Bärman, Raimo

 
Nimi
Bärman, Raimo
On sama kuin
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Tekijä
Kirjailijan omat sanat
Jo koulupoikana löysin lainakirjaston ja sen aarteet. Ensimmäinen kirjallinen yritykseni oli poikien seikkailukertomus, jonka kirjoitin Kajaanissa 1960-luvun alussa. Vaimoni opettaja-kirjailija Annikki Bärman luki tarinani, innostui ja teimme sen yhdessä valmiiksi. Valistus julkaisi sen v. 1964 Salaperäinen savu, tekijänimellä R. A. Karhumies. Siitä seurasi yhteistyönä toinen poikien seikkailukirja Kuusi kadonnutta päivää, (Valistus 1968). Kirjoittelin "juttuja" eri lehtiin, Kariston Erämaailma-vuosikirjaan, Metsästys- ja kalastuslehtiin. Vuosina 1980-1981 Weilin + Göös kustansi kaksi eräkirjaani, jota seurasi Otavan ja WSOY:n kustantamat kolme eränovellikokoelmaa. Sitten alkoi kymmenisen kirjan jatkumo FinnEpos Oy:n kanssa jatkuen edelleen. (Mm. Kveenitrilogia: Kveenien rannat, Jäämeren soutajia, Ruija kutsuu).

Kirjoillani haluan kertoa luonnosta ihmisen parhaana elopaikkana, jossa jokainen näyttää ihmisyytensä luonteensa mukaisesti. Jäljistään ihminen tunnetaan.

Motto: Paperikirja säilyköön aina luettuna ja arvostettuna ihmisen "jatkeena".
Elämäkertatietoa
Raimo Kyösti Bärman, s. 1932 Sulkava.

Kirjailija.

Koulutus: Lappeenrannan kansakoulu, Lappeenrannan keskikoulu, Imatran lyseo (yksityisopp. keskik.), Lahden kansankorkeakoulu.

Bärman on kirjoittanut myös nimimerkillä R. A. Karhumies.

Bärman on työskennellyt terveystarkastajana ja asuntojen tarkastajana Kajaanissa vuosina 1960-1964 sekä terveystarkastajana Lahdessa 1964-1982 aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Hän on toiminut myös freelance-toimittajana. Nykyisin Raimo Bärman asuu Vihtijärvellä. Raimo Bärman on ollut naimisissa vuodesta 1954 opettaja ja kirjailija Annikki Bärmanin (os. Kuukka) kanssa.

Bärmanin pääteos on Ruijaan 1800-luvulla muuttaneista suomalaisista kertova Kveenitrilogia: Kveenien rannat, Jäämeren soutajia ja Ruija kutsuu. Kaikkiaan hän toteaa halunneensa kuvata pääteemoinaan suomalaissiirtolaisuutta Pohjois-Norjaan ja kansojen keskinäistä suvaitsevaisuutta. Hän on luonnon harras tarkkailija.
Bärmanin eräaiheisia tekstejä on julkaistu myös antologioissa Erämiesten matkassa: eräkirjailijamme kertovat (Otava 1987) ja Erämaailman vuosikymmenet (Karisto 2000).

Bärman on ollut Suomen kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1981 alkaen, Salpausselän kirjailijat ry:n johtokunnan jäsen yli 12 vuotta ja puheenjohtaja vuosina 1987-89. Hän on ollut myös mukana Odd-Fellow-Veljestoiminnassa 1980-luvulla.

Sulkavalla syntynyt Bärman on asunut Päijät-Hämeessä yhteensä yli 36 vuoden ajan.
Hän on käynyt Lahden Kansankorkeakoulun (1956-57). Bärman on työskennellyt terveystarkastajana/asuntojen tarkastajana Kajaanissa (1960-64) sekä terveystarkastajana Lahdessa (1964-82).
Bärmanin harrastuksiin kuuluvat valokuvaus, retkeily Lapissa ja kirjailijayhdistystoiminta.

Raimo Bärmanin mukaan hänen kirjojensa keskeisin sanoma liittyy ihmiseen luonnossa, sen osana ja vaalijana. "Nämä ihmiset eteläisestä Suomesta Jäämeren rannoille asti elävät täyttä elämää asuinseutujensa olosuhteissa aina säitä myöten" hän kertoo.

"Kirjailijatieni alkoi 1960-luvun alkupuolella poikien seikkailukirjan kirjoittamisella. Vaimoni innostui aiheesta ja kirja Salaperäinen savu syntyi yhteistyönä. Valistus julkaisi sen -64 ja myös seuraavan yhteistyönä syntyneen nuortenkirjan Kuusi kadonnutta päivää -68. Tiiviimpi kirjoittaminen alkoi 70-luvun lopulla, jolloin W&G julkaisi novellikokoelmiani, samoin Otava ja WSOY. FinnEpos Oy on kustantanut sekä runojani että ehkä vahvimpana työnäni pidetyn kveenisarjan. Kirjoitustyöni jatkuu yhä", hän jatkaa.

Päijäthämäläisiä aiheita Bärmanin tuotannossa edustavat novelli Lauri Rapalasta kirjassa Suurilta järviltä sekä novelli Vesijärven Matti kirjassa Luontopolun kulkijoita.

- - -

Luonnehdinta

Sulkavalla syntynyt Raimo Bärman vietti lapsuutensa Lappeenrannassa, mutta on asunut suurimman osan elämästään Päijät-Hämeessä. Erityisesti hän on luonnontarkkailija ja erähenkisyyden kuvaaja. Hänen keskeisin sanomansa liittyy ihmiseen luonnon osana ja vaalijana.

Useissa teoksissaan hän kuvaa Savon maisemia, ihmisiä ja tarinoita.


Faktaa

Raimo Bärman syntyi 6.6.1932 Sulkavalla sahurin perheeseen. Hän kävi kansakoulun, keskikoulun yksityisoppilaana sekä Lahden kansankorkeakoulun vuosina 1956 -1957. Hän toimi monenlaisissa työtehtävissä, mm. sepän kisällinä, asuntojen tarkastajana, terveystarkastajana ja matkailuyrittäjänä. Vapaana kirjailijana Bärman on ollut vuodesta 1984 alkaen.

Vuonna 1954 hän avioitui kirjailija Annikki Bärmanin (o.s. Kuukka) kanssa. Raimo Bärman harrastaa luontoliikuntaa, valokuvausta, kalastamista ja Pohjoisen erämaita.

Raimo Bärman on asunut mm. Tukholmassa, Kajaanissa, Anttolassa, Lahdessa ja Nastolassa. Tällä hetkellä asuu Vihtijärvellä.


Kirjailijaura

Kirjallisuus alkoi kiinnostaa Raimoa jo kansakouluaikana, kun vanhemmat kannustivat häntä kirjallisuuden pariin ja kirjastoon. Hän koki mielenkiintoa avaraan maailmaan. Mielikirjailijoita olivat mm. Arvi Järventaus, K. Nuorvala, Mark Twain, Ivan Turgenev ja Veikko Huovinen. Erityisesti taitavasti kirjoitetut hyvät tarinat ja seikkailut kiinnostivat nuoresta lähtien.

Varsinainen kirjailijaura alkoi 1950-luvulla, kun Raimo Bärman kirjoitti yhdessä vaimonsa kanssa Salaperäinen Savu-nimisen kirjan (1964). Yhteistyössä vaimonsa kanssa hän laati myös seuraavat kirjansa. Niiden kautta hänelle syntyi halu kehittyä sanataiteellisessa ilmaisussa. Vaimosta tuli hänen kirjallinen tukihenkilönsä, jonka tuen hän on kokenut hyvin myönteisenä ja kannustavana. Bärmanin pääteos on 1800-luvulla Ruijaan muuttaneista suomalaisista kertova Kveeni-trilogia.

(Etelä-Savon kirjailijat)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Mukana teoksissa:
Erämiesten matkassa: eräkirjailijamme kertovat Otava 1987.
Erämaailman vuosikymmenet, Karisto 2000.
Lisäksi kveejejä käsitteleviä artikkeleita on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa. Sekä muutama novelli jokaisesta eräkirja viroksi painettuna; Salapärased Kirikukellad, Tiritamm. 2002 Tallinna. Kääntäjä kirjailija Aivo Löhmus.

Muistelmat
Linnoituksen takana: muistelmia Lappeenrannasta. FinnEpos 2006.
"Pojankoltiaisen" muistelmia Lappeenrannan Pikisaaren sahayhteisön elämästä 1930- ja 40- luvuilta, mv kuvitus.

Osallistuminen antologioihin
Rannalta rannalle. Luontoaiheisia runoja. FinnEpos 2009.

Omien teosten käännökset
Salapärased kirikukellad. Tiritamm, Viro 2002. (viroksi kääntänyt Aivo Lõhmus)
Tekstinäyte
Kalle etsi sopivaa rautaa, järjesti niin, että Olsen myi ne halvalla eikä udellut mitä Ahti niistä tekisi.
Aikanaan kyllä selviäisi.
Ahdin parta loimotti reunoilta punaisena kuin hehkuvat hiilet ahjossa. Armas tuli pajaan katsomaan:
- Mitä ihmettä sie nyt meinaat tehhä? hän kysyi ihmeissään.
- Ka – saranoita, Ahti vastasi rauhallisesti.
Armas ei tajunnut mihin niin isoja ja komeita saranoita tarvittiin. Ihan ovat kuin kirkon oven saranat, hän tuumi ja Ahti selitti tekevänsä saranoita hautuumaan porttia varten. Tuomolan Tuomas teki ristin ja Jaakolan Aleksanteri oli luvannut tehdä Harjalan Joonin kanssa puuportin. Aliinan talosta oli jo Antti-vainaa haudassa, niin että ainut mitä seppä osasi yhteiseksi hyväksi, oli kunnon rautasaranat. Ja ne hän tekisi.
Armas ymmärsi. Muisto pitää ihmisestä jäädä, hän sanoi itsekseen. Niin kuin Ahti-sepästä saranat. Armaksesta sanotaan aikanaan, että muiston jätti Amerikan Armaskin: ainakin kammi jäisi könöttämään sinne tunturin kupeeseen. Siellä olisi seuraakin. On se kuolleen merilappalaisen kammi siinä lähellä…
Sinulla Antti-vainaa, taitaa olla yksinäistä, hän jatkoi ajatuksiaan. Mutta aika tuo seuraa lisää. Ja onhan täällä ihmeen kauniit maisemat -.
Armas katseli ympärilleen. Matalien koivujen takana näkyvä kivinen tunturinlaita uhosi jylhyyttä, toisella suunnalla näkyi meri jota riitti aina taivaan alle näkymättömiin. Eikä saaren saarta missään -.
Syyskuinen taivas on kirkkaan sininen. Jäämeren aallot iskevät Ruijan rantaan kohisevia iskujaan. On alkanut tuulla kovempaa ja tunturista kuuluu matalaa huminaa mihin kosken kohina sulautuu.
Aurinko alenee, kiertää taivaalla matalalla eikä enää lämmitä, valaisee tuntureita vaeltavan ruskan, tekee maisemasta jylhän ja kauniin, mihin syksyn ja kaamoksen on hyvä aikanaan tulla.

Kveenien rannat, FinnEpos 1991. sivut 227-228.

Päijänteen kalastaja

Kalkkistenkylän kesäinen metsäpolku kumisi rantaan astelevan miehen alla, tupakansavu haisi pitkään tyynessä metsässä. Heinäkuinen aamuaurinko paahtoi koko sinisen taivaan täydeltä kesähellettä, lämmitti lisää Päijänteen lämmenneitä vesiä. Rantaanmenijä kolusi soutuveneen vesille, karhea koura sipaisi otsaan kihonneet hikipisarat, siniharmaa silmäpari vilkaisi taivaalle huolekkaan katseen.

Rapalan Lauri alkoi soutaa kitkuttaa kohti selkävesien karikoita, kalapaikkojaan.
Siinä meni mietteliäs mies totisin kasvoin kauniissa kesässä toimeentulemisiaan katsomaan. Illansuussa laskemiaan satoja koukkujaan kokemaan. Myytäviä hakemaan... Ja syötäviä.

Suurilta järviltä, 1987.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Bärman, Annikki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Vihtijärvi
  • On sama kuin
    Karhumies, R. A.
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Lappeenranta
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • On sama kuin
    Kirsi, Mario
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Päijät-Häme
  • On sama kuin
    Karhumies, R. A.
  • Tuominen, Pirjo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Päijät-Häme
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Lappeenranta
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Nastola
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Lappeenranta
  • Tikkanen, Pentti H.(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Kajaani
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Synnyinpaikkakunta
    Kajaani
  • On sama kuin
    Rajala, Jussi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Lappi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    mies
  • Asiasana tai oma avainsana
    eräkirjallisuus
  • Sandberg, Timo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Salpausselän kirjailijat ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Sukupuoli
    mies
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Maakunta-alue
    Päijät-Häme
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Lahti
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Matikainen, Pauli(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Synnyinpaikkakunta
    Lappeenranta
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Lappeenranta
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Luoma, Heikki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Lahti
  • Maakunta-alue
    Päijät-Häme
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Haakana, Veikko(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Lappi
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    eräkirjallisuus
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kangas, Päiviö(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Lappi
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    eräkirjallisuus
  • Kinnunen, Raimo J.(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Salpausselän kirjailijat ry
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Päijät-Häme
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kilpi, Eeva(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Etelä-Savo
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  •