Myyryläinen, Marja

Kirjailijan muu nimi

Vantti, Marija

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Kirjailijan omat sanat

Emme löydä itseämme, jos hylkäämme menneisyytemme.

Elämäkertatietoa

Vanhemmat
rovasti Aaro Pyrhönen ja opettaja Aili Marjatta Helanen

Puoliso
lakimies Vesa Kari Antero Myyryläinen

Koulutus
Filosofian lisensiaatti Jyväskylän yliopisto 1998, PD Helsingin yliopisto 1999.

Asuinpaikat
Vesanto 1975-1980.

- - -

Luonnehdinta

Mikkeliläinen Marja Myyryläinen on tietokirjailija, mikrohistorioitsija, luova kirjoittaja ja menneisyydestä kirjoittavien valmentaja. Hänen mielestään jokainen ihminen ja yhteisö on tarinan arvoinen. Omien kokemustensa kautta hän tietää, että kirjoittaminen on oivallinen tapa asettaa elämän palikat järjestykseen ja vapautua menneisyyden painolasteista.


Faktaa

Marja Myyryläinen syntyi Helsingissä 25.8.1953. Hänet adoptoitiin mikkeliläiseen papinperheeseen. Lapsuuteensa hän vietti Haukivuoren pappilassa ja aloitti koulunkäyntinsä kirkonkylän kansakoulussa. Perhe muutti myöhemmin takaisin Mikkeliin, jossa Marja kävi tyttölyseon. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1973, minkä jälkeen hakeutui opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon. Marja Myyryläinen opiskeli hyvin laaja-alaisesti humanistisia, kasvatustieteellisiä ja yhteiskunnallisia aineita, mm. kansatiedettä, Suomen historiaa, yhteiskuntatiedettä, kirjallisuutta ja erityispedagogiikkaa. Kandidaatintutkinnon hän suoritti vuonna 1976, maisterintutkinnon 1986 ja filosofian lisensiaatin tutkinnon 1998. Marja Myyryläinen haaveili aluksi toimittajan urasta. Tutkintojen rinnalla hän hankki kuitenkin mm.opettajan sekä luki-ja opinto-ohjaajan pätevyydet. Kahden vuosikymmenen ajan Myyryläinen työskenteli koulumaailmassa monenlaisissa tehtävissä niin opettajana, opinto-ohjaajana kuin hallinnollisessakin työssä.

Vuoden 2000 alusta Marja Myyryläinen jäi vapaaksi kirjailijaksi ja kouluttajaksi.

Marja Myyryläinen on ollut naimisissa ja hänellä on poika sekä lapsenlapsia. Nykyään hän asuu Mikkelin Anttolassa Saimaan rannalla. Hän harrastaa pihamaalla puurtamista, keinumista, metsissä vaeltelua ja elämän ihmettelyä.


Kirjailijaura

Kirjojen salaperäinen maailma kiinnosti Marjaa jo ennen kuin hän oppi lukemaan. Hän hipelöi vanhempiensa kirjahyllyjen kirjoja ja piirsi kosmoskynällä niihin omia lisämerkintöjään. Innolla hän kuunteli satuja ja tarinoita. Äiti luki erityisesti Topeliuksen ja Swanin satuja, isä kertoili lapsuutensa ja nuoruutensa tarinoita. Lukemaan opittuaan Marja suorastaan ahmi niin koti- kuin ulkomaistakin tyttökirjallisuutta. Hänen suosikkejaan olivat erityisesti Luisa M. Alcottin, Anni Swanin ja Anni Polvan kirjat, jotka puolustivat tyttöjen oikeuksia. Kansakoulun neljännellä luokalla Marja aloitti ensimmäiset kirjoittamiskokeilut. Hän kirjoitti innolla aineita, osallistui raittiuskilpakirjoituksiin ja kirjoitti pieniä tarinoita omaan vihkoonsa. Oppikoulun alaluokilla alkoi päiväkirjan ohella syntyä runoja, tarinaa koululehteen ja viisitoistavuotiaana ensimmäinen romaanikäsikirjoitus. Marja Myyryläisen mielirunoilijoita olivat tuohon aikaan Saima Harmaja ja Uuno Kailas. Myöhemmin hänen mielikirjailijoitaan ovat olleet mm. Maria Jotuni, Eeva Kilpi, Leena Lander ja Jyrki Vainonen.

Kirjoittamisen ja lukemisen innoittamana Marja Myyryläinen opiskeli mm. kirjallisuutta ja suomen kieltä Jyväskylän yliopistossa. Opinnot kuitenkin lamauttivat hänen luovan kirjoittamisintonsa vuosikymmeniksi. Lähes kolmeenkymmeneen vuoteen hän ei kirjoittanut muuta

kuin työelämään ja opintoihinsa liittyviä tietotekstejä. Vuosituhannen vaihteessa tapahtuneet yksityiselämän myllerrykset avasivat kirjoittamisen portit sellaisella vimmalla, että Marja Myyryläinen irtisanoutui virastaan ja heittäytyi vapaaksi kirjailijaksi. Hän ryhtyi kirjoittamaan omia tekstejään ja tekemään menneisyyteen liittyviä tilaustöitä. Vähitellen kirjoittajat eri puolelta Suomea alkoivat pyytää hänen apuaan menneisyydestä kirjoittamiseen ja tekstiensä julkaisukelpoiseksi saattamiseen. Näin sai alkunsa vuodesta 2004 toiminut Skripta Kirjoittajaopisto. Sen ohjauksessa lähes 150 kirjoittajaa on tähän mennessä saanut valmiiksi oman kirjansa. Kokemustensa pohjalta Marja Myyryläinen on laatinut kirjoittamaan kannustavan opaskirjan Totta ja tarua. Kirja menneisyydestä kirjoittaville (2008).

Kirjoittamaan Marja Myyryläinen on harjaantunut lukemalla ja kirjoittamalla, mutta myös opiskelemalla sanataiteen opintoja mm. Oriveden opiston koulutusohjelmissa. Hänen ateljeekriitikoitaan ovat olleet mm.tietokirjailija Eero Ojanen ja kirjailija Tarmo Laitinen. Tähän mennessä Myyryläinen on julkaissut neljätoista tavalla tai toisella menneisyyteen liittyvää teosta. Kymmenessä vuodessa kirjailijuudesta on tullut hänelle työ, mutta myös tapa elää ihmisten ja tarinoiden maailmassa.

* * *

Apurahoja mm. opetusministeriö, Suomen Tietokirjailijat ry, A. Kordelinin säätiö ja WSOY:n Kirjasäätiö.


Päätalo-Instituutin Möllärimestari 2002, 2004.

Savonia-palkintoehdokas 2003.



Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsen.
Suomen Maakuntakirjailijat ry:n jäsen.
Suomen Elämäntarinayhdistys ry:n jäsen.
Mikkelin Kirjoittajat ry:n jäsen.
Sukuseurojen Keskusliiton kirjoituskilpailuraadin jäsen.



Luki-ohjaaja 1984 -.
Kirjoittajien kouluttaja ja valmentaja 2001 -.
Skripta Kirjoittajaopiston johtajaopettaja 2004 -.

(Etelä-Savon kirjailijat)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Mikkelin tyttökoulu 1879 - 1979. Muistokirja. Mikkelin kaupunki 1979.

Lukivaikeuksien diagnosointi ja lukiharjoituksia ammatillisille oppilaitoksille. Koulun erityispalvelu oy 1988.

Helmat heilumaan, letit liehumaan. Ammatillisen kotitalousopetuksen vaikutus naisen elämänvalintoihin itsenäistyneessä Suomessa. Lis.työ. Suomen historian laitos, Jyväskylän yliopisto 1998.

Runoja. Aaro Pyrhönen. Postuumi toimitustyö. Omakustanne 2000.

Kahdesti lapsi. Runoja. Omakustanne 2001.

Riisuttu puu. Runokokoelma. Hilma Rämänen. Toimitustyö. Omakustanne 2002.

Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä 50 vuotta. Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä 2002.

Vieras huone eli ovi dementoituvan mielenmaisemaan. Pienoisromaani. Skripta Kustannus 2003.

Mitä minä tänään koulussa opin? Mikkelin tyttökoulun – Urheilupuiston koulun 125-vuotishistoriikki. Mikkelin Tyttölyseon Seniorit ry 2004.

Ytissä on ytyä. Mikkelin ympäristötekniikan instituutin ensimmäinen vuosikymmen. Etelä-Savon ammattikorkeakouluyhtymä 2004.

Päämajakaupungin naiset isänmaan asialla. Mikkelin Maanpuolustusnaiset ry 2006.

Papinlapset. Yksi kirjoittajista. Ajatus Kirjat 2007.

Totta ja tarua. Kirja menneisyydestä kirjoittavalle. Mediapinta oy 2008.

Taito käsissämme. Taito Itä-Suomi ry:n 100-vuotishistoriikki. Taito Itä-Suomi ry 2008.

Etelä-Savon maakuntakirjaston kirjailijatietokanta 2009.



Kymmeniä lehtiartikkeleita.