Ahrenberg, Jac

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Arkkitehti, kirjailija Jac Ahrenberg, 1890-luku. Daniel Nyblin. Museoviraston kuvakokoelmat.

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän saamat palkinnot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Elämäkertatietoa

Jac (Johan Jacob) Ahrenberg

s. 30.4. 1847 Viipurissa
k. 10.10. 1914 Helsingissä

Arkkitehtinäkin toiminut Jac Ahrenberg on yksi ruotsiksi kirjoittaneista realisteistamme. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja ja novelleja sekä pari näytelmää, jotka julkaistiin 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten aikana. Ominaista Ahrenberg teoksille on jännite maailmankansalaisuuden ja kansallisen aatteen välillä; teoksissa kuvataan kotoisuuden tunnetta niin kotimaata kuin -kieltä kohtaan sekä toisaalta niistä vieraantumista. Kirjailijan kotiseutu Kaakkois-Suomessa on hänen tunnetuimpien teostensa miljöö. Ahrenberg oli syntynyt monikielisessä ympäristössä ja hänen ruotsinkielisissä teoksissaan on myös muilla kielillä kirjoitettuja osuuksia, joita muokattiin kovalla kädellä myöhempiin painoksiin. Vuosisadan vaihteen jälkeen Ahrenberg kirjoitti pääasiassa muistelmateoksia. Moniosainen muistelmasarja Människor som jag känt oli kirjailijan menestyksekkäin teos ja ilmestyi vuosien 1904-1914 välisenä aikana. Muita hyviä esimerkkejä kirjailijan tuotannosta ovat hänen romaaninsa Familjen på Haapakoski (1893, suom. Haapakoskelaiset) sekä novellikokoelma Österut (1890, suom. Idästä).

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3106/
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3106

(Klassikkokirjasto)


- - -

Johan Jakob Ahrenberg
Flanör, Chevalier, J.A-G, -tt-
Syntynyt 30.4.1847 Viipurissa
Kuollut 10.10.1914 Helsingissä
Ylioppilas 1866
Opintoja Tukholman vapaiden taiteiden akatemiassa
Laaja ulkomaanmatka Ranskaan, Italiaan ja Kreikkaan
Arkkitehti, taidemaalari, lehtimies ja kirjailija
Viipurin lääninarkkitehti 1885-1886
Rakennushallituksen yliarkkitehti 1910-1914

Jac. Ahrenberg, jota on kutsuttu aikansa viimeiseksi runebergiläiseksi, pyrki luomaan eheää kuvaa suomalaisen yhteiskunnan historiasta, muun muassa herännäisten (Hihuliter, 1889; suom. Hihhuleita, 1890) ja sahateollisuuden nousukkaiden (Stockjunkaren, 1892; suom. Tukkijunkkari, 1894) kautta. Esseistinä hän loi pikakuvia aikalaisistaan (Människor som jag känt,1904-1914). Itäinen Suomi ja Venäjän läheisyys näkyvät hänen teoksissaan. Pirkko Alhoniemi toteaa tutkimuksessaan Idylli särkyy Jac. Ahrenbergin tuoneen aikansa kirjallisuuteen uutta lähinnä maantieteellisistä syistä, koska hän katseli Suomea itäisestä näköpisteestä, Viipurista käsin. "Regionaalisista tekijöistä johtuu myös hänen patriootinasenteidensa poikkeuksellinen kiinnostavuus. Sitten Cygnaeuksen päivien meillä tuskin oli esiintynyt toista yhtä kielitaitoista kirjailijaa kuin Ahrenberg, jolle saksa ja ranska olivat yhtä tuttuja kuin venäjä, suomi ja ruotsi. Kotikaupunki, kansainvälinen Viipuri, pystyi tarjoamaan kasvatilleen monipuolisen annin", Alhoniemi kirjoittaa. Ahrenbergille kansainvälisyys merkitsi kasvuympäristöä. Hänen teoksissaan se ei koskaan ole isänmaallisuuden kääntöpuoli. Hän ei kysellyt patriotismin perusteita eikä oikeutusta; hänelle oli tärkeintä oman maan arvon korostaminen ja sen koskemattomuuden säilyttäminen. Tätä käsitystä selventää vuonna 1893 ilmestynyt romaani Familjen på Haapakoski. Sen päähenkilö Erik Horn on suomalainen aatelismies, joka sotilasurallaan ylenee nopeasti everstiksi, avioituu venäläisen ruhtinattaren kanssa ja toimii sitten Pietarissa korkeimman sikäläisen suomalaisen virkamiehen apuna. Turhaan isä toivoo poikansa paluuta kotikartanoon: ennen otti Ruotsi osansa, nyt on Venäjän vuoro.

Karjalan - kotiseudun - kuvaajaksi Ahrenbergin innoitti Topelius. Luettuaan Ahrenbergin tarinakokokoelman På främmande botten, jonka aiheissa tämä oli hakeutunut Normandiaan saakka, Topelius kyseli: "Kuka tekee meidän maatamme tunnetuksi, jos omat kirjailijamme kirjoittavat Ranskasta?" Ahrenbergin seuraava huomattava teos olikin kertomuskokoelma Hemma (1887). 1890-luvun vahvan produktiivisella kaudella suurin osa Ahrenbergin tuotannosta liittyy Karjalaan tai Suomen ja Venäjän suhteiden analyysiin.