiota, niin pelätkää edes Jumalan. . . sillä Jumala ei salli. . .
MAILIISA (polkee jalkaa)
Suu kiinni! ja paikalla! - Jo te olette ihan villissä!
(Sillankorven emäntä 1915)
Ei kai tuollaiselle miehelle kukaan mene, joka vähänkin pystyy ajattelemaan! Ikuiseen onnettomuuteen joutuisi. Ennen pitkää saisi nähdä, miten tuo alkaa mielistellä muita . . . vaikkapa vaan omia piikojaan. Olisi se kaunista . . . sekin elämä!
TAPANI
Mailiisa! Sinä annat vihan ja kiukun soaista itsesi ja pimittää selvän järjen.
KREETA (vakuuttaen)
Te erehdytte, emäntä!... ja aivan perin juurin sittenkin!
MAILIISA
Antakaa te vaan uskotella itseänne! mutta minä en anna. - Kyllä minä tuon viettelijän tiedän ja tunnen ... Tänne se vaan on tullut, kun tietää tässä pesässä tavaraa olevan. Siinä sen vetovoima!
TAPANI
Sen sinä voit sovittaa kehen tahansa! - Ja omaa sukuasi soimaat, kun häntä moitit.
MAILIISA.
Joku mätä muna pesässä aina on.. ·
KREETA
Minä tiedän sanoa ja uskallan ottaa sen vaikka valalleni: Tässä on tosi kysymyksessä . . . Katsokaa Johannaa . . . ! Eikö ole hän elävä todistus siitä?
MAILIISA
On antanut tuon veijarin narrata itsensä ja uskoo sitte sen puheita. Mutta minua ei narratakaan! ja osaan minä varjella taloni ja tavarani, ettei tuo täältä mitään hyödy.
TAPANI (katkerasti)
Sinun talosi... ja tavarasi...! Kuka niitä silloin tarvitsee? Ketä ne kostuttavat? (Painokkaasti.) Ne sinä saat viedä mukanasi hautaan. - (Raskaasti) Ei tule sinulle sukusi jatkajaa, ei talosi perijää . . .
MAILIISA
Ottakoon minun puolestani kenen muun tahansa! - (Kovuudella) Mutta sen sanon minä: Tuolle miehelle hän ei mene niin kauan kuin minä sen voin estää! (Koputtaa nyrkillä pöytään.) Ja jona päivänä hän sille sitte uskaltaa mennä. . . ei ole hänen enää astumista tuon kynnyksen yli.
TAPANI (raskaasti)
Kova sinä olet ja säälimätön. Se on sitä vanhaa verta . . .
KREETA (kiihtyneenä)
Voitteko te, emäntä, vastata teoistanne? Rohkenetteko te kerran tehdä tiliä Johannasta elämän Herralle? . . . Minä rukoilen teitä, emäntä: Antakaa nöyryyttää mielenne! säälikää lastanne! . . . ja antakaa heidän saada toisensa!
TAPANI
Mailiisa! . . . peruuta sanasi! . . . Muista sukuasi ja taloasi!
MAILIISA
Säästäkää ruikutuksenne muille! minä en niitä tarvitse. - Eikö minulla ole valta talossani? Eikö minulla ole oikeus tehdä ja toimia, miten parhaaksi näen? - Pysykää te vaan omissanne, kyllä minä pidän huolen siitä, mikä minun autuuteeni kuuluu.
KREETA (järkytettynä )
Sen minä vielä sanon, että jos ette pelkääkään ihmisten tuomiota, niin pelätkää edes Jumalan. . . sillä Jumala ei salli. . .
MAILIISA (polkee jalkaa)
Suu kiinni! ja paikalla! - Jo te olette ihan villissä!
(Sillankorven emäntä 1915)