Adam Sarlech

Tyyppi

sarjakuva-albumit

Tekijä

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Pariisi, 4. joulukuuta 1988

Rakas Bézian,

Onko fantasiakirjallisuus alituista Kuoleman pohdiskelua? Eikö Hoffmanin, Poen, Stokerin tuotanto vain pyri nykyaikaisemmassa muodossa jatkamaan tuonpuoleisen toivoa kuvaavien muinaisten myyttien perinnettä?
Kerrotaan, että Lovecraft loi tarinansa lojuessaan divaanilla migreenin kourissa, hämärässä unen ja valveen rajatilassa, esihypnoottisessa tilassa, jossa kollektiivinen piilotajunta saattaa nousta esiin. Joka tapauksessa fantasiakirjallisuus varmasti on tyyliteltyä metafyysisen etsinnän tulkintaa.

Entä voivatko vainajat asettua yhteyteen elävien kanssa? Jotkut sanovat, että voivat, miksikä oikeastaan eivät voisi? Mutta on sangen mahdollista, että sellainen olotilan muutos merkitsee sellaista viestintäkeinojen muutosta, että mahdollinen kommunikaation jää meille täysin käsittämättömäksi. Mitä kuolleet sitä paitsi voivat sanoa meille? Kenties me itse vain yritämme löytää toivollemme vahvistusta.

Entä sinä, Bézian, mitä sinä pyrit sanomaan meille? Ehkä sinä transsin rajoilla hipovan hermoherkkine piirrostyyleinesi olet itse meedio! Onko tämä Metafysiikan instituutin hermeettisesti suljetussa huoneessa parapsykologitiedemiesten tarkassa valvonnassa vastaanotettu viesti? En tiedä mutta vaistoan, että huudat meille levottomuuttasi, romanttisuuttasi, kuolemanpelkoasi. Kuka jukenisi moittia sinua siitä? Eikö kaikkien mieleen tiettyinä hetkinä nouse tällaisia kysymyksiä, jotka varsin usein jäävät vaille vastausta?
Etkö yritäkin sanoa meille, että rauhaa ei ole missään? Että helvetti on sekä tällä että tuolla puolen? Kunnioitan näkemyksiäsi, mutta ehkä on mahdollista toivoa…

Ja lopuksi, älä ole huolissasi! Ei hätää! Sinä et naamioi pelkoasi, ja voin nyt vakuuttaa sinulle, että riippumatta uskomuksista ja opeista kaikki pelkäävät tuonpuoleista.

Nicollet

[Esipuhe]