Kuivaniemi, Mirja

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Foto-Forma

 
 
Nimi
Kuivaniemi, Mirja
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Kirjailijan omat sanat
Runoja olen kirjoittanut lapsesta saakka, mutta niistä ei ole yksikään tallella. Eräs ensimmäisistä, ehkä vähän toisella kymmenellä kirjoitettu, on jäänyt mieleeni:

Kuu luo varjoja, outoja aaveita,
tanssittaa niitä huoneessani.
Kuolleina kulkevat kuun luomat matkaajat,
pysähtyy yksi vierelleni.
Muut varjot vaihtuvat, toisiksi muuttuvat,
yksi on aina lähelläni,
ihmisen varjo, itseni varjo,
aave salatun sisimpäni.

Matkalla runoista proosaan elin sentapaisen elämän, josta Erno Paasilinna sanoi, että sellainen elämä on elettävä kirjailijaksi tullakseen.

80-luvun alusta lähtien olen kirjoittanut lähinnä proosaa. Vain yksi runokokoelma syntyi välissä, ja ilokseni kustantajani suostui sen julkaisemaan.

Olen purkanut kirjoittamalla tunteitani ja kokemuksiani, vaikka en kirjoitakaan omaelämäkerrallisia tarinoita. Mutta muun muassa 10-vuotiaan veljeni kuolemasta pystyin irrottautumaan vasta kirjoittamalla Salaperäiset kirjeet (1991), joka käsittelee hukkumiskuolemaa. Itse olin 12, kun veli hukkui.

En usko liioittelevani, kun sanon, että ilman kirjoittamista olisin jo kuollut. Parhaimpina päivinä rakastan elämää yrittämättäkään kieltää tai kiertää sen kurjuutta ja hurjuutta.

Kirjoittaessani en ajattele lukijoita. En siis kirjoita millekään tietylle lukijakunnalle. Toivon kuitenkin, että tarinani koskettaisivat mahdollisimman monia. Koska kirjoitan ihmissuhteista, lukija ei voi olla peilaamatta kirjan tapahtumiin omia kokemuksiaan, myös pettymyksiään ja vihaansa. Palaute on aina mielenkiintoista.

Kun en vielä edes haaveillut kirjailijan urasta, vaikka kirjoittamista harrastin, lähetimme erään ystäväni vaatimuksesta kirjeet silloin kovasti julkisuudessa olleelle selvänäkijälle Aino Kassiselle. Minä kysyin paitsi mahdollisesta tulevasta veikkausvoitosta myös sitä, kannattaako minun jatkaa kirjoittamista. Kassinen palautti kirjeemme ja oli marginaaliin merkinnyt vastauksensa. Veikkausvoittoa hän ei minulle luvannut, mutta kirjoittamisen jatkamista koskevaan kysymykseeni hän oli vastannut "KANNATTAA".
Sillä tiellä tässä ollaan!

* * *

Motto: Selviän tästäkin, tavalla tai toisella.

- - -


MAKUASIOITA:

Unohtumattomia taide-elämyksiä minulla on niin paljon, että niillä täyttäisi ison rouhetkopan. En edes yritä laatia mitään kymmenen parasta -listaa vaan kerron niistä elämyksistä, jotka tätä kirjoittaessani sen enempiä pohtimatta tulevat mieleeni.

KIRJOISTA:
Olen sikäli poikkeuksellinen naisihminen, että varsinaisiin tyttökirjoihin olen tutustunut vasta aikuisiälläni. Lapsena ja nuorena minua kiehtoivat rankemmat tarinat. Luin Topeliuksen jännittävän Linnaisten kartanon vihreän kamarin lisäksi kaikki käsiini saamani dekkarit. Nykyään tartun dekkariin ani harvoin. Sellaisen kirjoittaminen kyllä kiehtoisi.

Mielikirjoihini kuuluu monia sellaisiakin, joita minua pitemmälle kouluttautuneet ovat lukeneet opiskellessaan.

Ulkomaalaisista kirjailijoista suurimman vaikutuksen ovat tehneet muun muassa Voltaire (Candide), Camus (Sivullinen), Dostojevski, Tolstoi, Hesse, Lorca, Baudelaire (Pahan kukkia; kaunista ja julmaa, korkeaa ja alhaista), Brontë (Humiseva harju)... Viimeisten vuosien löytöjä ovat Bernard Schlink (Lukija) ja Ernesto Sábato (Tunneli).

Kotimaisia: Waltari (Valtakunnan salaisuus), Sillanpää (Nuorena nukkunut), Timo K. Mukka (Kyyhky ja unikko), Aulikki Oksanen (Tykkimiehen syli), Eeva-Liisa Manner...

Luen paljon kotimaista nykykirjallisuutta ja helpompi olisi luetella ne kirjailijat, joiden mistään teoksesta en ole pitänyt kuin ne, joista olen pitänyt. Syksyllä 2003 ilmestynyt Joel Haahtelan Elena vei sydämeni.

MUSIIKISTA:
Klassisessa musiikissa olen melkein kaikkiruokainen. Kun olin lapsi, vanhempani sulkivat radion, kun sieltä alkoi kuulua "viulun vingutusta". Ja kävi niin kuin kiellettyjen asioitten kanssa yleensä käy, nälkä vain kasvoi. Pidän paljon myös jazzista. Elokuvien musiikkiin kiinnitän aina erityistä huomiota. Yksi takavuosien soitetuimmista levyistäni on Yevgeny Dogan musiikki elokuvaan Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Tätä musiikkia on sanottu kauneuden ja surun kehtolauluksi.

KUVATAITEISTA:
Olen melkein myynyt sieluni Marc Chagallille ja hänen ilmassa leijuville ihmisilleen. Olisinpa minäkin niin kevyt! Toinen mielitaiteilijani on Claude Monet. Parastaikaa ihailen seinälläni La Promenadea vuodelta 1875. Siinä kävelee niityllä tuulen tuivertamana valkopukuinen nainen kädessään vihreä päivänvarjo. Ystäväni toi minulle Pariisista Monet-kalenterin.

ELOKUVISTA:
Minulle ehdottomasti rakkain taidemuoto on elokuva. Tapaan sanoa, että Seinäjoella elokuvissa käy nuoriso ja yksi vanhus! Valkokangas on aina valkokangas, vaikka katselen elokuvia televisiostakin. Nuorena käytin rahani mieluummin Bio Duxin (Kristiinankaupungissa) hämärään kuin ravitakseni ruumistani. Ei ihme, että holtittomuuteni seurauksena kiduin ja viruin yhden kauniin kesän sairaalan sängyssä.

Takavuosikymmenien vaikuttavimmat elokuvaelämykset olen kokenut Carlos Sauran seurassa. Korppi sylissä on ykkössuosikkini. Sen musiikki Porque te vas soi usein korvissani. Korpin jälkeen tulevat Tango ja Veren häät. Myös Claude Gorettan Pitsinnyplääjä kuuluu suosikkeihini. Niin kuin Kieslowskin Veronikan kaksoiselämää ja kaikki kolme väriä (Sininen, Valkoinen, Punainen). Tarkovskinkin elokuvat ovat koskettaneet ja monet, monet muut. Tuntuu melkein synniltä mainita vain muutamia nimiä.

Viimeksi riuduin katsellessani Marquerite Durasin India Songia.

Ja mitä tanssiteatteriin tulee, niin haltioiduin 80-luvun loppupuolella Pina Bauschin Wuppertalin ryhmän esityksistä televisiossa. Mitähän heille on tapahtunut?

Ai että kukako fiktiivinen henkilö tahtoisin olla? Hm? Taidan olla itsessäni tarpeeksi fiktiivinen? Jaa no, joku intiaani saattaisin haluta olla vähän aikaa kerrallaan. Vaikkapa Louise Erdrichin Jäljet-romaanin Fleur Pillager; noita, rakastettu, vaimo, äiti ja kostaja.

Mieluisin paikka maailmalla on Irlanti, erityisesti pystysuoraan mereen putoavat Moherin kalliot. Olen hulluna mereen (taivaalta taas pelkään putoavani). Pidän sateesta, ja sitähän Irlannissa piisaa. Nepalissakin voisin vielä käydä, mutta en haluaisi enää lentää sellaisella koneella, josta voi olla melkein varma, että se tipahtaa Himalajalle. Kotimaassa mieluisin paikka on synnyinkotini.

Minua ärsyttävät hyväksikäyttäjät, pahansuovat ja epärehelliset ihmiset sekä itsekkyys ja yleinen välinpitämättömyys heikommassa asemassa olevista. Holtiton suomen kielen käyttö suorastaan raivostuttaa.
Elämäkertatietoa
Mirja Inkeri Kuivaniemi (o.s. Kiviniemi) on syntynyt Isojoella ja asuu Seinäjoella. Koulutukseltaan hän on merkonomi ja on työskennellyt sihteerinä. Nykyään hän on vapaa kirjailija.
Mirja Kuivaniemi on nykyisin yksineläjä, maailmalla asuu aikuinen tytär tyttärineen.

Kirjailijantyöstä

Mirja Kuivaniemen ensimmäinen kirjallinen työ oli lapsena kirjoitettu runo, ja hänet sai ryhtymään kirjailijaksi voittamaton kirjoittamisen halu. Hän kirjoittaa teoksensa tietokoneella. "Kirjailijantyölläni haluan välittää lukijoille elämän koko kirjon, mutta kirjoittaessani en ajattele lukijoita, vaan kirjoitan lähinnä itsekkäistä syistä, mitä ne sitten ovatkin: nautinto, pyrkiminen mielenrauhaan, kauneuden etsiminen kauheuksien keskellä..."

Jotain omakohtaista, lempikirjanne, mielisäveltäjänne, suosikkielokuvanne, mikä teille on elämässä tärkeintä...

"Lempikirjat vaihtelevat, mutta yksi pysyvimmistä on ollut jo pitkään Ernesto Sàbaton Tunneli.
Pidän niin monenlaisesta musiikista - kevyintä iskelmää ja poppia lukuun ottamatta - että en voi nimetä yhtä mielisäveltäjää. Eniten mielisäveltäjiä on klassisessa musiikissa.
Suosikkielokuvista yksi on vanha Carlos Sauran Korppi sylissä, myös sen teemasävelmä, Porque te vas on unohtumaton.
Elämässä tärkeintä ovat ihmiset; lähiomaiset ja ystävät."


- - -

Vanhemmat Eino Julius Kiviniemi ja Katri Sylvia (Sylvi) Kiviniemi (os. Kangasjärvi)

Toimet:
asianajajien sihteerinä noin 30 vuotta
1996 lähtien vapaa kirjailija

Koulutus:
keskikoulu, kauppaopisto

Palkinnot:
Vaasan läänin taidepalkinto 1985
Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinto 1989
Artturi Leinosen palkinto 1996
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto 2005

Harrastuksina mm. elokuvat, kutominen ja mietiskely
Synnyin Isojoella. Kun isä palasi rintamalta, tuntui, että vieras mies tuli taloon.


- - -

Mirja Kuivaniemi on ollut Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1995-1997, Vaasan läänin taidetoimikunnan varapuheenjohtaja 1995-1997 ja Pohjanmaan taidetoimikunnan puheenjohtaja 1997-2000. Hän on myös Suomen Kirjailijaliiton (SKL) jäsen, Suomen Näytelmäkirjailijaliiton (SUNKLO) asiakasjäsen, Suomen arvostelijain liiton (SARV) jäsen sekä Pohjanmaan Kirjailijoiden ja Suomen Maakuntakirjailijoiden (SMKK) kunniajäsen.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Mirja Kuivaniemi on toiminut kolumnistina ja kriitikkona.
Toimittanut teoksen Väkivallasta vapaaksi - naiset kertovat kokemuksistaan (Kirjayhtymä 1996). Teos on koottu Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan väkivaltajaoston 1994 järjestämään "Väkivallasta vapaaksi" -kirjoituskilpailuun lähetetyistä kirjoituksista.
Tekstinäyte
Leeni seisoi ja odotti, että vedenpinta lakkaisi värisemästä. Lähteen ylle kurottautuminen jännitti. Siellä kuva taas oli, hänen kuvansa, eikä kuitenkaan. Jalat jäykistyivät ja rinnan alla liikahti niin kuin joskus, kun yllättäen herkistyi jostain kuulemastaan tai näkemästään. Mikä hänet herkisti omaa peilikuvaansa katsoessa? Ja miksi hänen oli kuin pakon sanelemana päästävä sitä tänne katselemaan. Jos hän eläisi sadussa, hän voisi mennä lähteeseen, muuttua kokonaan toiseksi itsekseen, niin kuin sadun sammakko muuttui prinssiksi, ja tarttua käteen sitä, jonka oli nähnyt mielessään ja sielläkin vain hämärästi, ja yhdessä he kulkisivat niin kauas pois, ettei siellä enää tarvitsisi murehtia maailman pahuutta eikä mutkikkuutta. (Sudenkuopat, novellista Lumottu, s. 121)
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Arvola, Oiva(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Valtion kirjallisuustoimikunta
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Maakuntakirjailijat ry
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen arvostelijain liitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Järvinen, Seppo(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen arvostelijain liitto ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Hämeenlinna
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Kellosalo, Juhani(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Ilmajoki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Pohjanmaan Kirjailijat ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tapola, Katri(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Ilmajoki
  • On sama kuin
    M. E. Kuusi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Sandström, Tuula(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Maakuntakirjailijat ry
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Seinäjoki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Alasalmi, Päivi(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Mäkelä, Matti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Valtion kirjallisuustoimikunta
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Synnyinpaikkakunta
    Ilmajoki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tuuri, Antti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Maakunta-alue
    Etelä-Pohjanmaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Valtion kirjallisuustoimikunta
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Teerialho, Taina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen arvostelijain liitto ry
  • On sama kuin
    Haapsaari, Taina
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Maakuntakirjailijat ry
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Huovi, Hannele(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Valtion kirjallisuustoimikunta
  • Ammatti
    nuortenkirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  •