Tikka, Eeva

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Gummerus Kustannus

 
 
Nimi
Tikka, Eeva
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Tekijä
Kirjailijan omat sanat
Aloitin kirjoittamisen noin 13-vuotiaana runoilla, joissa oli paljon luontokuvia ja tunteita. Tiesin että haluan kirjoittaa, mutta kirjailijan työstä ammattina en haaveillut. 30 vuotta myöhemmin, viiden julkaistun romaanin jälkeen, kirjoittamisesta tuli kuitenkin ammattini. Jätin varmatuloisen, toisinaan raskaan mutta samalla antoisan leipätyön biologian opettajana, eikä tuo päätös ollut vaikea. Se tuntui luonnolliselta, vaikka se monen mielestä oli varsin omituista. Olin vähän kerrassaan kypsynyt siihen. Toisinaan raskasta, mutta samalla antoisaa on ollut myös työni kirjailijana. Tuotantoa on syntynyt, vaikka tahti onkin viime vuosina hidastunut. Ote ajan käytöstä pyrkii lipsumaan. Mutta jotain on yhä oltava työn alla aina, edes ajatuksissa. Mieleni etsii jotain mihin tarttua, vaikka on yhä vaikeampaa löytää se hedelmällinen lähtökohta, josta kirja alkaa syntyä. Se lähtökohta on ensi sijassa asia, josta haluaa kirjoittaa ja josta tuntee osaavansa kirjoittaa. Mutta vaikka en tuntisi osaavani ja päättäisin hylätä sen sinänsä tärkeän asian, käy joskus niin ettei asia hylkää minua. Joudun astumaan omien rajojeni yli, paljossa tuntemattomalle alueelle. Tuntematon pelottaa ja kutsuu, haastaa ottamaan osaa uusiin elämän ulottuvuuksiin. Minä itse tulen mukaan, kirjoitan omasta asiastani. Koen niin kuin Aurinkoratsastus-romaanini Kristiina: "Se mikä koskee heitä, koskee myös minua." Vaikka kirjoittaisin sivullisena, olen samalla osallinen. Joskus kirja on lähtenyt liikkeelle mieleeni asettuneesta maisemasta tai paikasta, jonka äärellä olen viipynyt. Se on painanut minuun jäljen, joka puhkeaa kuvina tekstiini ja kutsuu mukaan kirjan ihmiset, tapahtumat, elämän. Tällainen on ollut vaikkapa Ruunaan rajakylän miljöö, joka on tullut mukaan kahteen romaaniini, tai Ristiinan Astuvansalmi, jonka kalliomaalaukset ovat olleet lähtökohtana romaanille, novellille, runoille ja sadulle. "Kirjailija kuuntelee!" varoitti matkatoverini kerran toista ja vilkaisi minuun. En kuunnellut, en ainakaan kirjaa varten. Minulle on vieras ajatus, että kulkisin turistimatkalla vaanimassa mahdollisia aiheita. Eivät ne niin ole löytyneet, ne hiipivät, asettuvat minuun, lepattavat mielessä ehkä kauankin, välähtävät joskus valmiimpina esiin - tai sitten minä itse olen valmiimpi. Mutta toki minun on myös kuunneltava, että voisin kirjoittaa. On kuunneltava ihmistä, elämää, itseäni. Ihmismielen, oman mieleni tutkimattomuutta olen miettinyt paljon. Se on niitä syvyyksiä, joihin olen kirjoittaessani yrittänyt sukeltaa yhä uudestaan. Pohjaa en ole tavoittanut. Ihmistä ei voi selittää, selkeäkin ihminen joutuu monesti kadottamaan turvalliset rajansa ja katsomaan tuntematonta itsessään. Kirjoittaminen on ollut minulle enemmän etsimistä kuin löytämistä, enemmän kysymistä kuin tietämistä. Mutta löytöjäkin olen tehnyt, usein odottamattomia. Umpikujan periltä on saattanut löytyä jotain tärkeää, ja niin työ on jatkunut.
(Sanojen aika)


Kirjoittamiseni alkoi opetustyön ohella, mutta vähitellen jäin päätoimiseksi kirjailijaksi. Aluksi pidin itseäni nimenomaan romaanikirjailijana, mutta myöhemmin tulivat mukaan myös novellit, runot ja sadut. Viime aikoina olen siirtynyt yhä enemmän lyhytproosan pariin.

Olen käsitellyt kirjoissani ihmissuhteita ja ihmisen yksinäisyyttä, usein myös hänen suhdettaan Jumalaan. Luonto ja ihmisen suhde siihen on myös keskeinen asia tuotannossani. Henkilöitteni elämänkuviot poikkeavat paljonkin omistani, mutta heidän ajatus- ja tunnemaailmassaan olen itse läsnä.

Ihmisen sisin – myös sen salainen, tiedostamaton puoli on kiinnostanut minua aina. Kuvaan arkitodellisuutta, mutta samalla olen halunnut häivyttää rajaa sen ja sisäisen, näkymättömän todellisuuden välillä. Fantasiaa ja unimaailmaa on mukana myös romaaneissa ja novelleissa, mutta tärkeän väylän näille aineksille ovat antaneet runot ja sadut.
(Latvavesiltä - pohjoiskarjalaisia kirjailijoita)
Elämäkertatietoa
Asuinpaikka: Pyhäselän Hammaslahti vuodesta 1973

Perhesuhteet: Äiti Alina o.s. Hynninen, isä Urho Tikka. Puoliso Pentti Björninen

Ura: Fil.kand. 1968 (kasvatustiede)
Opettaja 1968-82 (biologia ja maantiede)

Harrastukset: Luonto, puutarha ja retkeily

Päätoiminen kirjailija

Meriitit:
Gummeruksen Kaarlenpäivän palkinto 1976, 1980 ja 1987
Valtion kirjallisuuspalkinto 1980, 1985, 1987 ja 1990
Kiitos kirjasta –mitali 1980
Pohjois-Karjalan läänin taidepalkinto 1980
Kirkon kirjallisuuspalkinto 1984
Anni Swan –mitali 1988
Arvid Lydecken –palkinto 1990
Suomen Maakuntakirjailijoiden tunnustuspalkinto 1989
Pekkas-palkinto 1996
Karjala-palkinto 2002
Finlandia-palkintoehdokas 1986 ja 2000


Makuasioita:

Unohtumattomia ja vaikuttaneita taide-elämyksiä:
Tolstoin Anna Karenina ja Dostojevskin Rikos ja rangaistus olivat ensimmäiset kirjat, jotka ostin itselleni - olin saanut hankituksi vähän omaa rahaa. Ostopaikka oli Lieksan kirjakauppa, olin 15-vuotias. Kirjojen etulehdelle merkitsemäni ostopäivät ovat 21.2.1955 ja 16.4.1955. Näistä alkoi rakkauteni venäläisiin klassikoihin.

Istuin 15-vuotiaana pöydällä Ruunaan kansakoulun opettajan asunnossa ja kuuntelin jotain Sibeliuksen sinfonioista korva lähes kiinni seinähyllyllä olevassa pienessä transistoriradiossa. Ääni oli hyvin pienellä, mutta silti isäni ohi kulkiessaan ihmetteli, miten viitsin kuunnella "tuommosta jyrskytystä." Viime kesänä 2001 kuuntelin Sibeliusta Mikkelin maaseurakunnan kirkossa. Mariinski-teatterin orkesteri soitti, Valeri Gergijev johti. Luulen että musiikkinautinto oli ainakin yhtä suuri kuin tuolloin transistoriradion äärellä.

Vielä haluan mainita monet opiskeluaikojeni kiirastorstai-illat Helsingin Johanneksen kirkossa, jossa istuin Bachin Matteuspassiota kuunnellen. Kun poistuin kirkosta, hiljaisuus minussa oli syvä.

Monista syvästi vaikuttaneista elokuvista mainitsen vaikkapa Tarkovskin Stalkerin, Pasolinin Matteuksen evankeliumin ja Bressonin Maalaispapin päiväkirjan.

Kaikista mieluisista paikoista kotimaassa ja muualla ovat kaiketi mieluisimmat lapsuuden kotikyläni ja kesämökkipaikkani Ristiinan Himalansaari Saimaan Yöveden rannalla ja tämä tuttu Pyhäselkäni, jossa nyt asun. Edellinen on isäni, jälkimmäinen äitini synnyinseutua. Ja miksen mainitsisi myös Kolia, jonka rikas luonto ja kansallismaisema vetää aina puoleensa, ja Lappia jossa on käytävä ainakin kerran vuodessa, ja siellä erityisesti Enontekiön Hettaa musiikkipäivineen.

Mieluisa paikka ulkomailla: Vaikea valinta, mutta tuoreessa muistissa on Viron Matsalunlahden lintuja ja kukkia tulviva kevät.

(Sanojen aika)

- - -


Luonnehdinta

Ristiinassa syntynyt ja lapsuutensa viettänyt Eeva Tikka on ennen kaikkea ihmisten ja luonnon kuvaaja. Hän kuvaa ihmistä elämän rajatilanteissa, tärkeiden kasvutapahtumien, muutosten ja menetysten edessä. Särkyminen ja eheytyminen ovat keskeisiä teemoja hänen tuotannossaan. Runoissaan, novelleissaan ja romaaneissaan Eeva Tikka kuvaa usein Saimaan Yöveden maisemia ja tunnelmia.


Faktaa

Eeva Tikka syntyi Ristiinan Himalansaaressa 31.7.1939 opettajaperheen toiseksi nuorimpana tyttärenä. Hän aloitti koulunkäynnin Himalansaaressa, mutta vuonna 1951 perhe muutti Pohjois-Karjalaan ja Eeva kävi kansakoulun loppuun Pielisjärvellä. Sen jälkeen hän opiskeli kansanopistossa sekä kansankorkeakoulussa. Keskikoulun Eeva suoritti yksityisoppilaana Lieksassa ja hakeutui sen jälkeen Helsingin yksityislyseon iltalinjalle. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1963 ja opiskeli sen jälkeen biologian ja maantiedon opettajaksi Helsingin yliopistossa. Opettajana Eeva Tikka työskenteli mm. Savonlinnassa ja Pohjois-Karjalassa vuoteen 1982 saakka. Opettajantyönsä ohessa hän oli julkaissut jo viisi romaania ennen kuin uskaltautui vapaaksi kirjailijaksi.

Nykyään Eeva Tikka asuu Joensuussa. Hän on naimisissa ja harrastaa kirjallisuuden lisäksi mm. luontoretkiä ja luonnontarkkailua, puutarhatöitä ja musiikin kuuntelua. Hänellä on edelleen kesäpaikka lapsuudenmaisemissa Ristiinassa.


Kirjailijaura

Eeva Tikka oppi lukemaan jo alle kouluikäisenä. Satuvaiheen jälkeen hän lainasi koulun kirjastosta etenkin Anni Swanin ja Aili Konttisen tyttökirjoja. Pohjois-Karjalaan muuton jälkeen kirjallisuuden harrastaminen tuli tietoisemmaksi Ruunaan kyläkirjaston ansiosta. Eeva tutustui maailmankirjallisuuden klassikoihin ja murrosikäisenä kiinnostui mm. V.A.Koskenniemen, Kaarlo Sarkian ja Aaro Hellaakosken runoista. Aikuisena Eeva Tikka on palannut yhä uudelleen venäläisten ja kotimaisten klassikoiden pariin, mutta seuraa myös nykykirjallisuutta.

Ensimmäiset runonsa Eeva Tikka kirjoitti 12 -13-vuotiaana ja jatkoi kirjoittamista myös kansanopistoaikanaan. Ensimmäiset julkaistut runot painettiin kansanopiston lehteen hänen ollessaan 16-vuotias. Kouluaikanaan Eeva sai myönteistä ja kannustavaa palautetta äidinkielen opettajiltaan. Kiinnostus ja halu kirjoittamiseen jatkui, ja lopulta hän halusi julkaista oman kirjan. Eeva Tikka lähetti useita kertoja runokokoelmiaan eri kustantajilla, sai palautetta ja lopulta kehotuksen kirjoittaa proosaa. Esikoiskirjan työstäminen noin kolmekymmenvuotiaana oli kokeilu. Eeva Tikka testasi, osaako hän kirjoittaa proosaa runojen jälkeen. Gummerus kiinnostui hänen tekstistään ja niin esikoisromaani Kuin vaahteranlehtiä iholla ilmestyi vuonna 1973. Se kannusti jatkamaan. Sen jälkeen Eeva Tikka on kirjoittanut kolmisenkymmentä runo-, satu- ja novellikokoelmaa sekä romaania. Hän ei ole opiskellut kirjoittamista muuten kuin lukemalla ja kirjoittamalla. Aiheet voivat itää mielessä pitkään tai välähtää odottamatta. Usein hän kuvaa ihmisiä elämän rajatilanteissa ja muutosten keskellä. Hän käsittelee ihmissuhteita, ihmisten erilaisuutta, kohtaamisia ja sieluntiloja. Vaikka Eeva Tikan kirjat ovat realistisia kuvauksia, keskeisintä on se, mitä ihmisen sisällä tapahtuu. Biologin koulutuksen saaneella kirjailijalla luonto on myös vahvasti läsnä hänen teksteissään ja luontokuvat saavat usein symbolista ja myyttistä sisältöä.

(Etelä-Savon kirjailijat)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tekstit kokoomateoksissa

Herkät syrjähypyt: proosakirjailijat ja runot. (Toim. Salme Saure) Weilin + Göös 1980

12 novellia. (Toim. Salme Saure) Weilin + Göös 1982

Jahrbuch für Finnisch-Deutsche Literaturbeziehungen 15/16 : Mitteilungen aus der Deutschen Bibliothek. Deutsche Bibliothek 1982

Perillä etsiessään : runoantologia. (Toim. Ilona Karjalainen ym.) Ukri 1985

Novellin vuodenajat. (Toim. Pekka Tarkka) Weilin & Göös 1987

Den svarta måsen : 30 moderna finska berättare i urval och översättning. Schildts Förlag Ab 1987

Mistä on pienet tytöt tehty. (Toim. Salme Saure) Otava 1987

Suomen runotar 2. (Toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen) Kirjayhtymä 1990

Miten kirjani on syntyneet 3 : Virikkeet, ainekset, rakenteet. (Toim. Ritva Haavikko) WSOY 1991

From Baltic Shores. Norvik Press 1994

Siivet enkelin : valikoima runoja. (Toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto) Otava 1995

Journal of Contemporary Anglo-Scandinavian Poetry. 1997

Avainnovelleja 1900-luvulta. Toim. Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila) WSOY 1999

Karjalaista aikaa : uuden karjalaisen kirjallisuuden antologia. (Toim. Raija Majamaa ym.) Tammi 1999

Connecting Souls. (Toim. Varpu Lindström) Aspasia Books 2000

Ukrilahja. (Toim. Kirsi Komulainen) Ukri 2002

Käpälän kosketus : unohtumattomia eläintarinoita. (Toim. Kirsti Mäkinen, kuv. Pirkko-Liisa Surojegin) Otava 2004

Hyvät, pahat ja pyhät : henkilökuvia Raamatusta. (Toim. Päivi Karri ja Sirkku Nyström) SLEY-kirjat 2005

Kielen kärjessä : Ukri 1956-2006. (Toim. Kari Tahvanainen) Ukri 2006

Sota-ajan lapset : kirjailijat kertovat lapsuudestaan sodan varjossa. (Toim. Leena Laulajainen) Tammi 2006

Lastuja. (Toim. Kanerva Tuominen) Ukri 2011

Muu tuotanto

Hiekkamorsian, elokuvakäsikirjoitus Pia Tikan kanssa. 1998

Kirjoja on käännetty eri kielille, myös yksittäisiä novelleja, satuja ja runoja on käännöksinä lukuisissa eri antologioissa.
Tekstinäyte
On kuin muistaisin, mutta eihän sen ikäiseen jää muistikuvia: niin pieneen lapseen, vauvaan vasta. Silti jotain kuultaa läpi kuin aika olisi ohuempaa juuri siinä kohdassa, pehmeää ja periksi antavaa. Se pysähtyy auliisti odottamaan että ehdin mukaan, antaa tilaa, sallii tunnustella itseään kuin ohutta ihoa.

Kuin ihon läpi se kuultaa. Muistanko todella? Se on aivan lähellä, valo on aamun valoa, äänet aamun ääniä. Kattilan kansi putoaa lattialle, auringon säde ikkunasta sattuu silmään. Lapsi aivastaa ja ryömii kohti kattilan kantta, käsi nostaa kannen pois hänen edestään. Lapsi parahtaa itkuun, se nostetaan syliin. Mutta tämä on vain häilyvää kuvaa siinä valon ja varjon liikkuvassa kehässä joka ympäröi minua ja johon on vaikea tarttua, se kiertyy kauemmas ja pakenee. Silloin kun olen sen sisässä, se vie minut mukanaan paetessaan.

Minä haluan muistaa äidin. Hän pitelee minua siinä kehässä, että muistaisin, että palaisin samaan kohtaan yhä uudestaan: siihen alkuun jossa on vain minä ja hän. Että muistaisin hänet sellaisena kuin hän oli, ei sellaisena kuin hänestä on minulle kerrottu. Kun hän nostaa minut syliin, hän on vahva ja itkuni lakkaa, minä alan nauraa. Mutta pian häntä ei enää ole, tulevat toiset ihmiset ja olen toisissa syleissä, ja se aukko josta olen nähnyt äidin menee umpeen pitkiksi ajoiksi.

[Hidas intohimo. Gummerus 2007. s. 87, Novellista Aukile]
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia. toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1997.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Loivamaa, Ismo. Kirjastopalvelu, 1995.
Karjalainen, Maija: Eeva Tikka - luonnon herkkävaistoinen kuvaaja. Teoksessa: Suomalainen satu. 2, Perinteitä ja moni-ilmeisyyttä. BTJ, 2010.
Heitä luetaan! Toim. Olli Hakkarainen ja Kari Vaijärvi. Kustannus-Mäkelä 1990.

Kuva: Gummerus Kustannus
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Kilpi, Eeva(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Maakunta-alue
    Etelä-Savo
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia novellisteja
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Pääkkönen, Anneli(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Savonlinna
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia novellisteja
  • Maakunta-alue
    Etelä-Savo
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sandström, Tuula(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    lehtorit (opettajat)
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Ammatti
    runoilijat
  • Sukupuoli
    nainen
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Maakuntakirjailijat ry
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian kandidaatit
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Huovi, Hannele(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion nuorisokirjallisuuspalkinto: 1985
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Mikkanen, Raili(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Etelä-Savo
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Savonlinna
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • On sama kuin
    M. E. Kuusi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Meriluoto, Aila(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Maakunta-alue
    Etelä-Savo
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Järvenpää-Summanen, Anelma(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • On sama kuin
    Salo, Anelma
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • On sama kuin
    Aure, Anita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    runoilijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Luottamustehtävät ja jäsenyydet
    Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Liehu, Rakel(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Synnyinaika
    1939
  • Sukupuoli
    nainen
  • Stenberg, Eira(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Hietala, Mirjami(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    lastenkirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1980-luku
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion nuorisokirjallisuuspalkinto: 1990
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1970-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Sukupuoli
    nainen
  •