Lindberg, Pirkko

Makuasioita:

Unohtumattomat ja vaikuttavat taide-elämykset:
Kirjat: Thomas Mannin Taikavuori, Barnes Djunan Nightwood, Jean Rhysin koko tuotanto
Bulgakovin Valkokaarti, Linnan Täällä pohjantähden alla
Musiikki: Mahlerin 4. sinfonia, Sibeliuksen viulukonsertto

Kuvataide: Ellen Thesleffin tuotanto

Elokuvat: Russ Meyerin tuotanto, Werner Herzogin Aguirre, Terence Malickin Days of Heaven, 60-luvun ranskalaiset elokuvat

Fiktiivinen henkilö, jos voisi samaistua: Taikavuoren Hans Castorp, Cora Sandelin Alberte
Mieluisa paikka: Guernseyn saari Englannin kanaalissa ( The Pirkko Pool ), Rakkauden Saari Eros

Kiehtova historiallinen henkilö: Hypatia (Alexandrian kirjasto), Kuningatar Kristiina

Kiehtova historiallinen aikakausi: 40 000 vuotta rauhaa ja ekologista tasapainoa Australiassa ennen valkoisten tuloa

Asia ja ilmiöt jotka ärsyttävät: Kultainen Vasikka jonka syvässä varjossa me kaikki tätä nykyä elämme

Elämäkertatietoa

Pirkko Lindberg on syntynyt vuonna 1942 Vesilahdessa. Hänen esikoisromaaninsa Saalis (Byte) sai vuonna 1990 J. H. Erkon palkinnon. Romaani Candida oli vuonna 1997 Finlandia-ehdokkaana.

- - -

Adoptioäiti: ravintoloitsija Gerda Lindberg.
Toiminut: lumpunkerääjänä, kirjastoapulaisena, kasviskokkina ja radiotoimittajana (Yleisradio, Suomen tietotoimisto.)

Harrastuksena avantouinti ja hiihto.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Maailmanmatka (1994) - matkakertomus.

Tekstinäyte

Toisena yönä meitä keinuttaa valtava maininki, se on mittaamattomilla lakeuksilla raivonneen kaukaisen myrskyn äärimmäinen häntä, ja kevyesti lastattu Ariake - laiva kuljettaa auton varaosia,savukkeensytyttimiä, kalaa ja salaisia kemikaaleja - keinuu niin kovasti, että minun on yöllä noustava sitomaan kaikki irtonainen. Seuraavina päivinä kamppailemme yhä yltyvän puhurin kourissa ja saamme tuntuman ensimmäiseen kunnon taifuuniin, Zoláan. Myrskyn pahimmassa vaiheessa olemme kuitenkin suojassa Nagoyan satamassa. Alhaalla, katedraalin kokoisessa konehuoneessa konemiehet korjaavat moottoria ja lämminvesijärjestelmään tullutta vikaa.

Osaka on viimeinen levähdyspaikkamme ennen Australiaa. Passit leimataan, ja japanilainen ystävättäreni Naoko pistäytyy yllättäen laivalla. Japanilaiseen tapaan hänellä on mukanaan lahjoja: punainen ruusu ja kaunis liina. Hän pudistaa päätään ja on selvästi huolissaan: Kunhan vain säästyisitte taifuunilta avomerellä! - No, pikku puhuri ei olisi pahitteeksi, sanon tyhmästi, ja sitä saan muutaman päivän päästä tosissani katua. Mutta tänä päivänä ilmojen haltiat ovat lempeimmistä lempeimpiä, ja kukapa peikkoja päiväsaikaan pelkäisi?
Lähtiessämme Osakasta puutavarakuljetus toisensa jälkeen lipuu vastaan: sademetsien jättejä hinataan sisäsatamien varastoihin odottamaan hetkeään, saadakseen muokkautua kaiken maailman "ehdottoman välttämättömäksi" säläksi.
Mutta mikään ei horjuta hyvää tuultani, olemmehan vihdoin avomerellä! Lentokalat loikkivat Ariaken valkoisen kokan molemmin puolin. Ilmassa lentokala lakkaa olemasta kala ja on hetken suuren sinisen sudenkorennon kaltainen. Se lentää kymmeniä metrejä, ja juuri kun sen luulee sukeltavan takaisin veteen se vain viistääkin aaltoja ja kiitää eteenpäin... ja eteenpäin.
Illalla en malta mennä hyttiini vaan viivyn uima-altaan laidalla lämpimässä ja pimeässä. Ensimmäinen perämies tulee komentosillalta sekstantti kädessään ja suuntaa sen kohti Arcturusta. En olekaan nähnyt kunnon tähtitaivasta sen koommin kun saavuin savusumun peittämään Japaniin. Peter istuutuu kansituoliin iltaolut kädessään. Hän kääntyy katsomaan tähtiä. Istumme ääneti kauan aikaa. Lopulta Peter rykäisee ja sanoo: - Sometimes me sits and thinks. And sometimes me only sits.

Maailmanmatka (Tramp, 1994)

Suomentanut Marja Kyrö

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.