Järvinen, Kullervo
Elämäkertatietoa
synt. 6.8.1936 Tampereella, kuoli 6.10.2009 Tampereella
asui ja vaikutti Tampereella
naimisissa, kaksi lasta
ammatti: kirjoittajien ohjaaja, sanataiteen opetustyö Tampereen työväenopistossa 1981-88, Topelius-akatemiassa 1985-88, Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaava läänintaiteilija 1988-94, Tampeeen yliopistossa 1986, -87, -92, -95, Tampereen yhteiskoulun lukiossa (lyriikka) 1993-1994 ja Päätalo-instituutissa 1996-99.
asui ja vaikutti Tampereella
naimisissa, kaksi lasta
ammatti: kirjoittajien ohjaaja, sanataiteen opetustyö Tampereen työväenopistossa 1981-88, Topelius-akatemiassa 1985-88, Hämeen läänin kirjallisuuden ohjaava läänintaiteilija 1988-94, Tampeeen yliopistossa 1986, -87, -92, -95, Tampereen yhteiskoulun lukiossa (lyriikka) 1993-1994 ja Päätalo-instituutissa 1996-99.
Viita-akatemian perustajia ja pääopettaja 1989-2001
luottamustoimet: Pirkkalaiskirjailijat ry:n sihteeri 1975-83 ja puheenjohtaja 1983-94, Suomen Kirjailijayhdistysten työvaliokunnan jäsen 1975-88, Suomen Kirjailijaliiton jäsenlehden toimittaja 1975-85, Lukukeskus ry:n johtokunnan jäsen 1994-97, Viita-akatemian seurantaryhmä 2001-, Pirkanmaan kirjoituskilpailun raadissa useita vuosia
palkinnot: Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto 2003
Runeberg-palkintoehdokas v. 2003 Sonnikorven blues -kokoelmalla
Kullervo Järvinen julkaisi esikokoiskokoelmansa Mukulakiviin v. 1964 ja hänen toinen kokoelmansa, Elementit, ilmestyi 1966. Seuraava julkaistu runokokoelma, Sonnikorven blues, ilmestyi vuonna 2002. "Kieltämättä tuntuu vähän siltä kuin esikoinen olisi tullut markkinoille", kommentoi kirjailija itse kolmannen runokokoelmansa ilmestymistä. (AL 5.3.2003, Reetta Nousiainen). Sonnikorven blues oli v. 2003 Runeberg-palkintoehdokas. "Tampereelta ja Sonnikorvesta kuuluu kypsä blues" -otsikolla Väinö Kirstinä kirjoittaa: "Sonnikorven blues -kokoelman keskeisiä teemoja on kirjailijan työ, jota tekijällä on ollut mahdollisuus monelta näköalapaikalta tarkastella. Kokoelma on huolellisesti koottu, sanankäytöltään monivivahteinen teos, joka sisältää Järvisen parhaita tähänastisia runoja. Se on kokonaisempi, monikerroksisempi, harkitumpi ja kypsempi kuin kaksi varhaiskauden kokoelmaa." (Väinö Kirstinä, verkkojulkaisu: kiiltomato.net, artikkelin päiväys 18.12.2002)
Kullervo Järvinen teki merkittävää työtä kirjoittajakoulutuksessa. Hän ohjasi ja opetti ammatikseen vuodesta 1981 lähtien nuoria kirjoittajia. Hän on sanonut, että upposi opetustyöhönsä niin voimallisesti, ettei hänellä ollut tarvettakaan julkaista itse. -- Esimerkiksi Viita-akatemian reilun kymmenen vuoden aikana Järvinen näki 14 oppilaansa julkaisevan oman teoksen. (AL 5.3.2003, Reetta Nousiainen). Kullervo Järvisen merkitystä kirjoittajien opettajana kuvaa hyvin se, että Tampereella toimivaa Viita-akatemiaa, jonka perustajia ja pääopettaja Kullervo Järvinen on ollut, on kutsuttu myös "Kullervon runokorjaamoksi".
luottamustoimet: Pirkkalaiskirjailijat ry:n sihteeri 1975-83 ja puheenjohtaja 1983-94, Suomen Kirjailijayhdistysten työvaliokunnan jäsen 1975-88, Suomen Kirjailijaliiton jäsenlehden toimittaja 1975-85, Lukukeskus ry:n johtokunnan jäsen 1994-97, Viita-akatemian seurantaryhmä 2001-, Pirkanmaan kirjoituskilpailun raadissa useita vuosia
palkinnot: Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto 2003
Runeberg-palkintoehdokas v. 2003 Sonnikorven blues -kokoelmalla
Kullervo Järvinen julkaisi esikokoiskokoelmansa Mukulakiviin v. 1964 ja hänen toinen kokoelmansa, Elementit, ilmestyi 1966. Seuraava julkaistu runokokoelma, Sonnikorven blues, ilmestyi vuonna 2002. "Kieltämättä tuntuu vähän siltä kuin esikoinen olisi tullut markkinoille", kommentoi kirjailija itse kolmannen runokokoelmansa ilmestymistä. (AL 5.3.2003, Reetta Nousiainen). Sonnikorven blues oli v. 2003 Runeberg-palkintoehdokas. "Tampereelta ja Sonnikorvesta kuuluu kypsä blues" -otsikolla Väinö Kirstinä kirjoittaa: "Sonnikorven blues -kokoelman keskeisiä teemoja on kirjailijan työ, jota tekijällä on ollut mahdollisuus monelta näköalapaikalta tarkastella. Kokoelma on huolellisesti koottu, sanankäytöltään monivivahteinen teos, joka sisältää Järvisen parhaita tähänastisia runoja. Se on kokonaisempi, monikerroksisempi, harkitumpi ja kypsempi kuin kaksi varhaiskauden kokoelmaa." (Väinö Kirstinä, verkkojulkaisu: kiiltomato.net, artikkelin päiväys 18.12.2002)
Kullervo Järvinen teki merkittävää työtä kirjoittajakoulutuksessa. Hän ohjasi ja opetti ammatikseen vuodesta 1981 lähtien nuoria kirjoittajia. Hän on sanonut, että upposi opetustyöhönsä niin voimallisesti, ettei hänellä ollut tarvettakaan julkaista itse. -- Esimerkiksi Viita-akatemian reilun kymmenen vuoden aikana Järvinen näki 14 oppilaansa julkaisevan oman teoksen. (AL 5.3.2003, Reetta Nousiainen). Kullervo Järvisen merkitystä kirjoittajien opettajana kuvaa hyvin se, että Tampereella toimivaa Viita-akatemiaa, jonka perustajia ja pääopettaja Kullervo Järvinen on ollut, on kutsuttu myös "Kullervon runokorjaamoksi".
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Kullervo Järvisen tuotanto
Runoteokset:
Mukulakiviin (1964)
Elementit (1966)
Sonnikorven blues (2003)
Lyyrinen dialogi Aila Meriluodon ja Lauri Viidan runoista (esitetty Tampereen Teatterissa v. 1999)
Toimitetut teokset ja osallistumiset antologioihin:
Pispalasta : Pispalan Tarmo 1932-1982 / toim. Kullervo Järvinen (1982)
Sanojen porteille lyhyesti / toim. Asko Martinheimo (1986) sis. Järvisen novellin Niäminen
Kirjallisuuden avain 8 / toim. Ritva Koskipää et al. (1987) sis. Järvisen novellin
Seitsemän elämää 2 / toim. Päivi Hytönen (2002) sis. Järvisen novellin
ALUE 93 : Hämeen läänin kirjoittajien antologia / toim. Kullervo Järvinen et al. (1993)
Novelleja ja runoja Parnassossa, antologioissa
Runoteokset:
Mukulakiviin (1964)
Elementit (1966)
Sonnikorven blues (2003)
Lyyrinen dialogi Aila Meriluodon ja Lauri Viidan runoista (esitetty Tampereen Teatterissa v. 1999)
Toimitetut teokset ja osallistumiset antologioihin:
Pispalasta : Pispalan Tarmo 1932-1982 / toim. Kullervo Järvinen (1982)
Sanojen porteille lyhyesti / toim. Asko Martinheimo (1986) sis. Järvisen novellin Niäminen
Kirjallisuuden avain 8 / toim. Ritva Koskipää et al. (1987) sis. Järvisen novellin
Seitsemän elämää 2 / toim. Päivi Hytönen (2002) sis. Järvisen novellin
ALUE 93 : Hämeen läänin kirjoittajien antologia / toim. Kullervo Järvinen et al. (1993)
Novelleja ja runoja Parnassossa, antologioissa
Lähteitä ja viittauksia