Banerjee-Louhija, Nina

Kahta asiaa minulta tivataan miltei jokaisessa haastattelussa ja esiintymistilaisuudessa: minne tunnet kuuluvasi monikulttuurisen taustasi huomioon ottaen ja miksi luovuit lääkärintyöstä ja ryhdyit päätoimiseksi kirjailijaksi.

Kerran yritin kiteyttää vastauksen ensimmäiseen kysymykseen toteamalla: olen bengalilaiseen bramiinikastiin syntynyt suomalais-intialainen nainen, joka oppi ensimmäiseksi bengalin, toiseksi englannin, kolmanneksi suomen ja sitten ruotsin, saksan, ranskan, espanjan ja italian kielen, joka kävi amerikkalaisten nunnien johtamaa koulua Helsingissä, pääsi ylioppilaaksi suomalaisesta lukiosta, opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa, puhuu kahden lapsensa kanssa ruotsia ja kolmannen kanssa suomea, kirjoittaa suomeksi ja ruotsiksi, luopui lääkärintyöstä kahdenkymmenen työvuoden jälkeen ryhtyäkseen vapaaksi kirjailijaksi ja muutti sen jälkeen asteittain Ranskaan, jonka suvaitsevassa monikulttuurisessa ilmapiirissä on helppo hengittää.

Vastaus toiseen kysymykseen ei ole yhtä yksiselitteinen. On helpompi todeta, miksi minusta tuli lääkäri kuin kirjailija: Albert Schweitzerin pyyteetön elämäntyö Afrikassa teki nuoreen sinisilmäiseen ja idealistiseen abituraan lähtemättömän vaikutuksen ja viitoitti uranvalintaa, vaikka luonnontieteellinen ja humanistinen elämänkatsomus kävivät keskenään ankaraa taistelua ajatuksissa.

Lääkärin ja kirjailijan julkinen imago on melko poikkeava, mutta yhteistä heille on peruskiinnostus ihmiseen ja ihmispsyyken monikerroksiseen labyrinttiin. Molempien tehtävänä on nähdä, millainen ihminen pohjimmiltaan on, analysoida häntä, hänen ajatuksiaan. Kirjailijan täytyy tämän lisäksi osata uskottavasti kuvata visionsa. Lääkärin päätavoitteena eettisesti on auttaa ihmistä, koota hänet ehjäksi ja sopusointuiseksi usein hyvinkin rikkinäisistä osasista. Kirjailija puolestaan joutuu kirjoittamisprosessinsa aikana repimään osiin näennäisesti eheän ihmisen. Mitä paljaammaksi hän kykenee riisumaan ihmisen, sen paremmin hänen katsotaan onnistuneen ihmiskuvauksessaan. Lääkäri voi harvoin tehdä tämän potilaalleen, lähettää tätä vastaanotoltaan hajalle revittynä. Onnistuakseen työssään on sekä lääkärin että kirjailijan pidettävä ihmisestä. Hänen täytyy tuntea empatiaa kaikenlaisia ihmisiä kohtaan ja olla itse Ihminen.

Miksi sitten lääkäri ryhtyy kirjailijaksi? Samasta syystä kuin kaikki muutkin, halusta kirjoittaa.

Elämäkertatietoa

Vanhemmat lentokoneinsinööri Sunil Kumar Banerjee ja Sylvi Tyra Marjatta Kotro

Toimet:
työterveyslääkäri Oy Stockmann 1971-77
johtava lääkäri Helsingin Diakonissalaitoksen työterveysasema 1977-81
työterveyshuollon ylilääkäri Helsingin Lääkärikeskus 1981-82

työterveyslääkäri Uusi Suomi-yhtiöt 1981-88

Opinnot:
lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa, valmistumisvuosi 1966

Harrastukset:
gastronomia, matkailu ja purjehdus

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

MUUTA TUOTANTOA:

Purjehdus on elämäämme : viikinkien vesiltä Välimerelle / matkakirja. WSOY 1983. Kirjoitettu nimellä Nina Louhija yhdessä Antti Louhijan kanssa.

Perhelääkäri / Lääkärikirja. Toimittajat Nina Louhija, Tarmo Mäki-Kuutti & Riitta-Liisa Paananen. WSOY 1985.

Pidot Huippuvuorilla : kirjeenvaihtoa uskalluksesta, unelmista ja vastoinkäymisistä. Kirjapaja 2009. Toinen tekijä Riikka Juvonen.

Yhden päivän kuningatar : valokuvia, muistoja, totta ja tarua Marietta Banerjeen elämästä. Siltala 2012.

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1997.
Kotimaisia naisviihteen taitajia. Toim. Ritva Aarnio & Ismo Loivamaa. BTJ, 1999.