Vielma, Ahti

Tekstissä on kuunteleva ja keskusteleva vire. Runojen puhuja ja proosan kertoja avautuvat tulkitsemaan elämän tapahtumiin sisältyvää viestiä. Suhde Jumalaankin on keskusteleva. Vielma pohtii: ”Olen rukoillut paljon, / enkä ole vielä kertaakaan pettynyt.”

Vielma kirjoittaa politiikan mustistakin puolista. Runo ”Politiikan shakkipeli” kertoo yhteiskunnallisen vaikuttamisen monimutkaisuuteen. Shakki vaatisi ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja ryhtiä, joita nopealiikkeinen päivänpolitiikka ei ruoki. Hyökkäilyt ja melske vievät aikaa ja voimia tärkeimmältä: ”Omat yrittivät lyödä sääntöjen vastaisesti / ja vaarallisemmin kuin vastustajat.” (99)

Vielma toteaa, että kilpailu ja yksilön pyrkimys esille hämärtävät näkemystä politiikasta yhteisten asioitten vastuullisena hoitamisena. Toisarvoiset seikat nousevat helposti pintaan.

Teoksessaan Jätkäporvarin päiväkirjasta Vielma pohtii valtaa ja sen aiheuttamaa riippuvuutta. Vallanhimo on hänen mukaansa ihmisen himoista vaarallisin ja voi johtaa tuhoisiin seurauksiin. Tällaisia pohdintoja herättävät kirjoittajassa Auschwitz ja Prahassa oleva juutalaisten hautausmaa.

Julman vallankäytön vastapainoksi nousevat Vielman teoksissa vastuullisuus ja eettisyys, jotka näkyvät valinnoissa ja ratkaisuissa. Hyvyyden ja oikeudentunnon osoittamiseen ei välttämättä tarvita suuria tekoja eikä eleitä: rehtiys ja toisen rinnalle asettuminen riittävät. Silloin ihminen ei katso ketään ylös- eikä alaspäin, vaan on samalla korkeudella kaikkien kanssa, eikä politiikka ole enää vallankäyttöä vaan ihmisten palvelemista.

Katriina Kajannes
Luottamustehtävät:
Jyväskylän kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2002 - 2007.
Kansanedustaja 2003 - 2007.
Kaupunginvaltuutettu 2005 - 2008.
Kirkkovaltuustossa 1999 - 2007.
Toiminut monissa yhdistyksissä ja järjestöissä uran aikana.

"Olen kirjoittanut "runoja pöytälaatikkoon" jo 1970-luvun alusta lähtien, mutta en julkaissut niitä. Kuuluin keskustelukerhoon, jonka yhtenä jäsenenä oli Kyösti Sorjonen, nimimerkki "Joel" Keskisuomalaisessa. Alustin erään keskustelun kertomalla omista runoistani ja lausumalla niitä. Kyösti Sorjonen sanoi, että noista runoistahan pitää tehdä kirja. Näin syntyi vuonna 1995 ensimmäinen runokirjani "Pieni poika". Siitä alkoi kirjallinen työni ja tähän mennessä on julkaistu yhteensä yhdeksän teosta.
Kirjoitan lähes päivittäin. Se on minun lempiharrastukseni. Kirjoitan hyvin mielelläni ihmisistä ja heidän elämästään ja yleensä elämän tapahtumista ja ihmeellisyyksistä.Luonto on myös keskeinen aiheeni. Lapsuuden tapahtumilla poltetussa Lapissa on aivan keskeinen vaikutus ajatuksiini.
Keskisuomalaisuus näkyy kirjallisessa tuotannossani vahvasti luontokuvausteni kautta. Olen huomattavan osan runoistani kirjoittanut Päijänteen Oravasaaressa kesämökilläni. Proosateksteissäni kerrotut tapahtumat ovat kokemuksiani pääosiltaan Keski-Suomesta. Olen elänyt Keski-Suomessa vuodesta 1973 alkaen, joten oman maakunnan tapahtumien merkitys on aivan oleellinen tuotannossani. Lempikirjani on Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija. 'Tärkein on ihminen' on ollut mottoni politiikassa ja sitä se on myös kaikessa muussa."

Harrastuksena kalastus, metsästys, liikunta, lukeminen ja kirjoittaminen.