Yli-Rajala, Tarmo
Elämäkertatietoa
- Yli-Rajalan tapa kirjoittaa konstailemattomasti innostaa, ja hänen aiheistonsa parissa "viihtyy", klassisista ja vakavista perustoista huolimatta. (KS 3.8.92, Jorma Heinonen)
synt. 1937 Käkisalmella
asuu Virroilla
naimisissa
opinnot: YTL
ammatti: kirjastotoimenjohtaja, eläkkeellä
synt. 1937 Käkisalmella
asuu Virroilla
naimisissa
opinnot: YTL
ammatti: kirjastotoimenjohtaja, eläkkeellä
sivutoimia: arkistoija Virtain kaupungin kotiseutuarkistossa 1980-luvulta lähtien
luottamustoimia: Koillis-Pirkan kirjoittajat ry:n ja ja Virtain taideyhdistys ry:n perustajajäsen 1980-luvulla, Virtain Seura ry:n jäsen vuodesta 2000, Kaltion toimituskunnan jäsen 1976-80, Optimistin toim.siht. 1978:2, päätoim. -85, Virtain Joulu -lehden päätoimittaja ja toimituskunnan jäsen 1984-88, luottamustehtäviä mm. kunnan koululautakunnassa, lukion johtokunnassa, luottamustehtäviä LC-Kemi-Meripuisto & Virrat -yhdistyksissä, Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen sihteerinä 1973-77
harrastukset: musiikki, erityisesti romanttisen kauden Schubert, Schumann. Myös Wagner. Harrastajamaalari: omia ja yhteisnäyttelyitä Koillis-Pirkan ja Suomenselän taidenäyttelyissä
palkinnot: J. H. Erkon kilpailussa kunniamaininta 1967
Pirkanmaan kirjoituskilpailu kunniamaininta 1978
NVL:n kirjoituskilpailu kunniamaininta 1978
Koillis-Pirkan kirjoituskilpailu 1. sija
Tarmo Yli-Rajala on eläkkeellä oleva kirjastotoimenjohtaja ja sivutoiminen kirjailija. Hän on kirjoittanut romaaneja ja historiateoksia, toimittanut pakina- ja sananparsikokoelmia sekä julkaissut kirjoituksia antologioissa ja lehdissä.
"Kun on tarpeeksi hajamielinen, oppii tekemään muistiinpanoja", kertoo Tarmo Yli-Rajala kirjailijantyönsä alusta. Hän kertoo opettajan jo kansakoulussa havainneen kirjoittajan kyvyt oppilaassaan: "Sain kaunokirjoituksesta 9."
Yli-Rajala julkaisi romaanin Armas ol´ aika 1980. 12 vuoden kuluttua ilmestyi toinen romaani, Kasvosi (1992). Kirja herätti huomiota aihevalinnallaan ja niukalla kertomistavallaan. "Ihmisten välinen etäisyys, kommunikoinnin mahdottomuus, yhteisymmärryksen täydellinen puute yhteisten vuosien jälkeen näyttäytyvät romaanissa jokseenkin lohduttomina. Yli-Rajala hallitsee ankean tyylilajin ehjästi, enempiä tavoittelematta, vaikka alku ehti viritellä joitakin täyttymättömiä odotuksia." (HS 3.5.92, Panu Rajala)
Franz Kafka kiehtoo Yli-Rajalaa siksi, että "Kafkaa on totuttu lukemaan ryppy otsalla, vaikka kysymyksessä on hulvaton humoristi". Jerzy Lecin Vastakarvaan on hänelle tärkeä kirja, myös espanjalainen ja italialainen kirjallisuus. Yli-Rajala mainitsee myös Eino Leinon häneen vaikuttaneena kirjailijana, erityisesti Leinon Helkavirret on hänelle tärkeä kokoelma.
Pirkanmaalaisuus ei ole Yli-Rajalalle tärkeä asia, suomalaisuus sen sijaan on. Itseään hän pitää hyvin, hyvin vaatimattomana ihmisenä ja katsookin tärkeimmäksi teoksekseen tee-itse -menetelmällä koottua koirankoppia takapihallaan!
Kirjailijan ongelmana on ollut ristiriita päätoimen ja kirjailijantyön välillä. Luovan työnsä lähtökohtana hän pitää omaa "märehtivää mielenlaatuaan". Vuonna 1996 ilmestynyt kokoelma Kissin viikset sisältää murrepakinoita ja mietelmiä, jotka ovat ilmestyneet vuosina 1992-1996 Suomenselän Sanomissa ja Aamusetissä.
luottamustoimia: Koillis-Pirkan kirjoittajat ry:n ja ja Virtain taideyhdistys ry:n perustajajäsen 1980-luvulla, Virtain Seura ry:n jäsen vuodesta 2000, Kaltion toimituskunnan jäsen 1976-80, Optimistin toim.siht. 1978:2, päätoim. -85, Virtain Joulu -lehden päätoimittaja ja toimituskunnan jäsen 1984-88, luottamustehtäviä mm. kunnan koululautakunnassa, lukion johtokunnassa, luottamustehtäviä LC-Kemi-Meripuisto & Virrat -yhdistyksissä, Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen sihteerinä 1973-77
harrastukset: musiikki, erityisesti romanttisen kauden Schubert, Schumann. Myös Wagner. Harrastajamaalari: omia ja yhteisnäyttelyitä Koillis-Pirkan ja Suomenselän taidenäyttelyissä
palkinnot: J. H. Erkon kilpailussa kunniamaininta 1967
Pirkanmaan kirjoituskilpailu kunniamaininta 1978
NVL:n kirjoituskilpailu kunniamaininta 1978
Koillis-Pirkan kirjoituskilpailu 1. sija
Tarmo Yli-Rajala on eläkkeellä oleva kirjastotoimenjohtaja ja sivutoiminen kirjailija. Hän on kirjoittanut romaaneja ja historiateoksia, toimittanut pakina- ja sananparsikokoelmia sekä julkaissut kirjoituksia antologioissa ja lehdissä.
"Kun on tarpeeksi hajamielinen, oppii tekemään muistiinpanoja", kertoo Tarmo Yli-Rajala kirjailijantyönsä alusta. Hän kertoo opettajan jo kansakoulussa havainneen kirjoittajan kyvyt oppilaassaan: "Sain kaunokirjoituksesta 9."
Yli-Rajala julkaisi romaanin Armas ol´ aika 1980. 12 vuoden kuluttua ilmestyi toinen romaani, Kasvosi (1992). Kirja herätti huomiota aihevalinnallaan ja niukalla kertomistavallaan. "Ihmisten välinen etäisyys, kommunikoinnin mahdottomuus, yhteisymmärryksen täydellinen puute yhteisten vuosien jälkeen näyttäytyvät romaanissa jokseenkin lohduttomina. Yli-Rajala hallitsee ankean tyylilajin ehjästi, enempiä tavoittelematta, vaikka alku ehti viritellä joitakin täyttymättömiä odotuksia." (HS 3.5.92, Panu Rajala)
Franz Kafka kiehtoo Yli-Rajalaa siksi, että "Kafkaa on totuttu lukemaan ryppy otsalla, vaikka kysymyksessä on hulvaton humoristi". Jerzy Lecin Vastakarvaan on hänelle tärkeä kirja, myös espanjalainen ja italialainen kirjallisuus. Yli-Rajala mainitsee myös Eino Leinon häneen vaikuttaneena kirjailijana, erityisesti Leinon Helkavirret on hänelle tärkeä kokoelma.
Pirkanmaalaisuus ei ole Yli-Rajalalle tärkeä asia, suomalaisuus sen sijaan on. Itseään hän pitää hyvin, hyvin vaatimattomana ihmisenä ja katsookin tärkeimmäksi teoksekseen tee-itse -menetelmällä koottua koirankoppia takapihallaan!
Kirjailijan ongelmana on ollut ristiriita päätoimen ja kirjailijantyön välillä. Luovan työnsä lähtökohtana hän pitää omaa "märehtivää mielenlaatuaan". Vuonna 1996 ilmestynyt kokoelma Kissin viikset sisältää murrepakinoita ja mietelmiä, jotka ovat ilmestyneet vuosina 1992-1996 Suomenselän Sanomissa ja Aamusetissä.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tarmo Yli-Rajalan tuotanto
Romaanit:
Armas ol´ aika (1980)
Kasvosi (1992)
Ei mikään (2014)
Muita teoksia:
Antaas olla akan järvessä (toim.), sananparsia (1985)
Fabritius, Leo, Tasavaltalaisena Espanjan sisällissodassa (toim.) (1986)
Romaanit:
Armas ol´ aika (1980)
Kasvosi (1992)
Ei mikään (2014)
Muita teoksia:
Antaas olla akan järvessä (toim.), sananparsia (1985)
Fabritius, Leo, Tasavaltalaisena Espanjan sisällissodassa (toim.) (1986)
Sata vuotta Virtain historiaa (1987)
Herra meitä koitteloo (toim.), sananparsia (1991)
Kissin viikset : kuupanoota 1992-96 (1996)
Rumat riihelle, koriat Kyrönojalle (paikallishistoriaa)
Antologiat:
Tunnustelen tätä päivää (1975)
Lehtiharava (1979)
Tulvan satoa (1989)
Lasin avaruuteen (1990)
Virtain kirjoittajapiirin antologia Säpäleitä 1986-87, -90 (toim.)
Että iloni olisi tuuli joka kantaa: Mummon Kammarin antologia / toim. Terttu Härkönen (2004)
Pakinoita Suomen Selän Sanomissa ja Aamusetissä 1992 -, lehtiartikkeleita kymmenissä eri lehdissä.
Herra meitä koitteloo (toim.), sananparsia (1991)
Kissin viikset : kuupanoota 1992-96 (1996)
Rumat riihelle, koriat Kyrönojalle (paikallishistoriaa)
Antologiat:
Tunnustelen tätä päivää (1975)
Lehtiharava (1979)
Tulvan satoa (1989)
Lasin avaruuteen (1990)
Virtain kirjoittajapiirin antologia Säpäleitä 1986-87, -90 (toim.)
Että iloni olisi tuuli joka kantaa: Mummon Kammarin antologia / toim. Terttu Härkönen (2004)
Pakinoita Suomen Selän Sanomissa ja Aamusetissä 1992 -, lehtiartikkeleita kymmenissä eri lehdissä.
Tekstinäyte
Ote tuotannosta: Iltapäivällä (antologiasta Tulvan satoa 1988)
- Ei tästä mitään tule, Anna tokaisi. - Minä lähden.
Mutta vaikka hän sanoi sen varmalla äänellä ja vaikka näin kuinka kampa lyötiin päättävästi pöydälle, tiesin että tuo päätös oli bluffia. Ei hän mihinkään lähtisi. Ilman rahaa. Hän joko odottaisi minua tai jos suuttuisi enemmän, syöksyisi taas ulos ja soittaisi sille saatanan nartulle. Naisasianaiselle, kommarille joka tuputti häneen maailmaamullistavia ajatuksiaan.
- Ei tästä mitään tule, Anna tokaisi. - Minä lähden.
Mutta vaikka hän sanoi sen varmalla äänellä ja vaikka näin kuinka kampa lyötiin päättävästi pöydälle, tiesin että tuo päätös oli bluffia. Ei hän mihinkään lähtisi. Ilman rahaa. Hän joko odottaisi minua tai jos suuttuisi enemmän, syöksyisi taas ulos ja soittaisi sille saatanan nartulle. Naisasianaiselle, kommarille joka tuputti häneen maailmaamullistavia ajatuksiaan.
Katselin hetken aikaa ulos ikkunasta. Lumisade yltyi, Anna nousi peilin edestä ja katosi makuuhuoneeseen josta alkoi kuulua hiljaista itkuntyrskettä.
"Ja kahtia on käynyt, yö tämä lumessaan
vaan mitään rajaa näy nyt, ei meitä jakamaan".
Pasternack, minä ajattelin. Siunatun viisas mies. Ja sitten, uuvuttavan miettimisen jälkeen: Kunpa minäkin osaisin olla lumihiutale joka osuisin hänen hiuksilleen.
- -
Otteita aforismeista, 'Ajatuksenpäitä':
Vaiteliaisuus on myöntymisen merkki. Paitsi työpaikalla.
Takinkääntäjillä on yksi ylitsepääsemätön ongelma. Puupalttoo.
Valta on puu, joka imee voimansa naapurin tontilta.
"Ja kahtia on käynyt, yö tämä lumessaan
vaan mitään rajaa näy nyt, ei meitä jakamaan".
Pasternack, minä ajattelin. Siunatun viisas mies. Ja sitten, uuvuttavan miettimisen jälkeen: Kunpa minäkin osaisin olla lumihiutale joka osuisin hänen hiuksilleen.
- -
Otteita aforismeista, 'Ajatuksenpäitä':
Vaiteliaisuus on myöntymisen merkki. Paitsi työpaikalla.
Takinkääntäjillä on yksi ylitsepääsemätön ongelma. Puupalttoo.
Valta on puu, joka imee voimansa naapurin tontilta.
Lähteitä ja viittauksia