Lounaja, Heikki

Kirjailijan muu nimi

Lilja, Heikki

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Koulutus tai tutkinto

Tekijän saamat palkinnot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

Heikki Matti Lounaja, 12.04.1912 Kiuruvesi – 19.02.1987 Varkaus. (sukunimi vuoteen 1946 Lilja). Kirjailija, metsäteknikko. Köyhiin oloihin syntynyt Lounaja kävi keskikoulun Kiuruvedellä ja sen jälkeen Rovaniemen metsäkoulun 1937-1939 ja valmistui metsäteknikoksi. Hän meni naimisiin Hilma Auerin kanssa vuonna 1938.

Sotavuosien jälkeen Lounaja toimi Rauma-Raahen (myöhemmin Rauma-Repola) palveluksessa metsätyönjohtajana Oulaisissa ja 1947-1952 piiriesimiehenä Kajaanissa. 1950 Lounaja tuli julkisuuteen esikoiskirjallaan Pitkin varsitietä ja seuraavina vuosina syntyivät Lounajan kolme ensimmäistä kirjaa ja hän tutustui myös kirjailija Ilmari Kiantoon ja Kajaanissa asuvaan metsänhoitaja, kirjailija ja taidemaalari H. Ahtelaan (Einar Reuter).

1953-1957 Lounaja asui Rovaniemellä ja toimi Metsähallituksen suonkuivaustehtävissä. Tämän jälkeen Lounaja asui perheineen muun muassa Oulussa, Haapajärvellä, Varpaisjärvellä, Iisalmessa ja Juuassa. Vuonna 1962 Lounajan vaimo kuoli ja hän meni seuraavana vuonna uudelleen naimisiin kieltenopettaja Irja Lukkarisen (s.1916) kanssa.

Vuonna 1973 Lounaja jäi eläkkeelle ja alkoi suunnitella kolmiosaista 1800-luvun Kainuusta kertovaa teossarjaa. Tästä sarjasta toteutui vain ensimmäinen osa, joka ilmestyi nimellä Tervakansan laulu.
Heikki Lounajaa voidaan pitää ensimmäisenä kainuistina – tähän ryhmään luettiin mukaan myöhemmin muun muassa Veikko Huovinen, Lauri Leskinen ja Marko Tapio.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Kirjailijasta kirjoitettua:

* Havu, Toini: Heikki Lounaja 50-vuotias. Helsingin Sanomat 12.04.1962.
* Kauppinen, Eino: Heikki Lounaja on tullut tolppatien varteen. Kirjakerho 1/1951.
* Koskeniemi, V.A: ”Lautta ohittaa kylän”. – Kootut teokset IX. Arvosteluja ja esseitä kokoelmien ulkopuolelta. Porvoo 1955 s. 350–351.
* Kokkonen, Jussi: Heikki Lounaja, alkuperäinen korpikansan kuvaaja. Kuva 12/1951.
* Salonen, Heikki-Paavali: Heikki Lounaja – selkosten kansan, savotan maailman ja jätkien elämän kuvaaja suomalaisessa kirjallisuudessa. Aamulehti 18.12.1960.

* Lisätietoa kirjailijan tuotantoon liittyvistä artikkeleista ja arvosteluista löytyy teoksesta: Suomen kirjailijat 1945-1980, sivut: 375-376. Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1985.