Erkko, J. H.

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Runoilija Juhana Henrik Erkko, 1900 - 1906. Museoviraston kuvakokoelmat.

 
 
Nimi
Erkko, J. H.
Elämäkertatietoa
J. H. Erkko
Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko
s. 16.1.1849 Orimattilassa
k. 16.11.1906 Helsingissä

J. H. Erkko oli kansallisen heräämisen ajan keskeisiä lyyrikkoja. Erkko valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista ja aloitti kirjallisen tuotantonsa valoisan idealistisessa hengessä. Hän kirjoitti kansanlaulunomaisia, kepeitä runoja, joiden aatteellisena pontimena on kansallisuusaate. Monet Erkon isänmaallisista runoista ovat irtautuneet tekijästään ja muuttuneet miltei yhteisomaisuudeksi. Tunnetuimpia hänen runoistaan ovat ”Kansalaislaulu” (”Olet maamme, armahin Suomenmaa”), ”Hämäläisen laulu” (”On mulle Suomi suloisin,/Vaan Häme siitäi kallihin!”) ja ”Jouluaatto” (”No, onkos tullut kesä/nyt talven keskellen?”). Näytelmissään Erkko käsitteli myös aikansa yhteiskunnallisia ongelmia ja uskonnollisia näkemyksiään.

(Klassikkokirjasto)

- - -

Juhana Henrik Erkko
E., Eo, Erkko, Erkkonen, J.E., J.H.E., -rkk-
Syntynyt 16.1.1849 Orimattilassa
Kuollut 16.11.1906 Helsingissä
Runoilija, näytelmäkirjailija
Jyväskylän seminaari 1872
Opettajana (1874-92) ja lehtimiehenä (Ilmarinen 1875-76, Ilmiö 1881) Viipurissa
Suomen Kirjailijaliiton perustajajäsen, puheenjohtaja 1897-98, 1901-03
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto 1896
Valtion kirjallisuuspalkinto 1899

Opinnot ja ammatit:

- Jyväskylän seminaarista 1872
- opettaja Johannes (1872-74) ja Viipuri (1874-92)
- raatimies Käkisalmi (1894-95)
- toimittaja Ilmarinen (1875-76) ja Ilmiö (1881)
- vapaa kirjailija (1896)

J. H. Erkko oli Suomen Kirjailijaliiton perustajajäsen ja puheenjohtaja vuosina 1897-98 ja 1901-03.
Hänelle myönnettiin Suomen Kirjallisuudenseuran palkinto (1896) ja valtion kirjallisuuspalkinto (1899).
Jo varhain nuoruudessa hänellä oli herännyt halu runojen kirjoittamiseen. Hänen ensimmäinen runoteoksensa Runoelmia I ilmestyi omakustanteena vuonna 1870.

Juhana Heikki Erkko oli sivistyselämämme keskeisimpiä henkilöitä viime vuosisadan lopulla ja säilytti tuon keskushenkilön-asemansa kuolemaansa saakka. Luonnon- ja mieterunoutensa ohella hänellä oli sana sanottavana kaikista kulloinkin ajankohtaisista aatevirtauksista, usein vieläpä sytyttäväkin sana. Näytelmissään hän ajoi kansallisten ja ihmisyysihanteiden ohella myös yhteiskunnallisia aatteitaan. Erkko oli ennen kaikkea kansallinen runoilija, jonka taiteellinen ja henkinen kehitys liittyivät läheisesti koko kansalliseen kehitykseen.

(Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, 1954.)

Aloitti tunnelmalyyrikkona, mutta suuntautui 1880-luvun lopulla uusiin, vapaamielisiin yhteiskunnallisiin virtauksiin ja myöhemmin nuorsuomalaisen työväenliikkeen tavoitteiden ja ajatusten runolliseksi tulkiksi. Itsenäisen työväenpuolueen synty vieroitti Erkon työväenliikkeestä, mutta hän avusti silti työväen julkaisuja kuolemaansa asti.

(Lähde: Nyt ylös kansa kaikkivalta -teoksen kirjailijaesittelyt, s. 191)


J. H. Erkon esikoiskokoelma Runoelmia ilmestyi 1870. Erkon ominta aluetta oli kansanlaulunomainen, keveästi liikkuva, melodinen ja valoisa runous, joka on tullut tunnetuksi mm. Oskar Merikannon sävellyksinä (Merellä, Murhelintu, Jouluaatto); muita sävellettyjä runoja esimerkiksi Hämäläisen laulu, Laulu Vuokselle ja Työkansan marssi. Vaikka kirjoittaminen oli Erkolle helppoa ja hänellä oli myötäsyntyinen laulun lahja, hän ei kuitenkaan ollut pelkästään laululyyrikko, vaan aaterunoilija, joka suuntasi runonsa kansanvalistuksen ja monien hyvien pyrkimysten palvelukseen. 1880-luvulla J.H. Erkko koetti seurata uusia virtauksia ja tieteellisiä teorioita ja sovittaa lyriikkaansa uuden realismin ohjelman mukaiseksi. Näytelmissään hän tulkitsi uusia aatteita havainnollisemmin ja pohti raamatullisissa ja kalevalaisissa kehyksissä yhteiskunnallisia ongelmia. Hän oli kuitenkin ennen kaikkea lyyrikko ja toimi runoteknisesti siltana Oksasesta Leinoon.

Viipurin aikanaan J.H. Erkko saavutti kaupungissa varsin huomattavan sijan. Hän oli seurapiireissä suosittu keskushenkilö. Mutta hän osallistui myös innokkasti kaupungin kansallisiin rientoihin esimerkiksi Ilmarisen toimittajana. Lehdessä hän vaati mm. suomalaisen kauppakoulun perustamista Viipuriin.

(Carelica-kirjailijat)
Tekstinäyte
Onnellinen

Olit onnellinen, äitini,
kehdossa kuin nukkui poikasi:
Paljon pojastasi uneksit,
paljon rukoilit ja toivotit.

Onnellinen hänkin, poikasi,
poikavuosinaan kun juokseli,
jaksoi uskoa ja toivoa,
jaksoi riemuita.

Onnellinen nytkin äitini,
vuorostaan kuin hänkin nukkuvi,
nukkuu nousematta milloinkaan
näkemähän turhaa toivoaan.

Hopeahelmiä, 1989.
Lähteitä ja viittauksia
Suomen Kirjailijat 1809-1916. SKS 1993, s. 147-148.
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan. WSOY 1954, s. 89-98.
Helsingin Sanomat 15.1.2006.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Leino, Kasimir(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1880-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1901
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Anttila, Selma(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Päijät-Häme
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Orimattila
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • On sama kuin
    Andelin, Selma
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    opettajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Törneroos, Anders(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    opettajat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1880-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Maakunta-alue
    Keski-Suomi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1870-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Zilliacus, Benedict(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1990-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    mies
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ahrenberg, Jac(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1901
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1880-luku
  • Maakunta-alue
    Etelä-Karjala
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1870-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Sukupuoli
    mies
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Aho, Juhani(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1901
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1880-luku
  • Lybeck, Mikael(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1901
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Larin-Kyösti(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    mies
  • Tekijän saamat palkinnot
    Valtion kirjallisuuspalkinto: 1901
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Jahnsson, Evald Ferdinand(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    näytelmäkirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1880-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1900-1909
  • Sukupuoli
    mies
  • Ammatti
    opettajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1870-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Gummerus, K. J.(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Keski-Suomi
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    mies
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1870-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1880-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    1800-luku
  •