Virolainen, Merja

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
kuva: Tammi
Katso video

 
 
Nimi
Virolainen, Merja
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän saamat palkinnot
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Muu tekijä, esim. toimittaja
Kirjailijan omat sanat
ANTAKAA RUNON KÄYTTÄÄ TEITÄ

Kenen päällä te istutte? Jos nousette tuolista, näette varjonne. Puhun pimeyden puolesta, tyhjyyden puolesta, kurjuuden puolesta. En tarkoita, että runojen aiheena pitäisi olla se, miten on ankeaa ja kurjaa. Puhun nyt kirjoitustyöstä, en aiheista. Ei runon kirjoittamiseen sen vuoksi kannata ryhtyä, että saisi mukavan olon. Siihen kannattaa ryhtyä joutuakseen tukalaan jamaan. Löytääkseen eksyksiin. Päästäkseen hukkaan. Kurkottakaa sinne missä on tukalaa. Kitkaa. Vaikka olisi millainen voima, se ei pääse esiin, ellei sillä ole vastusta. On tärkeää, että ei aina tiedä mitä tehdä. Jos haluatte oppia jotain uutta, teidän on tehtävä työtä pimeässä, ei entisen tietonne valossa. Ellette jätä sitä ja etsi sitä mitä ei vielä ole, ette edisty. Heittäkää verkkonne siihen valtavaan tyhjyyden mereen joka on teidän sisällänne. Se meri saattaa näyttää kadotukselta, mutta tosi asiassa se on antanut ja antaa teille ylenpalttisesti. Tyhjentykää kiintymyksistänne ja käsityksistänne. Pysykää tyhjyydessä, pimeydessä. Olkoon kaikki omaanne, eikä mikään. Runoilija on turvassa, kun hänellä on tukalaa. Kun hän on ahdistunut työnsä tähden. Ei kärsimys tuhoa runoilijaa. Ei pimeys eikä tyhjyys. Runoilija tuhoutuu, jos ne puuttuvat. Ruusun kukinto tuoksuu, koska se pysyttelee lähellä piikkejä. Älkää käyttäkö runoa. Antakaa runon käyttää teitä. Suotta yritätte taivuttaa runoa antautumaan. Antautukaa itse. Tyhjentykää, menkää pimeään. Missä te loputte, siitä runo alkaa. Ei "alitajunta" teitä auta. Eikä "yliminä". Vaan se että väistytte niinenne pois runon tieltä. Annatte sen tulla, tehdä työtä teissä. Kun runoilija käy työhönsä, hän ei voi riemuita siitä mitä hänellä ja on. Kaikki mistä hän saattaisi riemuita on aina poissa, odottaa vasta tulevaisuudessa. Teissä vaikenevat monet, monet ihmiset joita ette tunne. Heidän esiin pilkahtamisensa tekee teistä toisinaan runoilijan. Hyvä runoilija on matkailija vieraassa maassa. Hän antautuu uteliaana ottamaan vastaan nimenomaan sitä mitä ei ole kotona. Sitä mikä ei ole tuttua, tavanomaista. Jos runoilija mielii löytää itsensä, hänen on oltava kuollut entiselle itselleen. Sen mitä hän havaitsee tai on havainnut on resonoitava hänessä, niin että havainnot ja se mitä hän on heräävät hänessä yhtaikaa unesta, ykseytenä. Ja se ykseys voi aineellistua ainoastaan työssä. Tekijä ja työ kasvattavat toisiaan. Runo luo runoilijan, ei päinvastoin. Te olette sitä, mitä ja miten te näette ja kuulette. Yllättäkää itsenne. Nähkää selvästi mitä ja miten näette, kuulkaa selvästi mitä se on mitä kuulette. Te tiedätte enemmän kuin tiedätte. Ei runo ole tunnustus. Sitä varten ovat päiväkirjat ja elämäkerrat. Runo on ajatuskoe tai ajatusleikki. Kuvittelua: "Mitä jos...?" Ei ole hyvä päättää etukäteen, mitä aikoo runossa sanoa. Parempi on antaa kuvien kasvaa, seurata avoimena ja uteliaana minne ne vievät. Palaaminen - usein putoaminen, romahtaminen - lapselliseen ihmettelyyn onkin kirjoitustyön rajuimpia ja antoisimpia hetkiä. Se että ei osaa, vaan ryhtyy tutkimaan, miten runo itse haluaa syntyä. Hyvä runoilija on tutkimusmatkailija. Etsivä. Arkeologi. Leiriolosuhteet. Malariasääskiä. Tiikeri pöheikössä. Pikkurikollisia, huoria, huumediilereitä, joilta täytyy onkia tietoa. Joita ei saa uskoa. Kaivaa, kaivaa, kaivaa, rapsuttaa varovasti vauvanharjalla. Pitkämielisesti, hellittämättä. Vaikka ei ole toivoa, että löytyisi mitään. Ja se mitä löytyy, ei olekaan sormus viikinkien aarteesta, vaan viimeviikkoinen pullonkorkki. Mutta juuri sillä korkilla voittaa matkan paratiisisaarelle. Omaperäisyys on uteliaisuutta. Ei tiikeri lähde etsimään ja metsästämään saalista, ellei sillä ole nälkä. Kiinnostukaa. Te tarvitsette hereillä olevia aisteja. Tehkää valppaita havaintoja. Tunnistakaa elävät ajatuksenne ja tunteenne. Rohjetkaa tarttua ja luottaa niihin, ei siihen mitä luulette että teiltä odotetaan. Voidakseen kirjoittaa kunnon runoja on saatava yhteys omaan sisäiseen elämäänsä. Se minkä te olette unohtaneet ja se mitä te ette vielä ole huutavat apua syntymättömissä runoissanne. Se mitä ja miten kukaan toinen ei ole vielä nähnyt eikä kuullut. Mitä ei ole vielä käynyt kenenkään mielessä. Minkä lukija tunnistaa vasta kun te olette nostaneet sen esiin. Myös hänessä. Siitä mistä runo puhuu ei voi olla yleistä mielipidettä. Se tieto jota runot välittävät on toisenlaista kuin se mitä tavallisesti kutsumme tiedoksi. Se ei ole tavanomaisella kielellä ilmaistavissa olevien väitelauseiden tietoa. Runo on lähempänä tarkemmin määrittelemätöntä elämystä kuin väitteitä. Ja sitä tietoa voi ilmaista ainoastaan taiteessa, runollisesti. Se tieto ja se totuus joita hyvä runoilija etsii ovat epäsovinnaisia. Niitä ei olisi mahdollista valjastaa minkään ideologian tai opin palvelukseen, sillä se ajattelu, josta ne todistavat, toimii nimenomaan järjestelmien ja lukkiutumien purkamiseksi. On hienoa, jos ole ihmisinä hyviä. On hienoa, jos olemme järkeviä ja viisaita yhteiskunnan jäseniä. Vastuullisia äitejä, isiä, lapsia, puolisoita, ystäviä. Mutta runoilijana, runoa kirjoittaessamme, älkäämme olko mitään niistä. Hyvyyden ja hyvän ajattelun tason jälkeen on vielä toinen. Sillä moraalin ja ajattelun tasolla sovinnaisuuden lait ovatkin väärät. Ja sillä tasolla tapahtuu runo. Milloin te olette viimeksi kunnolla valehdelleet? Ei surkeita valkoisia valheita, ei mitätöntä liioittelua. Milloin olette runoa kirjoittaessanne hylänneet sen mitä tavallisesti pidätte tosiasioina? Valehdelleet niin kunnolla, että olette paljastaneet jotain totta. Valehdelkaa niin että karkaatte itseltänne. Ei runo mikään päiväkirja ole. Unohtakaa mitä "oikeasti" tapahtui. Pankaa omianne. Alustus Lahden Runomaratonin seminaarissa kesällä 2000
Elämäkertatietoa
Makuasioita:

Unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset:
Niitä on niin paljon, että olen listannut tähän vain niitä, jotka vaikuttivat minuun LAPSENA, ja nekin siinä määrin kuin ylipäätään pystyn niitä muistamaan. Mummien ja ukkien lorujollotukset kuten "Harakka huttua keittää" sekä lasten leikkilorut, joista erityisen vaikuttavia ja karmeudessaan arvoituksellisia olivat "A B C kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen. Tikapuut katkes, kissan napa ratkes." ja "Keisari seisoo palatsissa, niin musta kuin multa ja valkea kuin lunta. Se kun tulee viimeseksi ompi kuolema." Lastentarhan laululeikit kuten Prinsessa Ruusunen - leikki "Linnan muurit kohoaa" ja Vuodenajat, jossa sain olla kevään kielo. Lastentarhassa luetut kirjat, varsinkin Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu ja sen yhden muistaakseni norjalaisen Kasper, Jesper ja Joonatan. Myöhemmin kun olin oppinut itse lukemaan varsinkin Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjat ja H. C. Andersenin sadut. Asterix ja Tintti -sarjakuvat. Kirsi Kunnaksen Aapinen, erityisesti sen runot Xerxeestä, joka kosti tappionsa meren aalloille piiskaamalla niitä, ja miehestä, joka näki Grönlannissa oratuomenkukkia jään sisällä. Myöhemmin Anni Polvan Tiina-kirjasarja. Lukemaan opin jo kuusivuotiaana siten, että isä luki minulle ja pikkusiskolleni viikottain uutta Aku Ankkaa. Ykskaks vain tajusin sen idean, miten tietyt kirjaimet vastaavat tiettyjä äänteitä, joista muodostuu sanoja. Mahtava tunne! Kiitos Walt Disney! Kansakoulussa kavereitten kanssa tehdyt pilkkaväännökset juhlallisista lauluista kuten "Taivahalle syttyi juuri porkkana ja punajuuri, joista viisaat itämaan haukkasivat puolikkaan." pro "Taivahalle syttyi juuri tähti kirkas tähti suuri..." sekä "joulupukki hirtettynä roikkuu kuusen oksilla" pro "namusia ripustettu ompi kuusen oksilla" "Joulupuu on rakennettu" -laulussa. Toisaalta myös hartaat laulut vaikuttivat ihan sellaisinaan, vääntelemättä. Vaikutun yhä syvästi esimerkiksi "Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie"-laulusta. Maailman taideaarteita 1-5 -kirjasarja. Varsinkin Hieronymus Bosch ja Francisco Goya olivat minusta järisyttäviä, minun oli pakko palata katsomaan heidän maalauksiaan uudestaan ja uudestaan. Valittujen Palojen julkaisema kotimaisen iskelmämusiikin paraati, paksu LP-levyantologia, jonka nimeä en muista. Jostain syystä huumori-teemalevyltä on jäänyt erityisesti mieleen Reino Helismaan sanoitus "Meksikon pikajuna". Muita paraatin suosikkejani olivat esimerkiksi "sinitaivas ai, mun ota unelmat ja kätke ne niin, ettei voi niitä löytää kenkään sellainen ken usko ei ihmeisiin", "Poika varjoisalta kujalta" ja "Täysikuu". Walt Disneyn pitkät piirroselokuvat. Ehkä Tuhkimo oli minusta kaikkein vaikuttavin niistä. Walt Disney -elokuvien soundtrack -LP, jonka nimeä en muista: "Alice in Wonderland, how did she get to Wonderland", "when you wish upon a star, your dreams come true". Jos hiukan ponnistaisin, muistaisin varmasti jälleen ne kaikki ulkoa. Äidin nuoruudenaikaiset EP-levyt: Irwin Goodmania ("En kerro kuinka jouduin naimisiin", "Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan", "Ei tippa tapa"), Katri Helenaa ("Mä päivänsäteen näin kerran pienen"), Laila Kinnusta ("Kottarainen maaliskuussa"), Brita Koivusta ("Suklaasydän"), Plattersia ("Twilight Time", "Smoke Gets in Your Eyes") ja muita vastaavia, toisaalta myös Sibeliuksen "Finlandia" ja Kim Borgia ("Tuuli se taivutti koivun larvan"). Varhaisnuoruuden vaikuttavimpia lukuelämyksiäni ovat Raamattu ja myöhemmin Juha Savion toimittama Intialaista viisautta -antologia sekä V. A. Koskenniemen toimittama Vaeltava viisaus -aforismiantologia. Minua kiehtoivat myös isän vanhassa Pikkujättiläisessä olevat latinankieliset lentävät lauseet. Ensimmäiset vaikuttavat aikuisille tarkoitetut runotuttavuuteni olivat Pertti Niemisen suomentama ja toimittama Kiinan runoutta I-IV -kirjasarja sekä Tuomas Anhavan suomentama ja toimittama japanilaisten tanka-runojen antologia Kevään kukat, syksyn kuu. Tuskin olisin nykyään runoilija, jos en olisi tutustunut silloin niihin.

Fiktiivinen henkilö johon voisin samastua:
Shakespearen Juhannusyön uni -näytelmän Titania.

Mieluisia paikkoja:
Helsingin luontoalueet, etenkin Kallahti, Seurasaari, Uutela, Vattuniemi, Viikki. Ulkomailla Andalusia, Japani kirsikankukkien aikaan, Kiina, Nepal, New York, Teneriffa (Puerto de la Cruz, ei muuten).

Kiehtovia historiallisia aikakausia:
Ranskan vallankumous, vallankumousten ja murrosten ajat ylipäätään. Romantiikan aika 1800-luvulla.

Kiehtovia historiallisia
henkilöitä:
Larin Paraske, Shakespeare, Sokrates, Wittgenstein.

Ärsyttäviä ilmiöitä:
Oma typeryys, lapsellisuus, ajatusten jähmeys. Muiden vastaavat piirteet. Kieltäytyminen todellisesta keskustelusta ja argumentoinnista. Se kun järkevät perustelut eivät mene perille, vaan toinen osapuoli vain inttämistään inttää. Itsepetos. Lyhytnäköinen itsekkyys. Se kun joku sanoo yhtä mutta tekee toista. Se että ei pidetä kiinni sopimuksista. Myöhästely ja muu holtittomuus, jotka viestivät siitä, että ei pidä toista osapuolta yhtä tärkeänä kuin itseään. "Boheemius", vastuuttomuus, se että velttoilee ja sekoilee pitkin kuvitellen, että joku aina kulkee perässä ja korjaa jäljet. "Maailma on vain minua varten"-asenne. Pikkudiivat. Sovinismi, mauton seksistisyys, muka-miehinen öykkäröinti. Sukupuolten eriarvoisuus. Kaksinaismoralismi. Se kun yksinkertaiset käytännön asiat eivät etene ripeästi. Se että sovelletaan "luovaa epäjärjestystä" silkkoihin byrokraattisiin asioihin, jotka olisi hyvä hoitaa pois oikealla paikallaan olevan luovan epäjärjestyksen tieltä. Pitkästyttävä jaarittelu, tyhjänpuhuminen, lässytys vain siksi että on muka pakko olla äänessä. Suurten ihmisjoukkojen mittaamaton ja parantumaton typeryys, itsekkyys ja lyhytnäköisyys, jotka ilmenevät mm. haluttomuutena ratkaista maailmanlaajuiset ympäristöongelmat, vaikka se olisi käytännössä mahdollista. Se että demokratiassa saavat idiootitkin äänestää.
synt. 7.5.1962 Lapua
kotipaikka Helsinki

vanhemmat ylikonstaapeli Harri Virolainen ja ylioppilasmerkonomi MAT, Eeva Virolainen (o.s. Luttunen)

lukuisia toimitustöitä, artikkeleita ja osallistumisia kokoomateoksiin; kirjallisuusaiheisia esseitä ja artikkeleita eri lehdissä; kirja-arvosteluja mm. Ylioppilaslehdessä ja Nuoressa Voimassa 1991-1999
useita suomennoksia Nuori Voima-lehdelle; esiintynyt useissa kirjailijatapahtumissa ulkomailla: Prahassa, Krakovassa, Pietarissa ja Cosenzassa Italiassa;
Nuoren Voiman Liiton Arvostelupalvelun kriitikko 1993-2000; opettajana useilla kirjoittajakursseilla vuodesta 1992 alkaen; jäsenyyksiä kirjallisuuspalkintolautakunnissa; kirjailijatapahtumien organisointi - ja juontotehtäviä

pukusuunnittelijan tutkinto Lahden taideteollisesta opistosta (nyk. Lahden Muotoiluinstituutti) 1986; filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1998; opintoja Wroclawin nukketeatteri-insituutissa Puolassa 1988

harrastukset: TV:n katselu, luonnossa vaeltelu, filosofia.

Kirjailija on myös kääntänyt amerikkalaisen nykyrunoilijan Billy Collinsin runoja, jotka löytyvät Parnasso 3/2011.

Virolainen valmistui vuonna 1986 pukusuunnittelijaksi. Sen jälkeen hän työskenteli visuaalisena suunnittelijana mm. sirkuksessa ja nukketeatterissa, kunnes aloitti filosofian ja kirjallisuustieteen opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1988. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1998, pro gradu -työn aiheena oli inspiraation käsite.

Virolainen on julkaissut viisi runokokoelmaa, Hellyyttäsi taitat gardenian (1990), Tervapeili (1995), Pilvet peittävät sisäänsä pilvet (2000), Olen tyttö, ihanaa! (2003) sekä Valloittaja (2012). Proosateos Kontaktia halutaan ilmestyi 2007. Hän on kirjoittanut myös kirjan šamanismista ja noituudesta sekä näytelmän nimeltä Täyttymyskomedia, joka sai ensi-iltansa vuonna 1993. Virolainen on työskennellyt myös suomentajana, toimittajana, kriitikkona ja harrastajakirjoittajien opettajana. Hän on Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulun johtaja.

Virolaisen runoja on julkaistu arabiaksi, espanjaksi, englanniksi, hepreaksi, italiaksi, katalaaniksi, kiinaksi (mandariini), latviaksi, makedoniaksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, tshekiksi ja unkariksi käännettyinä.

Suomennoksia antologioissa, lehdissä, verkkojulkaisuissa, elämäkerroissa, romaaneissa:
Anna Aguilar-Amat, Matthew Arnold, Rose Ausländer, Patrick Beurard-Valdoye, Hildegard Bingeniläinen, William Blake, S. T. Coleridge, Billy Collins, Emily Dickinson, Ulrike Draesner, Carol Ann Duffy, Martin Enckell, Elke Erb, Robert Gernhardt, Hadewijch, Rose-Marie Huuva, John Keats, Arun Kolatkar, Taja Kramberger, Shiv K. Kumar, Oscar Levertin, C. S. Lewis, Bodil Lindfors, Jayanta Mahapatra, Katherine Mansfield, A. K. Mehrotra, Frederik Paludan-Müller, Gieve Patel, Vasko Popa, Henrika Ringbom, Kathrin Schmidt, Carl Snoilsky, Merja-Riitta Stenroos, Alfred Tennyson, Sakari Topelius, Jan Wagner, Patricia Young.
Anon.: "Tom O'Bedlam", Emily Dickinson, John Keats ja Percy Bysshe Shelley Kalevi Nyytäjän suomentamaan Harold Bloomin teokseen Lukemisen ylistys, Otava 2001.
Hän jota ei ole – Intian englanninkielisen nykyrunouden antologia yhteistyössä Markus Jääskeläisen kanssa, Nihil Interit 2003.
Golgatan kuningatar, valikoima Emily Dickinsonin runoja, Tammi 2004.
Valkoinen vinttikoira, valikoima Henrika Ringbomin runoja, Tammi 2005 (valittiin Elävien Runoilijoiden Klubin vuoden käännösrunokirjaksi 2005).

Palkinnot:
Tanssiva Karhu -runopalkinto, Runeberg-palkintoehdokkuus ja Einari Vuorela -runopalkintoehdokkuus kokoelmalla Olen tyttö, ihanaa! (2003).
Einari Vuorela -runopalkintoehdokkuus kokoelmalla Tervapeili (1995).
Kunniamaininta Runomaratonin Suomea etsimässä -lyriikkakilpailussa 1987.
Kunniamaininta Rock on rajaton riemu -lyriikkakilpailussa 1985.

Esiintymiset ulkomailla:
Moskova 1991. Praha 1993. Krakova ja Varsova 1994. Pietari 1995. Cosenza 1999. Berliini 2001. Riika 2002. Izhevsk 2002. Genova 2003. Petroskoi 2003. Tukholma 2004. Milano 2005. Lipiza ja Ljubljana 2005. Bukarest ja Neptun 2005. Barcelona 2007. Berliini 2007. Barcelona 2008. Lontoo ja Brighton 2008. Ledbury 2008. Hongkong ja Peking 2011.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmä:
Täyttymyskomedia, 1993

Samanismin ja noituuden käsikirja (Tammi 1994)

Hän jota ei ole - Intian englanninkielistä nykyrunoutta (Nihil Interit, 2003). Antologian suomennos- ja toimitustyö tehty yhdessä Markus Jääskeläisen kanssa.

Golgatan kuningatar - Dickinsonin kuva Jumalasta. MotMot - elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2003.
Tekstinäyte
En usko enää mihinkään
paitsi Paratiisiin:
saraheinikosta pyörteilee usva,
tanssii avoimelle selälle.
Työnnän veneen vesille,
airot
kolajavat.
Kämmenpohjaan kirjoitettu itsemurha
tämä maa on
tulesta syntynyt saari,
jonkun tutun askelet
kaislikossa

***

Hellyyttäsi taitat gardenian,
haavoitetun oksan läpi vuotavat
taivas, puutarha toisiinsa,
ja lintuin jalat
hiilen ympärille kiertyvät:
on lennettävä!
Hellyyttäsi sytytät nuotion
kun nousen merestä,
varjot liekehtivät
kasvoillasi, yönmusta puutarha
johon nojaan, savun tuoksu
ja gardenian


Hellyyttäsi taitat gardenian (1990)
Lähteitä ja viittauksia
Suomalaisia nykyrunoilijoita. Toim. Siru Kainulainen & Johanna Krappe. BTJ, 2008.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Sumari, Anni(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Englannin kieli
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita. Toim. Siru Kainulainen & Johanna Krappe. BTJ, 2008.
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Mickwitz, Peter(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    toimittajat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ringbom, Henrika(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    runoilijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Englannin kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Dahl, Rita(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    toimittajat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Vuola, Sinikka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    toimittajat
  • Sinervo, Helena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Niklander, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    toimittajat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Forsblom, Harry(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Rekola, Mirkka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Anhava, Helena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kääntäjät
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • On sama kuin
    Anhava, Helena, arvostelija
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tekijän käyttämä kieli
    ruotsi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  •