Matintupa, Tuula T.

Kuvatiedoston lataaminen

 
 
Nimi
Matintupa, Tuula T.
Elämäkertatietoa
synt. 25.1.1950 Kauhajoella, asuinpaikka Lempäälä

opinnot: yo-merkonomi, kasvatustiet. maisteri

palkinnot: Alajärven kaupungin kulttuuripalkinto v. 1997, Kuvastaja-palkinto vuoden parhaasta fantasiakirjasta v. 2003
harrastukset: "Harrastan mitä milloinkin, tällä hetkellä mm. perhosorkideoita, mutta lukeminen ja kirjoittaminen pysyvät."

Tuula T. Matintupa on Lempäälässä asuva opettaja ja sivutoiminen kirjailija. Hänen esikoisteoksensa oli nuortenromaani Hullu vuosi (1993). Nuortenromaanien lisäksi hän on kirjoittanut fantasiaromaanin ja yksitoista dekkaria.

"Ennen opettajaksi valmistumista olen ollut monenlaisissa ammateissa. Voisi sanoa, että olen melkoinen sekatyönainen, mikä kirjailijalle on vain hyväksi. Olen ollut mm. myyjänä, huolintasihteerinä, laskuttajana, lemmikkieläinkauppiaana, perhepäivähoitajana, kotiäitinä ja eläintenhoitajana. Meidän kotipihassamme on kulkenut lähes perheenjäsenien veroisina vuohia, lampaita, hevosia, kaikenkirjavaa siipikarjaa sekä tietysti koiria.
Minulla on kolme lasta: Riikka, Perttu ja Nuutti sekä kolme tyttärenlasta.

Vapaa-aikoinani matkustelen, luen ja hoitelen pientä puutarhaani. Yritän myös kuntoilla sen verran, että aivot pysyisivät kirjoituskunnossa."

Tuula T. Matintuvan esikoisteos Hullu vuosi (1993) on nuoren tytön selviytymis- ja kasvutarina. Vuonna 1998 ilmestynyt Lasilintu on myös nuortenkirja. Se käsittelee murrosikäisen nuoren suhdetta omaan kehoonsa, ja kirjan teemana on anoreksia. Nuoren suhde vanhempiinsa, kouluun ja ystäviin ovat myös keskeisesti esillä romaanissa. Otsikolla Lasilintu lentää Sanna Kivimäki arvioi teosta: "Matintupa kuvaa oivaltavasti Jennin sairastumiskierteen katkonaisuutta ja poukkoilevuutta. - - Lasilintu on sujuvasti kirjoitettu, sympaattinen ja valoisa kertomus." (Onnimanni 1998, 3 liite s. 10)

"Fantasiakirja Tuulen kalastajat (2002) on minulle tärkeä. Löysin siinä keinon tuoda saarnaamatta ja osoittelematta esille asioita, joita pidän tärkeinä: inhimillisyyttä, erehtymistä ja uudelleen yrittämistä, suvaitsevaisuutta, ystävyyttä, vapautta, valitsemista ja uskoa." Niklas Bengtsson arvioi Tuulen kalastajat hyväksi seikkailufantasiaromaaninksi: " - - tasokasta seikkailufantasiaa, mutta kirjan alku on raskaanpuoleinen, koska lukija joutuu omaksumaan nopeasti suuren henkilöjoukon fantasiakirjallisuuteen sopivine mutta kuitenkin hankaline nimineen." (Portti 2003, 1 s. 131)

Kirjoittamisensa lähtökohtia Matintupa selvittää: "Luultavasti halu selittää ja selventää maailmaa itselleni, jos siis dekkareista puhutaan. Henkinen ja fyysinen väkivalta pelottavat minua oikeasti. Ei niinkään, että pelkäisin henkilökohtaisesti uhriksi joutumista, vaan yleisellä tasolla, ja lisääntyvänä ongelmana. Kirjoitan ulos ahdistusta. Samalla kirjoitan sellaisia kirjoja, joita haluaisin rentoutuakseni lukea. Huumori auttaa käsittelemään vaikeita asioita."

Dekkariesikoinen oli vuonna 1996 ilmestynyt Kuolema kulkee kesässä. Sen päähenkilöiden, opettaja Annan ja poliisi Kukkamäen elämää ja kehittyvää suhdetta saadaan seurata rikosten selvittelyn lomassa Matintuvan myöhemmissäkin dekkareissa Pelko on armoton (1997) ja Yksi kirje liikaa (1998). Matintupaa on sanottu Leena Lehtolaisen hengenheimolaiseksi: "Niin Matintupa kuin Lehtolainenkin käyttävät vanhoja kaavoja, joihin he lisäävät ripauksen tuoretta näkökulmaa. Juuri sillä tavalla syntyy mielenkiintoisia dekkareita." (Ruumiin kulttuuri 1997, 4 s. 50, Janne Mäkelä kirjasta Pelko on armoton). "Kirja on nopealukuinen, kevyellä kädellä kirjoitettu. Tapahtuu hirveyksiä, mutta eivät ne nyt niin syvällisesti lukijaa kosketa. Nopealukuisuus sinänsä ei ole mitenkään negatiivinen asia, sehän tarkoittaa sitä että mielenkiinto ei ehdi herpaantua ja tarina kulkee jouheasti eteenpäin." (Ruumiin kulttuuri 1997, 4 s. 47-48, Sirpa Bitter kirjasta Yksi kirje liikaa)

Piippo ja mies Marokosta -dekkarissa (1999) rikosten selvittämisen aloitti kirjailijan uusi sankari, persoonallinen rikosylikonstaapeli Aleksanteri Piippo. Vuonna 2005 ilmestynyt Piippo ja häpeän kasvot on seitsemäs Piippo-dekkari.

Kritiikeissä dekkareita on kiitetty kielen sujuvuudesta, huolellisesta juonen kehittelystä, osuvasta huumorista ja erityisesti ihmissuhteiden kuvauksesta.

- Niin dekkareissa kuin nuortenkirjoissaan Tuula T. Matintupa viljelee railakasta huumoria. Hänen kerrontansa nousee arjesta, ja ihmisten tekemiset ja vuoropuhelut ovatkin kotimaista arkea eloisimmillaan. Hän luottaa tavalliseen elämään, jonka keskelle jännityksen elementit nousevat miltei huomaamatta. (Eila Jaatinen teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 [2000])

Kirjailijan työstä

"Pikkutyttönä piirtelin kaikkien satukirjojeni takakansiin. Erään kirjan kannessa on piirtämäni prinsessa, josta johtaa viiva hiukan etäämmällä sijaitsevaan viivamyttyyn. Kuva sai minut muistamaan tilanteen, jossa piirsin sen. Olin keksinyt sadun prinsessasta, joka meni vaaralliseen metsään. Yritin epätoivoisesti laatia sadusta piirrosta, koska minulla ei ollut hajuakaan kirjoittamisesta. Muistan ihmetelleeni turhautuneena, miten ne toiset tämän tekevät! Olen ollut todennäköisesti neljän vuoden ikäinen.

Ensimmäinen julkaistu kyhäelmä oli kirjoitus nuortenlehteen. Tarkastelin siinä kiemurtelevaan ja kiusallisesti käyttäytyvää otusta, eli oppilasta, opettajan silmin. Olin silloin 13-vuotias. Tapaus on jäänyt mieleeni siksi, että isäni pyysi minua huoneeseensa, näytti kirjoitusta naureskellen ja sanoi: "katsos, miten hauskan jutun joku on kirjoittanut." Tietysti hän ilahtui entisestään kuullessaan, että juttu oli minun kirjoittamani. Enteellisesti päätin tarinan ennustukseen, että tällaisesta kiusankappaleesta saattaisi tulla vaikka opettaja, kuten minun tapauksessani sitten kävikin.

Minut hyväksyttiin Nuoren Voiman Liiton jäseneksi runonäytteen perusteella, kun olin 16-vuotias. Kirjailijaliiton jäsen olen ollut vuodesta 1998.

Minä olen syntynyt ja kasvanut keskellä kirjoja. Kotona luettiin paljon. Minulla oli isoäiti, joka ei koskaan kieltäytynyt lukemasta satuja. Osasin ulkoa Topeliuksen runomuotoiset näytelmät. Kiihdyin kovasti, kun teatteriesityksissä oli jätetty vuorosanoja pois. Minut on kuulemani mukaan jouduttu usein kiusallisissa tilanteissa väkivaltaisesti vaientamaan, vaikka ilmiselvä pyrkimykseni on vain ollutkin puolustaa kirjailijan työtä. Perheessäni ei mystisoitu kirjailijan ammattia. Se oli arvostettu työ muiden töiden rinnalla. Vanhempi sisareni ajautui kirjailijaksi kummitätinsä Maija-Leena Nopparin innoittamana. Minä tein varsinaisen kirjoittamispäätöksen sinä kesänä, kun löysin Agatha Christien teokset naapurin pojan kirjahyllystä. Ahmin kirjat vinttikamarissa kahden kirjan päivävauhdilla. Pelkäsin välillä niin kovasti, että alakertaan meno hämärän portaikon kautta oli lähes mahdoton tehtävä. Silti päätin, että kerran vielä minäkin...

Kirjoitan tietokoneella. Kirjoittamiseni on iloa, surua, pakkoa, pakoa, epätoivoa, hammasten kiristystä, ahdistusta, vihaa, rakkautta jne. Joskus se on helppoa, joskus kaikkea muuta. Kehittelen juota aluksi päässäni. Alan kirjoittaa, kun henkilöt ovat tulleet riittävän tutuiksi ja olen saanut riittävät taustatiedot kootuiksi.

Kirjoittamiseni on aika itsekeskeistä. En pidä itseäni minään julistajana. Kirjoitan sellaisia dekkareita, joita itse haluaisin lukea rentoutuakseni."

Omakohtaisia

"Minulla on lukuisia lempikirjailijoita. Luen Mika Waltarin Sinuhen lähes joka vuosi, samoin Axel Munthen Huvila meren rannalla ja Tolkienin Taru sormusten herrasta ovat kestosuosikkejani. Isabelle Allende ja muut Latinalaisen Amerikan kirjailijat viehättävät minua myös kovasti. Lukemisen lisäksi kuuntelen paljon CD-, ja kasettikirjoja, etenkin siivotessani ja ajaessani autolla pitempiä matkoja..

Tärkeintä elämässä minulle ovat lapset perheineen sekä kristillinen vakaumus. Minulla on ollut lapsesta saakka Jumalaan hyvin luottamuksellinen ja välitön suhde, joka murrosiän myrskyjen jälkeen kirkastui aikuisiällä ehkä hiukan kypsempään muotoon."

Kotomaakunnasta

"En ole perimältäni eteläpohjalainen. Olen kuitenkin syntynyt täällä ja elänyt täällä lähes koko elämäni. Luulen, että lakeus on tullut osaksi minua, sillä ahdistun helposti, jos en kykene katsomaan kauas."

Suhdettaan pirkanmaalaisuuteen Matintupa selvittää: "Olen syntynyt ja kasvanut Pohjanmaalla, mutta vanhempani eivät olleet sieltä kotoisin. Pirkanmaalla olen asunut vasta vähän aikaa [v. 2004]. Äitini isän suku on lähtöisin Vesilahdelta. Olen kotiutunut tänne hyvin. Pohjalaisuus on minussa syvällä, mutta siitä huolimatta tunnen, että juureni ovat täällä."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuula T. Matintuvan tuotanto

Romaanit:

Hullu vuosi (1993)
Kuolema kulkee kesässä (1996)
Pelko on armoton (1997)
Lasilintu (1998)
Yksi kirje liikaa (1998)
Piippo ja mies Marokosta (1999)
Piippo ja kuolemantanssi (2000)
Piippo ja kotoinen mafia (2001)
Tuulen kalastajat (2002)
Piippo ja piiloleikki (2003)
Piippo ja kaupan naiset (2004)
Piippo ja häpeän kasvot (2005)
Piippo ja katala kumppani (2007)
Piippo ja verhotut totuudet (2008)
Syntymään tuomittu : jännitysromaani (2012)
Tekstinäyte
SAUNAREISSU

Se nainen oli kolmas kiukaasta lukien. Sillä oli punertavat kiharat hiukset ja kohtuullisen hyvä vartalo. Sen nimi oli Mirja. Se heitti kipolla vettä kiville, vilkaisi minua ja hymyili itsekseen. Siinä hymyssä oli pisara itsetietoisuutta ja pisara sääliä.
- Upeat löylyt teillä, se sanoi. - Ihan tässä lihakset laukeavat.
Lause oli paketoitu imelään hymyyn, joka ojennettiin minulle.
- Onhan se hyvä, että pääsevät laukeamaan, ne lihakset, minä sanoin. - Saunassa nimittäin.
Mirjan hymy valui hien ja ymmärtämisen mukana rinnoille ja sieltä litteää vatsaa myöten alaspäin.
- Minäs vuonna te tämän saunan rakensittekaan? joku kysyi nopeasti.
- Kahdeksan kuusi, minä vastasin.
- Sehän oli se kesä kun firma muutti, Eila, vaateosaston vastaava sanoi. - Ei tainnut Risto silloin ehtiä juurikaan rakennusasioita ajatella.
Lause ei kaivannut vastausta. Hymyilin itsekseni. Ei se ehtinyt. Kävi vahtamassa paitaa ja sanoi, että on se nyt kumma kun oikeanvärinen on aina pesussa. Kävi vaihtamassa paitaa ja sanoi, että pappa oli piiruttanut saunankuistin liian pieneksi. Kävi vaihtamassa paitaa ja sanoi, että kattohuopa olisi pitänyt naulata pitkittäin eikä poikittain. Kävi vaihtamassa paitaa ja sanoi, että rantaan on luotava pari kuormaa hiekkaa. Pappa voisi hommata jostain valkoista.
Papan hautajaispäivän se oli kotona.
Paitaa se on sitten käynyt vaihtamassa tähän asti. Eilen kun kävi, sanoi kutsuneensa firman naiset saunaan. Siinä ne nyt olivat.
- Lähteekö joku uimaan? Sisko kysyi.
Nousin ja lähdin ensimmäisenä ulos. Sukelsin laiturilta suoraan järveen. Vesi oli viileää. Kohosin pintaan ja käännyin selälleni. Sade kutitteli kasvojani ja sai veden helisemään. Taivas oli puhtaan valkoinen.
Etenin poispäin rannasta. Kylpijöiden äänet lakkasivat kuulumasta. Maailma tuntui tyhjältä ihmisistä. Sadepisarat napsahtelivat veden pintaan ja lokki kirkaisi pääni päällä. Jossain kaislikon reunassa ponkaisi kala.
Uin hitain vedoin eteenpäin. Vesi hiveli hellästi vartaloani, kuin kädet. Ilma tuoksui vastapestyiltä lakanoilta. Rannalta lähetetty huuto liukui luokseni ja ohitti minut oikealta. Minä uin edelleen. Vähitellen jäseneni jäykistyivät. Katselin taivaalle, jalkani alkoivat painua hitaasti pohjaa kohti. Suljin silmäni ja muistin.
Tuffa ja fammu istuvat punaisissa nojatuoleissa. Täti istuu pianotuolilla ja soittaa viulua. Hän on kaunis ja surullinen. Soitto kohoaa viulusta suoraan kohti kattoa, avautuu siellä ja sataa värisevänä pilvenä meidän ympärillemme. Minä työnnän peukalon suuhuni ja painaudun tuffaa vasten. Hänen liivinsä tuoksuu tupakalle. Partainen ja sileä poski kohtaavat. Nukahdan, eikä täti soita enää koskaan.
- Rannalta on löytynyt kasa vaatteita, äiti sanoo ja laittaa viulun kaapin päälle.
Sade oli lakannut. Iltausva leijui järven pinnalla. Keltaiset kurjenmiekat loistivat saaren rannassa. Kukkien ympäröimä laakea kivi tuntui kovalta selkääni vasten. Makasin aivan hiljaa. Järveltä kantautui tasainen hankaimien kitinä. Eilan soutama vene työntyi esiin sumusta. Nousin veneeseen. Eila vilkaisi kädessäni olevaa kukkakimppua, mutta ei sanonut mitään. Saunavieraat seisoivat ranalla odottamassa. Mirjan räikeänpunaiset varpaankynnet kiilsivät saunapolun valkealla hiekalla kuin myrkylliset marjat. Pysähdyin hänen eteensä ja katsoin häntä suoraan silmiin. Sanoja ei tarvittu.
Kukaan ei tullut perässäni saunaan. Löylyhuoneen ikkuna oli vesihöyryn sumentama. Painoin kämmeneni lasiin ja katsoin näin syntyneen kuvion läpi ulos koivujen reunustamalle polulle. Kaikki muut olivat menneet, vain Mirja käveli pää kumarassa mökkiä kohti. Hän oli rutistanut kädessään olevat kurjenmiekat poikki. Terälehtiä varisi hiekalle.

Vesi sihahti kiville. Ojentauduin pitkäkseni lauteille. Höyry nousi kiukaalta kohtisuoraan ylöspäin levitäkseen sitten katonrajassa kosteaksi pilveksi, joka laskeutui alas ja kietoutui ympärilleni lämpimäksi syliksi.
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia. 5 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Kotimaisia nykykertojia 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma (BTJ Kirjastopalvelu 2000)
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. / Ari Haasio. BTJ, 2001.
Suomalaisia rikoskirjailijoita / Timo Kukkola. 1998.

Artikkelit:
Koskinen, Liisa: Suopursu kukkii - arvostelu teoksesta Kuolema kulkee kesässä, Ruumiin kulttuuri 1996, 3 s. 49-50
Hakala, Jari: Murha mielessä - haastattelu, Opettaja 1997, 51-52 s. 42
Mäkelä, Janne: Kirkonkylästä kajahtaa - arvostelu teoksesta Pelko on armoton, Ruumiin kulttuuri 1997, 4 s. 50
Kivimäki, Sanna: Lasilintu lentää - arvostelu teoksesta Lasilintu, Onnimanni 1998: 3 liite s. 10
Bitter, Sirpa: Hortonomit hukassa kyläkoulusta - arvostelu teoksesta Yksi kirje liikaa, Ruumiin kulttuuri 2998, 4 s. 47-48
Kaskimies, Heikki: Puun ja koiran välissä - arvostelu teoksesta Piippo ja kotoinen mafia, Ruumiin kulttuuri 2001, 4 s. 49
Bengtsson, Niklas: arvostelu teoksesta Tuulen kalastajat, Portti 2003, 1 s. 131
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Peltoniemi, Sari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Jyväskylä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Lempäälä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Vainonen, Jyrki(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Ylöjärvi
  • Järvinen, Seppo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Hautamäki, Ata(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia dekkarikirjailijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Istanmäki, Sisko(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Jyväskylä
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kuivaniemi, Mirja(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Pättikangas, Eira(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Alasalmi, Päivi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Maakunta-alue
    Pirkanmaa
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pirkkalaiskirjailijat ry
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Lönnroth, Heleena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia dekkarikirjailijoita
  • Ropponen, Markku(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Jyväskylä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia dekkarikirjailijoita
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Jyväskylä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  •