Toivola, Ritva

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Ville Palonen

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

kuvakirjat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellikokoelmat

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Olen julkaissut yli kolmekymmentä lasten- ja nuortenkirjaa. Suurin osa teoksistani on satuja, fantasiaa ja scifiä.
Nuorena ihailin suuresti Tove Janssonia, jonka Muumi-kirjat ahmin aina heti niiden ilmestyttyä. Pidin myös paljon Edgar Allan Poen novelleista.
Vaikuttavimpiin nuoruudenaikaisiin elokuvakokemuksiini kuuluu Alfred Hitchcockin Psyko. Vieläkin muistan sen hiukset pystyyn nostattavan tunteen, jonka silloin elokuvateatterissa koin. Huomasin, että turvallisessa nojatuolissa koettuna kauhujutut saattavat olla myös jollakin lailla vapauttavia.
Yritän kirjoittaa sellaisia kirjoja, joista olisin itse pitänyt lapsena ja nuorena.
Fantasiakertomukseni, esimerkiksi novellikokoelmassa Kummitusjuna, sisältävät joskus kauhukirjallisuuden aineksia, mutta lähinnä ne ovat "pehmokauhua". Tarinoissani on jokseenkin onnellinen loppu, eikä kenellekään käy kovin huonosti. Mielestäni lapsille tarjottava kauhu ei saa olla verenroiskeista.
Salaiset aikamatkat on myös tarkoituksella tehty leppeäksi tulevaisuudenkuvaukseksi.
Minusta on hauska samaistua kirjojeni nuoriin. Uskon että siten pysyn itsekin kauemmin nuorena, ainakin mieleltäni.

Elämäkertatietoa

vanhemmat Viljo Olavi ja Soinne Irja Toivola (o.s. Vainoniemi)

Suomen nuorisokirjailijat ry:n johtokunnan jäsen 1982-1985, 1987-1989
Nuoren Voiman liiton hallituksen jäsen 1984-1985
Suomen Nuortenkirjaneuvoston johtokunnan jäsen 1988-1991
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kannatusyhd. hallituksen jäsen 1990-1993
HUK Helsingin yliopisto, opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä
Sanoma Osakeyhtiössä kustannustoimittajana ja lastenlehden toimitussihteerinä 1974-1989
vapaa kirjailija vuodesta 1990 alkaen

Nuorisokirjallisuuden valtionpalkinto kirjasta Kaislaluodon Pitkäsiipi 1982
Arvid Lydeckenin palkinto ja Amerin kulttuurisäätiön palkinto kirjasta Kapteeni Vaskiparta 1984
Nuorisokirjallisuuden valtionpalkinto kirjasta Kun Pikkukorva sai siivet 1987
Topelius-palkintoehdokkuus kirjasta Matka Höyhenplaneetalle 1991
Arvid Lydeckenin palkinto kirjasta Panssarimyyrä ja muita kertomuksia 1992
Suomalainen Kuvakirjapalkinto kirjasta Apinakuninkaan juhlat yhdessä Mika Launiksen kanssa 1992
Kolmas palkinto Portti-lehden järjestämässä fantasianovellien kirjoituskilpailussa 1994
Topelius-palkinto kirjasta Kummitusjuna 2004
harrastukset: puutarhassa kuopsuttelu, veneretket, matkustaminen

Makuasioita:

Unohtumattommat taide-elämykset:
Kirjallisuuden ohella elokuva on aina ollut minulle tärkeä. Mieliohjaajiini kuuluvat Fellini, Bunuel, Renoir, Hitchcock. Muutamia Chaplinin elokuvia en koskaan kyllästy katsomaan yhä uudestaan. Viime vuosina olen käynyt katsomassa kaikki Pedro Almadovarin elokuvat.

Fiktiivinen henkilö, johon voisin samaistua:
Niitähän riittää. Aina mielialan mukaan samaistun mm. seuraaviin: Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Pekka Töpöhäntä, Peppi Pitkätossu, Mafalda, Tarzan, E.T., Vampirella, Kaislikossa suhisee -kirjan myyrä.

Mieluisin paikka:
Maailmalla se on Pariisi, joka on viime vuosina tullut tutuksi ja rakkaaksi. Kotimaassa kesämökki ja koti Helsingissä. Fantasiamaailmassa kaukaiset planeetat, joilla mieluusti seikkailen kirjoissanikin.

Kiehtova historiallinen henkilö:
Giordano Bruno.

Asiat ja ilmiöt, jotka ärsyttävät:
Kaikkien ihmisten alituinen kiire. Sanat "haastava" ja "haasteellinen", joita ilman nykyisin ei tunnu selviydyttävän yhdestäkään uutislähetyksestä eikä lehtiartikkelista.

(Sanojen aika)

- - -


Luonnehdinta



Mikkelissä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Ritva Toivola on julkaissut yli kolmekymmentä lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjaa. Teosten joukossa on kuvakirjoja, perinteisiä saturomaaneja, nuorten fantasiaromaaneja, tieteis- ja kauhunovellikokoelmia sekä realistisia romaaneja. Hänen kirjoissaan fantasia liittyy arkitodellisuuteen ja varsinkin novelleissa ne yhdistyvät joskus yllättävällä tavalla.


Faktaa

Ritva Toivola syntyi Mikkelin maalaiskunnassa mielisairaanhoitajaperheeseen 26.2.1942. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän asui sairaala-alueella ja aloitti koulunkäynnin sairaalan omassa kansakoulussa. Ritva siirtyi sieltä Mikkelin tyttölyseoon, josta kirjoitti ylioppilaaksi 1963. Sen jälkeen hän hakeutui Helsinkiin opiskelemaan. Hän aloitti valtiotieteen opinnot, mutta keskeytti lukunsa ja opiskeli myöhemmin yleistä kirjallisuustiedettä. Ritva Toivola valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Hän työskenteli valmistuttuaan Sanoma Osakeyhtiössä lastenlehtien ja -kirjojen toimittajana ja toimitussihteerinä. Vuonna 1990 hän uskaltautui jäämään vapaaksi kirjailijaksi.

Ritva Toivola on naimisissa ja asuu Helsingissä. Hän harrastaa mm. puutarhanhoitoa sekä vesi- että metsävaelluksia.


Kirjailijaura

Ritvan kiinnostus kirjallisuuteen heräsi vanhempien ansiosta. Äiti rakasti kirjoja ja osti niitä tyttärelleen lahjoiksi. Isän kertomat kansantarinat ovat puolestaan joskus siirtyneet muuntuneina hänen teoksiinsa. Kouluaikoinaan Ritva oli innokas kirjastojen käyttäjä. Kaunokirjallisuuden lukeminen syrjäytti usein koulukirjat ja koulumenestys jäi siitä syystä toisinaan heikoksi. Ainekirjoitus oli kuitenkin mieluista ja Tyttölyseossa äidinkielenopettajat kannustivat häntä kirjoittamaan. Vaikka kirjoittamisharrastus olikin Ritvalle tärkeä, hän ei vielä kouluaikoinaan määrätietoisesti pyrkinyt kirjailijaksi. Hän kirjoitti harrastuksekseen päiväkirjaa, satuja, kertomuksia ja runoja ja oli vähän aikaa myös koulunsa lehden päätoimittajana. Ensimmäinen yritys julkaista oma kirja syntyi innostuksesta, kun Ritvan pieni runonippu oli voittanut palkinnon kirjoituskilpailussa. Hän lähetti runot kustantajalle, joka hylkäsi ne, eikä hän ole yrittänyt julkaista runoja sen koommin. Sadut, fantasiakertomukset ja tieteistarinat ovatkin aina tuntuneet Ritvasta hänen omimmalta alaltaan. Hänen ihanteensa on ollut Tove Jansson, jonka tuotantoon hän tutustui jo kouluaikana. Ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti opintojen välissä kesälomalla. Kustantaja hyväksyi käsikirjoituksen muutoksin ja kirja julkaistiin 1974 nimellä Taikametsän tuliketut. Seuraava kirja ilmestyi toisen kustantajan kautta vuonna 1979, ja siitä alkoi Ritva Toivolan varsinainen kirjailijaura. Hän on sen jälkeen kirjoittanut lasten- tai nuortenkirjan lähes joka vuosi. Kirjailijaksi hän sanoo kehittyneensä lähinnä kirjoittamalla ja lukemalla. Alkuvuosina lastenkirjakriitikko Kerttu Manninen ja myöhemmin kustannustoimittajat ovat ateljeekriitikkoina olleet hänelle tärkeitä.

Suosituimpia Ritva Toivolan kirjoista ovat olleet nuorten fantasiatrilogia: Turmankukka, Rautalintu ja Ruosteusva sekä nuoremmille tarkoitettu Nukkumatti-sarja: Kaukana Unihiekkakuussa, Matka Höyhenplaneetalle, Kerkkonen ja verkkokanuuna, joista on myös tehty nukkeanimaatio televisioon.

Kertomuskokoelma Kummitusjuna (2004) on ollut useissa kouluissa lukudiplomi-listoilla ja on ollut myös pidetty varhaisnuorten keskuudessa.

(Etelä-Savon kirjailijat)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

novelli:
Meren kutsu, Portti-lehti nro 2 / 1995

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Loivamaa, Ismo. Kirjastopalvelu, 1995.
Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman, Maija Arponen. BTJ, 2006.
Kinnunen, Jenni: Ritva Toivola - luontoäidin mikstuurat. Teoksessa: Suomalainen satu. 2, Perinteitä ja moni-ilmeisyyttä. BTJ, 2010.
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. Suomen kirjastoseura, 1987.

Barn- och ungdomsförfattare i Finland. III. Finlands biblioteksförening, 1983.

Kuva/Bild: Ville Palonen